Esihenkilön oma hyvinvointi
Sivun sisällysluettelo
Esihenkilö työnantajan sijaisena
Työnantajan on mahdollista siirtää työturvallisuuslain mukaisia tehtäviään sijaiselleen, käytännössä esihenkilötehtävässä toimivalle. Siirtäminen perustuu työturvallisuuslain 16 §:ään. Esihenkilön omaa kuormittumista vähentää, kun tehtävät ja vastuut ovat selkeät.
Kun esihenkilö hoitaa työnantajalle tai työnantajan edustajalle kuuluvia tehtäviä, esihenkilön tehtävät, vastuut ja velvollisuudet tulee määritellä riittävän tarkasti. Nämä voivat vaihdella esimerkiksi toimialan, työpaikan koon ja rakenteen sekä työjärjestelyjen mukaan. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että esihenkilöllä on riittävä pätevyys ja osaaminen hoitaa tehtäviään. Esihenkilöllä pitää olla tehtäviensä hoitamiseen asianmukaiset edellytykset, kuten talous- ja henkilöstöresurssit sekä toimintaohjeet.
Esihenkilön tehtävät, vastuut ja oikeudet
Esihenkilön on tärkeää tietää oma toimenkuvansa ja toimivaltuutensa sekä vastuunsa ja oikeutensa. Näin työyhteisössä vältetään työtehtävien epäselvyyksistä aiheutuvia vaaratilanteita ja myös esihenkilön oma haitallinen kuormittuminen. Työtehtäviin liittyvät työsuojeluvastuut on tärkeää määritellä kirjallisesti, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmassa. Esihenkilön tietämättömyys jonkin yksittäisen tehtävän kuulumisesta hänelle ei välttämättä vapauta häntä vastuusta. Siksi esihenkilön täytyy myös itse ottaa selvää, mitä esihenkilörooli edellyttää häneltä.
Esihenkilön vastuita ovat
- ajantasainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi (riskien arviointi)
- työntekijöiden opetus, ohjaus ja perehdyttäminen
- työntekijöiden velvollisuuksien ja oikeuksien läpikäynti
- töiden ja tehtävien suunnittelu, mitoittaminen ja valvonta
- työhön liittyvästä riittävästä järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen, esimerkiksi ohjeistamalla ja laatimalla yhteisiä käytäntöjä
- työtapojen ja -ympäristön valvonta
- työyhteisön tilan sekä työntekijän turvallisuuden ja terveyden tarkkailu, esimerkiksi keskusteluin ja kyselyin
- epäkohtiin puuttuminen, kuten ohjeiden noudattamatta jättämiseen tai epäasialliseen käytökseen työssä
- työntekijöiden henkilökohtaisten edellytysten huomioiminen, esimerkiksi ikä, ikääntyminen, sukupuoli, osaaminen, työkyky, työkuormitustilanne ja elämäntilanne
- työn sujumiseen, työkuormitustilanteeseen tai työkykyyn liittyvän huolen käsittely työntekijän kanssa
- havaituista puutteista ilmoittaminen ylemmälle taholle, ellei esihenkilö itse voi muuttaa, ratkaista tai korjata asiaa tai tilannetta
- työturvallisuuden ja -terveyden kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa työsuojelun yhteistoiminnassa.
Keskustelut työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja oman esihenkilön kanssa auttavat selkeyttämään ja rajaamaan esihenkilön roolia.
Edellä kerrotut esihenkilön vastuut pohjautuvat erityisesti työturvallisuuslain (738/2002)(siirryt toiseen palveluun) seuraaviin pykäliin: 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, 9 § Työsuojelun toimintaohjelma, 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, 12 § Työympäristön suunnittelu, 13 § Työn suunnittelu 14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus, 25 § Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen ja 28 § Häirintä.
Muita esihenkilönä toimimisen näkökulmasta keskeisiä säädöksiä ovat esimerkiksi
- toimialalla noudatettava palvelussuhdelainsäädäntö, kuten työsopimuslaki (55/2001) sekä laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003)
- toimialalla noudatettava yhteistoimintalaki, kuten yhteistoimintalaki (1333/2001) sekä laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007)
- työaikasäännökset
- laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
- työterveyshuoltolaki (1383/2001).
Yhteistoiminta ja yhteistyö
Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan tarkoitus on mahdollistaa henkilöstön osallistuminen työpaikan työolojen kehittämiseen. Yhteistoiminta työsuojeluasioissa perustuu työturvallisuuslain 17 §:ään.
Parhaimmillaan hyvin toimiva yhteistoiminta helpottaa esihenkilön omaa työtä ja työhyvinvointia. Kun työyhteisössä on psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa vuorovaikutus on arvostavaa ja henkilöstö osallistuu rakentavasti yhteiseen kehittämiseen, vältytään erilaisilta esihenkilöä haitallisesti kuormittavilta tilanteilta. Esihenkilön on tärkeää kehittää ja ylläpitää hyvää yhteistyötä työyhteisössä. Avoin vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen tukevat hyvää tiedonsaantia puolin ja toisin sekä helpottavat esihenkilörooliin kuuluvaa päätöksentekoa.
Lue lisää
-
Yhteistoiminta ja vuorovaikutus työpaikan arjessa
Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen päämäärien toteutumista sekä parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Yhteistoimintamenettelyiden merkitys…
-
Yhdessä tekemisen käsikirja
Yhdessä tekemisen käsikirja auttaa rakentamaan työpaikasta psykologisesti turvallisen. Käsikirja sisältää tuttuja, toistuvia tilanteita työpaikalta. Kullekin tilanteelle on valittu…
Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen
Esihenkilön tehtävä on johtaa prosesseja ja asioita sekä ihmisiä ryhmänä ja yksilöinä. Hän vastaa työnantajan edustajana vastuualueensa henkilöstön työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.
Työnantajan tulee huolehtia esihenkilön perehdyttämisestä, mutta esihenkilöllä on myös itsellään vastuu pitää omaa ammattitaitoaan ja johtamisosaamistaan yllä. Osaamisvaje suhteessa työn vaatimuksiin voi olla yksi syy haitalliseen psykososiaaliseen kuormittumiseen.
Esihenkilön perehdyttämisessä on huolehdittava siitä, että tämä tietää, mistä asioista hän vastaa ja mitä oikeuksia hänellä on. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että esihenkilö tietää lakisääteiset tehtävänsä ja työpaikan sisäisiin määräyksiin ja ohjeisiin perustuvat tehtävänsä ja oikeutensa. Esihenkilön on tärkeää tuntea myös työpaikalla sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset.
Miten työpaikalla voidaan tukea esihenkilöä?
Esihenkilörooliin ei sisälly vain velvoitteita. Myös esihenkilöllä on oikeuksia, joiden tarkoituksena on tukea toimintaa eri tilanteissa ja turvata osaltaan se, ettei esihenkilö kuormitu haitallisesti omassa tehtävässään. Näitä ovat esimerkiksi oikeus
- riittävään perehdyttämiseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen
- yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja johtamiskäytänteisiin, ml. sijaisten hankintaperiaatteet
- tukeen omalta esihenkilöltä
- tukeen työyhteisöltä ja esihenkilökollegoilta
- riittävän tarkkaan tehtävänkuvan ja lakisääteisten velvoitteiden määrittelyyn
- siihen, että työpaikalla tunnistetaan esihenkilörooliin liittyvät kuormitus- ja voimavaratekijät
- siihen, että oma esihenkilö tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin tilanteessa, jossa on herännyt huoli esihenkilön haitallisesta kuormittumisesta työssään.
Esihenkilön oman työkuormituksen hallintaa auttavat myös
- säännölliset keskustelut oman esihenkilön kanssa: toimintatavat, esihenkilörooliin kohdistuvat odotukset, hyvin olevat asiat ja muutostarpeet työssä
- säännölliset keskustelut oman henkilöstön kanssa työstä
- sovitut sijaisuusjärjestelyt esihenkilön poissa ollessa
- keskustelut työsuojelupäällikön kanssa; työsuojelupäällikkö voi tukea esihenkilöä esimerkiksi kertomalla siitä, miten eri tilanteissa voisi toimia ja mitä toimintamalleja työpaikalla on
- keskustelut työsuojeluvaltuutetun kanssa; työsuojeluvaltuutettu voi tukea esihenkilöä esimerkiksi hahmottamalla syy-seuraussuhteita yhdessä esihenkilön ja työntekijöiden kanssa
- työterveyshuollon antama neuvonta ja ohjaus.
Miten esihenkilön tulee toimia, jos hän kokee itse haitallista työkuormitusta?
-
Kuormitus- ja voimavaratekijät
Työkuormitus on työn ominaisuus, joka muodostuu työhön liittyvistä vaatimuksista. Työssä kuormittuminen on yksilön kokemus työkuormituksesta, johon vaikuttavat sekä kuormitus- että…
On tärkeää, että esihenkilötehtävissä toimiva tunnistaa oman kuormitustilanteensa ja ottaa sen tarvittaessa puheeksi oman esihenkilönsä kanssa. Kun terveydelle haitallinen kuormittuminen on tullut ylemmän esihenkilön tietoon, hänen on selvitettävä kuormitustilanteeseen vaikuttavat tekijät ja toteutettava mahdolliset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi esimerkiksi työjärjestelyin.
Tarvittaessa otetaan yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioimiseksi.
Kymmenen vinkkiä esihenkilön työkuormituksen hallintaan
- Varmista, että saat riittävän perehdytyksen oman työpaikkasi toimintakäytänteisiin sekä esihenkilöroolissa aloittaessasi että myöhemmin.
- Rohkene pyytää apua ja tukea. Muista, että sinun ei tarvitse selvitä yksin.
- Tunnista kussakin tilanteessa olennainen ja pyri keskittymään siihen.
- Aseta kohtuullisia tavoitteita ja salli riittävän hyvä − myös itsellesi.
- Huolehdi palautumisesta. Tauota työtä päivittäin. Huomaa, että pienilläkin tauoilla on merkitystä.
- Pyri irrottautumaan työstä vapaa-ajalla mahdollisimman hyvin. Varaa aikaa myös läheisille.
- Tunnista, mitä voimavaratekijöitä on työssäsi. Huomaa hyvä.
- Anna myönteistä palautetta sekä itsellesi että muille. Keskustele säännöllisesti sekä henkilöstön että esihenkilösi kanssa työhön liittyvistä odotuksista ja palautteen tärkeydestä.
- Seuraa säännöllisesti omaa tilannettasi. Mistä merkeistä voit huomata, että työkuormituksesi on kääntymässä haitalliseksi?
- Muista unen, monipuolisen ja terveellisen ravinnon sekä liikkumisen merkitys.
Ota yhteyttä!
- Julkaisija:
- Työturvallisuuskeskus, kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä
- Sisältö:
- Eija Kemppainen, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super; Anne Ranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL; Jussi Rantanen, Tehy; Marjaana Walldén, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT; Seija Moilanen, Työturvallisuuskeskus
- Julkaisuvuosi:
- 2025
- Toimialat:
- Kaikille aloille yhteiset aiheet
- Aiheet:
- esihenkilö johtaminen perehdytys työhyvinvointi työkuormitus
- Julkaisumuodot:
- Digijulkaisu
- Kielet:
- englanti ruotsi suomi