Päihteet ja niiden vaikutukset työelämässä
Työ itsessään on yksilön hyvinvointia suojaava tekijä. Kun saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, kokea onnistumisia, olevansa osa yhteiskuntaa ja toteuttaa itseään työn kautta, ihmisen osallisuuden kokemus ja hyvinvointi lisääntyvät sekä päihdehaitat vähenevät. Työkaverit tarjoavat sosiaalisen verkoston, joka voi tukea niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Myös se, että on paikka, johon mennä, on arjen hallinnan kannalta merkittävä suojaava tekijä.
Alkoholi on edelleen suomalaisten yleisimmin käytetty päihde. Muita päihteitä käyttävät henkilöt käyttävät usein myös alkoholia. Tällöin puhutaan sekakäytöstä. Lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö on yhä useammin esiintyvä ongelma myös työelämässä. Tällöin puhutaan lääkkeiden väärinkäytöstä.
Alkoholinkäytöstä aiheutuu vuosittain merkittäviä taloudellisia vaikutuksia niin kansanterveyden kuin työn tuottavuudenkin osalta. Alkoholi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, mielialavaikeuksia, työtapaturmia ja loukkaantumisia. Laskennallisesti yksi kolmasosa alkoholin aiheuttamista kustannuksista valuu suoraan työnantajille. (Numerot puhuvat –raportti 2023).
Alkoholi voi vaikuttaa työelämään sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Siksi on tärkeää ymmärtää alkoholin erilaiset vaikutukset työelämään ja edistää terveellistä sekä turvallista työympäristöä. Työnantajan on syytä panostaa ennaltaehkäisyyn eli tarjota tutkittua tietoa ja koulutusta kaikille työntekijöille.
Toimiva alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn keino työnantajan näkökulmasta on huolehtia siitä, että alkoholi otetaan puheeksi työterveysterveyshuollossa. Työnantaja voi vähentää alkoholihaittoja tuntuvasti myös päihdeohjelma-prosessista huolehtimisella.
Liiallinen ja pitkäkestoinen alkoholin käyttö voi johtaa lisääntyneisiin työturvallisuusriskeihin ja lisääntyneisiin terveydellisiin ongelmiin lisäten sairauspoissaoloja. Keskittymis- ja suorituskyky eivät ole parhaimmillaan, mikä voi luoda jännitteitä omassa työyhteisössä ja aiheuttaa luottamuksen menetystä ja konflikteja työtovereiden ja työnantajan välille.
Alkoholin käytölle on asetettu riskirajat (alkoholin kohonnut riski ja korkea riski)
Suomessa yksi alkoholiannos vastaa 33 cl keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkeviä juomia.
Huumeiden käyttöön työpaikalla liittyy laittomuus ja työpaikan sääntöjen rikkominen. Samoin kuin alkoholi, huumeet voivat aiheuttaa työturvallisuusriskejä. Huumausaineet vaikuttavat aivoihin ja keskushermostoon. Ne voivat heikentää päätöksentekokykyä, tarkkaavaisuutta ja kykyä ajatella selkeästi.
Huumausaineiden vaikutukset työn tekemiseen voivat vaihdella huumeiden tyypin, annostuksen ja yksilöllisten vaikutusten mukaan:
- Kannabis voi hidastaa reaktiokykyä, vähentää keskittymiskykyä ja heikentää lyhytaikaista muistia.
- Opioidien käyttö voi aiheuttaa sekavuutta, pahoinvointia ja uneliaisuutta.
- Hallusinogeenit (esim. sienet ja LSD) voivat johtaa aistiharhoihin ja mielentilan muutoksiin.
- Amfetamiini ja metamfetamiini voivat lisätä vireyttä ja energisyyttä, mutta aiheuttaa samalla myös ahdistusta ja aggressiivisuutta.
- Kokaiini voi lisätä lyhyellä aikavälillä itseluottamusta ja energisyyttä, mutta vaikutuksina voi olla myös levottomuutta ja sydänoireita.
Toiminnallisessa riippuvuudessa kehittyy riippuvuus välitöntä tyydytystä tuottaviin toimintoihin, joihin ei välttämättä liity kemiallisen aineen nauttimista. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi uhkapelaaminen. Toiminnallisten riippuvuuksien vaikutukset voivat olla yhtä haitallisia kuin päihteisiin liittyvät riippuvuudet, ja ne voivat vaikuttaa työn tekemiseen monin tavoin.
Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy voimakasta halua tai pakkoa toiminnan suorittamiseen. Riippuvuuden muodostuminen perustuu aivojen palkitsemisjärjestelmään. Alussa toiminta tuottaa mielihyvää ja myöhemmässä vaiheessa sillä torjutaan kielteisiä tuntemuksia. Toiminta saattaa muuttua hallitsemattomaksi ja sen lopettaminen vaikeutua sen tuottamista haitoista huolimatta. Toiminnallinen riippuvuus saattaa muuttua hallitsevaksi osaksi elämää ja siten vaikuttaa esimerkiksi työkykyyn tai arjesta selviytymiseen. Toiminnallinen riippuvuus rajoittaa ihmisen kykyä keskittyä esim. työtehtäviin, riippuvuuden vallatessa ajattelutilaa kaikelta muulta. Toiminnallisen riippuvuuden tunnistamisesta ja siihen reagoimisesta on saatavilla koulutusta työnantajille ja työntekijöille.
Aivodoping (nootropiinit, kognitiivinen doping) -termi tarkoittaa sitä, että terve ihminen väärinkäyttää lääkeaineita parantaakseen kognitiivista suorituskykyään. Näiden lääkeaineiden avulla pyritään parantamaan esimerkiksi muistia, tarkkaavaisuutta, oppimista, luovuutta ja opiskelu- sekä työskentelytehokkuutta. Lisäksi motiivina aivodopingin käytölle voi olla myös kokonaisvaltaisen aivoterveyden ylläpitäminen. Aivodopingin käyttö on viime vuosina yleistynyt etenkin opiskelijoiden, mutta myös kognitiivisesti vaativissa ammateissa toimivien henkilöiden keskuudessa.
Lääkinnällisessä tarkoituksessa kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseen tarkoitettuja lääkkeitä käytetään eri sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, ADHD:n, masennuksen ja skitsofrenian hoitoon. Näiden lääkeaineiden tehokkuus ja tarve on tieteellisesti todistettu henkilöillä, joilla on oppimis- tai muistihäiriöitä. Sen sijaan useita haittavaikutuksia on löydetty ko. aineiden käytöllä terveillä henkilöillä
Tutkimustiedon mukaan aivodopingin käytöstä ei olisi suurta hyötyä työelämässä, vaan mahdollisesti ennemminkin haittaa terveille yksilöille. Kognitiivista suorituskykyä tehostavien lääkkeiden vaikutus perustuu useimmiten aivoja stimuloivaan vaikutukseen, jonka vuoksi ne kiihdyttävät usein myös elintoimintoja. Tämän vuoksi aivodoping voi kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa esimerkiksi sydämen tykytyksiä, rytmihäiriöitä, unettomuutta ja päänsärkyä. Lisäksi ne voivat aiheuttaa psyykkisiä haittavaikutuksia, kuten kiihtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, aggressiivisuutta ja käytön loputtua myös esimerkiksi masennusta. Aivoja stimuloivat aineet yhdistetään vahvasti myös riippuvuuksiin ja etenkin pitkäaikaisella käytöllä on todettu mahdollisesti olevan jopa negatiivisia vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn sekä oppimiseen. Pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuva elimistön ylikuormittuminen voi johtaa myös uupumukseen ja burn outtiin eli loppuun palamiseen.