Työturvallisuusjohtaminen
Työturvallisuusjohtaminen tarkoittaa sitä, että työpaikka parantaa työturvallisuutta oma-aloitteisesti, ennakoivasti, jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä parantaa työhyvinvointia.
Työnantaja ja työnantajan edustajina toimivat esihenkilöt ovat juridisesti vastuussa työturvallisuudesta ja siten myös vastaavat sen johtamisesta. Työturvallisuuslaissa työnantajalle annetaan useita erilaisia velvoitteita työympäristön, työn ja työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden jatkuvaan parantamiseen. Ylin johto määrittelee tavoitteet, keinot ja resurssit työturvallisuuden johtamiselle.
Työturvallisuusjohtamisen avuksi voidaan ottaa turvallisuusjohtamisen malli, joka auttaa luomaan turvalliset puitteet ja olosuhteet työskentelylle sekä kannustaa turvalliseen tapaan toimia. Työturvallisuusjohtamisessa tarvitaan toimintamalleja ja sitoutumista niiden noudattamiseen.
Turvallisuusjohtamisen mallin käyttöönotossa määritellään sen tavoitteet sekä se, sovelletaanko mallia koko organisaatioon vai vain sen tiettyyn osaan.
Osion alasivut
Nykytilan kuvaus
Oman toimintaympäristön tunteminen on lähtökohta työturvallisuusjohtamisen suunnittelulle ja tavoitteiden asettamiselle. Työturvallisuusjohtamisessa huomioidaan myös sidosryhmät ja työterveyshuolto.
Johtajuus ja työntekijöiden osallistuminen
Työturvallisuusjohtamisen onnistuminen vaatii johdon sitoutumista, hyvää turvallisuuskulttuuria, vastuiden ja velvollisuuksien selkeää tunnistamista sekä aitoa työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa.
Suunnittelu ja toteutus
Työturvallisuuden suunnittelu on jatkuva prosessi, joka perustuu vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. Suunnittelussa huomioidaan turvallisuus- ja terveysnäkökulmat ja ennakoidaan muuttuvat olosuhteet.
Tukitoiminta
Työturvallisuusjohtamisen onnistuminen vaatii tukitoimia, kuten resurssien määrittelyn, osaamisen arvioinnin ja viestinnästä sopimisen.
Seuranta, mittaaminen, analysointi ja arviointi
Mittareista, tavoitteista ja seurannasta tulee sopia yhteistoiminnassa.
Toiminnan suunnittelu ja hätätilanteisiin varautuminen
Toiminnassa huomioidaan aina sekä normaalitoiminnan suunnittelu että hätätilanteisiin varautuminen.
Sisäinen auditointi
Sisäisessä auditoinnissa organisaation omat koulutetut auditoijat vertaavat organisaation toimintaa, prosesseja ja dokumentaatiota auditointikriteereihin. Auditoinnin avulla varmistetaan tietoisuuden, hyvien käytänteiden ja kehittämiskulttuurin leviäminen koko organisaatioon.