Organisaation nykytilan kuvaus
Oman toimintaympäristön tunteminen on lähtökohta työturvallisuusjohtamisen suunnittelulle ja tavoitteiden asettamiselle. Työturvallisuusjohtamisessa huomioidaan myös sidosryhmät ja työterveyshuolto.
Toimintaympäristö
Toimintaympäristö koostuu sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation strategiaan ja tavoitteisiin. Mitä paremmin toimintaympäristö tunnetaan, sen parempia tuloksia työterveys- ja työturvallisuusjohtamisella saadaan.
Työturvallisuuskeskuksen maksuton työkalu Työturvallisuuskartoitus auttaa arvioimaan, onko työturvallisuuden, työterveyden ja työsuojelun yhteistoiminta järjestetty lain hengen mukaan. Kartoitus tarjoaa tulossivun ja linkkilistan työturvallisuustoiminnan hyviin käytäntöihin.
Yksityiskohtaisemman selvityksen työturvallisuusjohtamisen tilasta voit tehdä työsuojeluhallinnon Halmeri-menetelmällä (tyosuojelu.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Turvallisuusjohtamisessa on tärkeä tunnistaa myös yhteisen työpaikan haasteet. Kun ostetaan palveluita eli alihankintatyötä, teetetään vuokratyötä tai toimitaan rinnakkain yhteisten vaarojen työpaikalla, työsuojeluvastuut selvitetään osapuolten kesken. Työnantajat ja itsenäiset työnsuorittajat ovat velvollisia tekemään yhteistyötä työturvallisuuden varmistamiseksi.
Sidosryhmät
Työturvallisuusjohtamisessa huomioidaan sidosryhmät. Yleisimmin yhteistyötä tehdään työterveyshuollon, työeläkeyhtiöiden, erilaisten palveluntuottajien sekä valvontaviranomaisten kanssa. Organisaation sidosryhmiä ovat myös asiakkaat ja rahoittajat. Heitä usein kiinnostaa yrityksen sosiaalinen vastuullisuus, johon työturvallisuusjohtamisen kokonaisuus kuuluu.
Työterveyshuollon laajuus ja työterveysyhteistyö
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimet tukevat työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koko työuran ajan. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tarkoittaa muun muassa työntekijöille tehtäviä terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä.
Työnantajan on järjestettävä ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen, kun työntekijöitä on yksi tai useampi riippumatta tehtävistä työtunneista tai työsuhteen kestosta. Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muita terveydenhuollon palveluja.
Työterveyshuoltosopimus
Työnantaja tekee palveluntuottajan kanssa kirjallisen työterveyshuoltosopimuksen, joka pitää olla työntekijöiden nähtävillä.
Työpaikkaselvitys
Työpaikkaselvityksessä hyödynnetään työpaikan omaa riskiarviointia, jonka pohjalta työterveyshuolto arvioi vaara- ja kuormitustekijöiden vaikutusta työntekijöiden terveydelle (terveydellisen merkityksen arviointi). Työterveyshuolto antaa arvioinnin pohjalta työpaikalle toimenpide-ehdotuksia työturvallisuusjohtamisen tueksi. Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein riippuen työstä, työolosuhteista ja työssä tapahtuvista muutoksista. Perusselvityksen yhteydessä voi tulla esille riskitekijöitä, joiden vuoksi työpaikalle tehdään suunnattu työpaikkaselvitys.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Työpaikkaselvityksessä esille tulleita asioita kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Lakisääteiset terveystarkastukset toteutetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten painopistealueet valitaan työpaikkaselvityksessä sekä työpaikan vaarojen arvioinnissa todettujen altisteiden, riskien, kuormitustekijöiden ja työn erityisvaatimusten perusteella. Terveystarkastus voidaan tehdä myös työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi tai osatyökykyisen työntekijän työkyvyn seuraamiseksi.
Työkykyjohtaminen
Työkyvyn johtaminen on tärkeä osa työturvallisuusjohtamista ja turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Työkykyjohtamisen tavoitteet on hyvä määritellä jo strategian suunnitteluvaiheessa ja sisällyttää valitut keinot osaksi päivittäistä johtamista. Työkykyjohtamisen tavoitteet ovat osittain samoja kuin työturvallisuusjohtamisessa: esimerkiksi tapaturmien, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työurien pidentäminen. Myös keinoissa on yhteneväisyyksiä: suunnittelu alkaa työn ja toimintaympäristön vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista.