Tukitoiminta

Resurssit

Vaikuttava ja tuloksellinen työturvallisuusjohtaminen edellyttää riittävää panostusta muun muassa osaavaan henkilöstöön, työhön soveltuviin työvälineisiin, teknologiaan ja taloudellisiin resursseihin.

Pätevyys ja osaaminen

Asianmukaisella opastuksella ja koulutuksella tuetaan työntekijöiden osaamista, lisätään työmotivaatiota ja ymmärrystä työturvallisuuden tärkeydestä sekä vähennetään kuormitusta. Perehdyttäminen antaa työntekijälle valmiudet työskennellä oikealla ja turvallisella tavalla. Työnopastuksessa varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävät, käytettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa. 

Opastusta annetaan esimerkiksi 

• työhön liittyvistä terveysvaaroista (esimerkiksi kemikaaleista)
• henkilönsuojainten oikeasta käytöstä ja huollosta  
• käyttöturvallisuustiedotteista  
• menettelytavoista, joita on noudatettava työn aloituksessa ja lopetuksessa, koneiden ja laitteiden säädössä, huollossa, korjauksessa sekä tavanomaisissa häiriötilanteissa  
• uusien koneiden ja laitteiden toimintavoista  
• käsin tehtävistä nostoista ja siirroista.

Puutteellinen perehdyttäminen saattaa olla seurausta puutteellisesta riskien arvioinnista tai siitä, ettei riskien arvioinnista saatua tietoa ole siirretty toimintaohjeisiin. Seurauksena voi olla läheltä piti -tilanteita tai jopa vakavia tapaturmia.

Kaikille tulee taata turvallinen ja terveellinen työympäristö. Yhteisellä työpaikalla työskenteleville, kuten alihankintayrityksen työntekijöille, annetaan riittävää opastusta ja ohjausta työpaikan vaaroista sekä ohjeet esimerkiksi palontorjunnasta, ensiavusta ja evakuoinnista.

Muuttuvat tilanteet ja toimintaympäristö vaativat asioiden jatkuvaa kertaamista ja niistä muistuttamista. Työntekijän vastuulla on kysyä, tarkistaa ja selvittää, jos jokin asia on epäselvä. Työyhteisön tehtävänä on luoda ilmapiiri, jossa on turvallista esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa.

Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä laatia vaaranpaikoista tarkistuslista, jolla seurataan opastuksen etenemistä. Lista perustuu työn vaarojen selvittämisestä saatuihin tietoihin. 

Perehdytykseen on hyvä sisällyttää keskustelu yhteisistä säännöistä ja toimintaohjeista, kuten häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamisesta, toiminta väkivaltatilanteissa tai niiden uhassa sekä haitallisen kuormituksen ennaltaehkäisystä.

Työpaikan työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen perehdyttämisessä on tärkeää.  

Myös esihenkilön perehdytyksestä ja työhyvinvoinnista tulee pitää huolta. Esihenkilö tarvitsee riittävästi resursseja, työkaluja ja tukea pystyäkseen hoitamaan vastuullista tehtäväänsä.

Viestintä

Työturvallisuusjohtamisen perusta on selkeä viestintä ja sen dokumentointi. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa oikeaan aikaan tarvitsemansa tiedot toimiakseen turvallisesti ja oikein.

Hyviä työturvallisuusjohtamisen käytäntöjä:

• Työturvallisuuden nostaminen jokaisen kokouksen asialistalle ensimmäiseksi on yksi hyvä tapa pitää turvallisuusasioita jatkuvasti mielessä.   
• Sattuneista tapaturmista tai vaaratilanteista tiedottaminen kannattaa miettiä etukäteen, jotta mahdollinen oppi saadaan kaikille käyttöön. 

• Vapaamuotoinen keskustelu ajankohtaisista työturvallisuuteen liittyvistä asioista lisää ymmärrystä. 
• Turvallisuusvartti on vuorovaikutteinen hetki, jossa esihenkilön johdolla keskustellaan ennakkoon sovitusta työturvallisuusaiheesta.
• Turvallisuuskävelyllä johto ja esihenkilöt keskustelevat työntekijöiden kanssa työpaikalla.
• Turvatuokioita voi antaa myös henkilöstön pidettäviksi. Yhdessä tai yksin voi kertoa esimerkiksi omaan työhön liittyvästä vaarasta, käytettävästä henkilönsuojaimesta tai kemikaalista. Tämä lisää tietämystä, osallistumista ja osaamista työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi.  
• Henkilöstö kannattaa pitää jatkuvasti mukana, ja työturvallisuuden tavoitteiden saavuttamisesta on hyvä tiedottaa. Johdon osoittama arvostus työturvallisuuden kehittymistä kohtaan on erityisen tärkeää.

Muutostilanteissa huolellisesti suunniteltu viestintä auttaa rakentamaan luottamusta. Ajoissa ja avoimesti toteutettu viestintä on tärkeä tukitoimi, joka vähentää oletuksia ja arvailuja. Esihenkilön rooli on muutosviestinnässä merkittävä.