Siirry sisältöön
Etusivu
Ota yhteyttä
Haku
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Toiminnalliset riippuvuudet 

Sivun sisällysluettelo

Haitallinen älylaitteiden käyttö aiheuttaa työturvallisuusriskin

Nykyään monissa työtehtävissä eri aloilla älylaitteet, kuten puhelimet ja tietokoneet, ovat välttämättömiä. Niitä käytetään esimerkiksi työohjeiden läpikäymiseen, työsuoritusten kirjaamiseen ja tiedon hakemiseen. Tämä teknologian hyödyntäminen ei sinänsä ole haitallista – päinvastoin, se voi tehostaa työntekoa ja parantaa tiedonkulkua. Jos ihmisellä on jo toiminnallinen riippuvuus, esim. someen, hän voi käyttää laitetta haitallisesti työajalla. 

Huomion herpaantuminen työstä aiheuttaa työturvallisuusriskin. Haitallinen runsas älylaitteiden käyttö heikentää myös keskittymiskykyämme, madaltaa mielialaa sekä aiheuttaa stressiä. Jos käytämme työpaikalla tauot kännykän selaamiseen, riittävää palautumista työkuormittumisesta ei välttämättä tapahdu. Näiden haittojen lisäksi älylaitteet heikentävät myös vuorovaikutustaitojamme – joita tarvitsemme todella paljon työelämässä.

Työyhteisössä saattaa syntyä ristiriitatilanteita, jos työntekijä käyttää työaikaansa älylaitteensa parissa ja hänen työnsä jää tekemättä. Tämä kuormittaa koko työyhteisöä.

Työpaikalla on tärkeää huomioida ympäristö ja työtehtävät, joissa älylaitteet saattavat aiheuttaa työturvallisuusriskin. Älylaitteiden käyttö liikenteessä voi vaarantaa oman ja muiden turvallisuuden, mikä on tärkeä huomioida työmatkoilla.

Työturvallisuuden takaamiseksi on hyvä sopia työpaikalla pelisäännöt älylaitteiden käytöstä. Työnantajan ja työntekijän on tärkeä tuntea omat vastuut ja velvollisuudet toiminnallisten riippuvuuksien hallinnassa.

Yhteistoiminnassa tehty riippuvuusohjelma on tärkeä, koska se tukee työntekijöiden hyvinvointia, parantaa turvallisuutta ja tuottavuutta sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen ongelmiin. Riippuvuusohjelmassa on sovittu

Tarkistuslista älylaitteiden haitallisen käytön tunnistamiseen työpaikalla 

Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Vaarojen tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä työntekijöiden kanssa. 

Tarkistuslista on kehitetty auttamaan työpaikkoja tunnistamaan ja ehkäisemään haitallista älylaitteiden käytöstä syntyviä työturvallisuusriskejä ja työkyvyn heikkenemistä. Tarkistuslistan avulla voi arvioida nykyiset käytännöt ja tunnistaa kehityskohteet, jotta työympäristö pysyy turvallisena ja hyvinvoivana.

Tarkistuslista on käytännöllinen työkalu, joka auttaa luomaan vastuullisen ja turvallisen työympäristön, jossa jokainen työntekijä voi keskittyä työhönsä ja tuntea olonsa turvalliseksi.

Tarkistuslistan sisältö vaarojen arvioinnissa

Kartoitetaan

Mihin tarkistuslistaa voi käyttää ja miksi se on tarpeellinen?

Työnantajan ja työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet (Työturvallisuuslaki 738/2002(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun))

  • Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät
  • Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle
  • Työntekijöiden on tärkeä olla mukana vaarojen tunnistamisessa

Esimerkkejä vaarojen tunnistamiseen

Tunnistetaanko työpaikalla älylaitteiden aiheuttamat työturvallisuusriskit?

Suuressa rakennusalan tavarataloketjussa työntekijät eivät käytä omia matkapuhelimia työtehtävissä. Yrityksen sisäinen viestintä hoidetaan nappikuulokkeiden ja radiopuhelinten avulla. Matkapuhelimen käyttö on katsottu työturvallisuusriskiksi, sillä myymälätiloissa liikutaan trukeilla ja muilla nostoapuvälineillä, jolloin keskittymisen herpaantuminen voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Voiko älylaitteita käyttää rajattomasti?

Työpaikalla on sovittu yhteiset pelisäännöt koskien omien puhelimien käyttöä. Työpaikan älylaitteita saa käyttää ainoastaan työtehtävien hoitamiseen. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus noudattaa näitä pelisääntöjä sekä tarvittaessa puuttua niiden rikkomiseen. Tämä vaatii perehdytystä kaikille työntekijöille.

Tiedetäänkö, missä menee haitallisen käytön raja?

Toiminnallisen riippuvuuden raja ei ole aina selkeä, mutta sen tunnistamiseen on olemassa selkeitä merkkejä ja kriteerejä (infograafi 4). Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon aikaa käytät johonkin toimintaan, vaan siitä, miten se vaikuttaa työntekijän elämään.

Onko toimintaohjeissa kuvattu, miten tunnistaa ja miten ottaa puheeksi?

Infograafissa 4 on kuvattu, miten muutokset näkyvät työntekijässä ja tiettyjä varoitusmerkkejä. Puheeksi ottamisen askelmerkit löytyvät infograafista 5. Näitä voi hyödyntää oman työpaikan ohjeita laadittaessa.

Tarvitsetko apua vaarojen tunnistamiseen?

Tarjoamme käytännönläheistä ja asiantuntevaa apua arviointiin, toimintamallien ja koulutusten kehittämiseen, riskienhallintaan sekä työturvallisuuden johtamiseen – aina työpaikan tarpeisiin räätälöitynä.

Toiminnalliset riippuvuudet

Toiminnallisilla riippuvuuksilla on useita yhteisiä piirteitä päihderiippuvuuksien kanssa, kuten pakonomainen tarve jonkin tekemiseen tai aineen käyttämiseen;

Yksi tärkeimmistä riippuvuuksille yhteisistä piirteistä on toiminnan jatkuminen, vaikka henkilö tunnistaa toiminnan haitat ja siitä aiheutuvat ongelmat. Riippuvuuden ollessa kyseessä koetut haitat ovat merkittävä kuormittuminen, heikentynyt toimintakyky arjessa, kuten perheessä, sosiaalisissa suhteissa, koulutuksessa, työssä ja muilla elämän osa-alueilla. 

Kaikissa riippuvuuksissa yhteinen tekijä on aineen tai tietyn toiminnan kyky lisätä dopamiinitasoa aivoissa. Dopamiinin erittyminen saa ihmisen tuntemaan mielihyvää. Kun ihminen jatkaa dopamiinin tuotantoa lisäävää toimintaa, se voi johtaa aivojen mukautumiseen ja sitä kautta riippuvuuteen.

Rahapelaaminen ja digipelaaminen on virallisesti tautiluokiteltu toiminnallisiksi riippuvuuksiksi (ICD-11(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)), kun taas sosiaalisen median käyttö, nettiporno, nettiostaminen ja muut vastaavat toiminnot voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, mutta eivät toistaiseksi sisälly kansainvälisiin tautiluokituksiin.

Rahapeleillä viitataan pelaamiseen, joissa pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Näitä pelejä ovat esimerkiksi lotto, raha-automaattipelit, raaputusarvat ja vedonlyöntipelit. Rahapelejä voi pelata myös internetissä. Arpajaislaki määrittelee arpajaiset eli rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton. 

Rahapeliriippuvuus aiheuttaa haittoja niin pelaajalle kuin hänen lähipiirilleen. Tyypillisimpiä pelaajalle koituvia haittoja ovat taloudelliset haitat, tunne-elämän haitat, ihmissuhdehaitat, työhön ja opiskeluun liittyvät haitat, terveyshaitat ja muut haitat, kuten rikollinen toiminta ja lastenhoidon laiminlyönti. Pelaajan läheisten kokemat haitat ovat hyvin samansuuntaisia kuin pelaajan kokemat haitat, ja myös läheiset voivat tarvita palveluja. Rahapeliriippuvuus esiintyy usein liitännäisoireiden, kuten päihdeongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden, kanssa. Ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja motivoivaa haastattelua, joista on vahvin näyttö (Rahapeliongelma Käypä hoito- suositus, 2023)

Digitaalisella pelaamisella eli digipelaamisella tarkoitetaan pelaamista tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kaltaisilla digitaalisilla laitteilla. Tavoitteena ei ole voittaa rahaa, vaan viihtyä, viettää aikaa ja saada myönteisiä kokemuksia. Ongelmallisen digipelaamisen haitat ovat tunne-elämän haitat, ihmissuhdehaitat, työhön ja opiskeluun liittyvät haitat sekä terveyshaitat. Digipeliriippuvuus esiintyy usein liitännäisoireiden kuten ADHD, ahdistuneisuuden ja masennuksen kanssa. Digipeliriippuvuudelle ei ole Käypä hoito- suositusta Suomessa, mutta hoidon periaatteet ovat samat kuin rahapeliriippuvuudessa. 

Työnantajan ja työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet

  • Työnantajalla yleinen huolehtimisvastuu huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun))
  • Työnantajalla on keskeinen rooli työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ja ylläpitämisessä (Työterveyshuoltolaki 2001/1383(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun))
  • Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta ja huolehdittava sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä (Työturvallisuuslaki 738/2002(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun))

    • Tarvitsetko apua toiminnallisten riippuvuuksien hallintaan?

    Työturvallisuuskeskukselta voit tilata räätälöityä tukea arviointiin, toimintamallien ja koulutusten kehittämiseen, riskienhallintaan sekä työturvallisuuden johtamiseen.

    Riippuvuudet aiheuttavat muutoksia työntekijässä

    Riippuvuus vaikuttaa käytökseen, mielialaan ja työtehoon. Toistuva dopamiinin nousu heikentää arjen mielekkyyttä, keskittymistä ja motivaatiota. Toiminta muuttuu pakonomaiseksi ja henkilö menettää kontrollin. Mieli keskittyy riippuvuuden kohteeseen, mikä aiheuttaa poissaolevuutta. Riippuvuus toimii keinona paeta ikäviä tunteita, mutta lisää häpeää, sosiaalista vetäytymistä ja passiivisuutta.

    Muutokset näkyvät mm. 

    Varoitusmerkkejä riippuvuushäiriöistä

    Miksi näiden merkkien tunnistaminen on tärkeää?

    Miten toimin, jos huoli herää työntekijästä?

    Esihenkilöllä on keskeinen rooli puheeksi ottamisessa – ei diagnoosin antajana, vaan huolen esiin nostajana. Puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeä askel kohti työkyvyn tukemista ja varhaista puuttumista. 

    Haasteellisinta puheeksi ottamisessa on, että muutokset eivät aluksi näy ulospäin, ne saattavat pysyä piilossa useita vuosia. Häpeän tunne estää avun pyytämistä muilta. 

    Puheeksi ottamisen askelmerkit

    Työkaveri ja esihenkilö

    1. Kun huoli herää, valmistaudu keskusteluun; valmistautumaton keskustelun avaus on aina riski.
    2. Varaa rauhallinen hetki ja tila.
    3. Huolehdi, että itselläsi on keskusteluun aikaa ja sopiva vire.
    4. Osoita välittämistä ja rakenna luottamusta.
    5. Pohtikaa yhdessä, mistä mahdollinen tuki työntekijälle.

    Työkaveri

    1. Auta työntekijää keskustelemaan esihenkilön kanssa
    2. Muista vaitiolo työkaverin asioita

    Esihenkilö

    1. Pyydä koulutusta puheeksiottamisen työkaluista (THL)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
    2. Sovitaan jatkotoimenpiteistä (työterveyshuolto)
    3. Jos työntekijälle aloitetaan esim. terapia, sovitaan yhteydenpito sen aikana

    Työterveyshuolto

    Hoitoonohjaus

    Toiminnallisten riippuvuuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta riippuvuudesta aiheutuvat haitat eivät kasaantuisi. Toiminnalliset riippuvuudet tulisi tunnistaa palvelujärjestelmässä yhtä lailla toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävinä ongelmina kuin aineriippuvuudetkin. Toiminnallisista riippuvuuksista toipuminen edellyttää yleensä avun hakemista terveydenhuollosta.

    Järjestämisvastuu hoitoonohjauksesta on hyvinvointialueella, mutta järjestöt tarjoavat tukea, vertaistukea ja keskusteluapua. Työterveyshuolto on työntekijälle tärkeä tuki riippuvuusongelmien hoidossa. Omaehtoista hoitoon hakeutumista voidaan helpottaa kynnyksettömillä ja lähellä toteutettavilla tai hoitoa tarvitsevan helposti saavutettavissa olevaa teknologiaa hyödyntävillä palveluilla. 

    Tuen ja hoidon erilaiset muodot mm. 

    Hoitoonohjauksen ensimmäiset askeleet

    Jaa:
    Jaa Linkedinissä
    Sivun alkuun