Järjestöt

Järjestössä työntekijät ovat työsuhteessa työnantajaansa, joten työsopimuslaki(siirryt toiseen palveluun) luo perustan työsuhdeasioiden hoitamiselle. Työturvallisuuskeskuksen tuottamassa Esihenkilöiden perehdyttäminen – keskeinen lainsäädäntö tutuksi -julkaisussa kerrotaan työnantajan, esihenkilön ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on säädetty työsopimuslaissa.

Työnantajana järjestöllä on samat työturvallisuusvelvoitteet kuin muillakin työnantajilla.

Tutustu työnantajan keskeisiin vastuisiin ja velvoitteisiin työturvallisuuslaissa.
Tutustu työnantajan velvoitteisiin työterveyshuoltolaissa.
Tutustu työturvallisuusjohtamiseen.

Järjestötyön erityispiirteitä

Yleisten työsuojelu- ja työturvallisuusnäkökulmien ohella järjestöissä tehtävässä työssä on myös omia erityispiirteitään. Näitä ovat erityisesti seuraavat:

Samaan kokonaisuuteen liittyviä tehtäviä voi hoitaa samanaikaisesti sekä työntekijä että luottamushenkilö, kuten hallituksen jäsen tai työryhmän luottamustoiminen jäsen.
Työn johtamisessa ja valvonnassa voi olla epäselvyyttä luottamushenkilön ja palkatun työnjohdon välillä.
Työ voi sijoittua myös iltoihin ja viikonloppuihin ja sisältää runsaastikin matkustamista, mikä vaikuttaa työn, työajan ja palautumisen suunnitteluun.
Työhön voi sisältyä eettistä ja emotionaalista kuormitusta.
Työ voi olla myös osa elämäntapaa, jolloin työn ja sen ulkopuolisen elämän rajaaminen on haasteellista.

Edellä kerrotut erityispiirteet heijastuvat työn johtamiseen ja valvontaan, työkuormituksen hallintaan, työaikakysymyksiin ja työskentelykulttuuriin. Ne tulee ottaa huomioon myös esihenkilöiden, työntekijöiden, hallituksen jäsenten ja tarvittaessa myös muiden luottamushenkilöiden perehdyttämisessä. Lisäksi on tärkeää, että toiminnan rakenteet ja toimijoiden roolit ovat selkeitä.

Työn johtaminen ja valvonta

Järjestö päättää säännöissään tai hallituksen päätöksillä, kuka toimii työnantajan edustajana. Yksittäisellä järjestön jäsenellä tai järjestön hallituksen jäsenellä ei siis ole työn johto- tai valvontaoikeutta, ellei asiasta ole toisin päätetty.

Päivittäisen työn johtaminen, jakaminen ja valvominen kuuluu yleensä tähän rooliin palkatun henkilön (esihenkilö) tehtäviin. Hän myös huolehtii muun muassa työntekijöiden perehdyttämisestä, opastamisesta ja muusta ohjaamisesta. Pienessä järjestössä, jossa on esimerkiksi kaksi palkattua työntekijää, työn johto ja valvonta voi kuulua hallituksen päätöksen mukaisesti esimerkiksi puheenjohtajan tehtäviin.

Hallitus toimii järjestön edustajana sekä ohjaa ja valvoo toimintaa yleisellä tasolla. Yhdistyslaki(siirryt toiseen palveluun) ja säätiölaki(siirryt toiseen palveluun) velvoittavat hallitusta hoitamaan järjestön asioita asianmukaisesti ja huolellisesti lain, sääntöjen ja ylimpien päättävien elinten päätösten mukaisesti. Hallituksesta voidaan säännöissä käyttää muutakin nimeä, kuten johtokunta.

On tärkeää, että luottamushenkilöiden, esihenkilöiden, työntekijöiden sekä mahdollisten vapaaehtoisten toimijoiden rooli, tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty. Tässä tulee huomioida myös työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmat.

Työajat

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työpaikalla tunnistetaan ja arvioidaan myös työajoista johtuvat haitat ja vaarat työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Työaikojen kuormittavuuteen vaikuttavat muun muassa työpäivien ja -viikon pituus, työaikojen ennakoitavuus, työhön sisältyvä matkustaminen ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen sidottuun aikaan.

Järjestötyössä työn ja vapaa-ajan raja voi hämärtyä helposti. Työtä saatetaan jatkaa työpäivän tai -viikon jälkeen kotona hyödyntäen älypuhelinta ja muuta tietotekniikkaa, jotta saadaan hoidettua mahdolliset keskeneräiset tehtävät loppuun tai valmistaudutaan seuraavaan viikkoon.

Työnantajalla on työaikalain(siirryt toiseen palveluun) mukainen velvollisuus työaikakirjanpitoon. Tämän ohella on tärkeää, että myös työntekijä seuraa työaikansa riittävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvointiaan sekä ottaa ajoissa puheeksi merkittävämmät poikkeamat ja mahdolliset ongelmat esihenkilönsä kanssa. Pienimmissä järjestöissä, joissa ei ole palkattua esihenkilöä, asia tulee ottaa puheeksi esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Eettinen ja emotionaalinen kuormitus

Eettisellä ja emotionaalisella kuormituksella voi olla järjestötyössä monet kasvot. Tyypillisiä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa

työntekijä ei jostain syystä pysty toimimaan parhaaksi katsomansa ratkaisun mukaisesti
asiakas tai muu yhteydenottaja käyttäytyy haastavasti, mikä voi horjuttaa työntekijän pystyvyyden tai turvallisuuden tunnetta
työntekijä ei tiedä tai ole varma siitä, mikä olisi oikea tapa toimia ao. tilanteessa
työntekijä kokee ristiriitaa omien ja työpaikan arvojen välillä tai arvoristiriitaa laajemmin, esimerkiksi yhteiskunnallisesti
työntekijä kokee vuorovaikutustilanteissa, ettei häntä arvosteta tai että hänet jätetään ulkopuolelle.

Työturvallisuuskeskuksen koulutukset

Tarjoamme työsuojelun peruskoulutusta sekä työturvallisuuden johtamiseen, riskienhallintaan ja työkyvyn johtamiseen liittyviä koulutuksia. Saat koulutuksistamme käytännönläheisiä taitoja ja työvälineitä sekä ajantasaista tietoa työturvallisuuden kehittämiseen.

Tutustu avoimeen tarjontaan tai tilaa koulutus tai kehittämispalvelu omalle työpaikallesi.

Tutustu koulutustarjontaan!

Työryhmä

Timo Höykinpuro, Palvelualojen työnantajat Palta
Seija Moilanen, Työturvallisuuskeskus
Nuutti Pursiainen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Maiju Räsänen, Hyvinvointiala Hali
Merja Vihersalo, Palvelualojen ammattiliitto PAM