Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa työskentelee noin 11 000 henkilöä vakituisessa työ- ja virkasuhteessa. Hengellisen työn tehtävien lisäksi kirkko työllistää muun muassa hallinnon, viestinnän ja kiinteistöhuollon osaajia.

Viheralue-, kiinteistö- ja kirkonpalvelutyössä on eniten fyysisesti kuormittavia ja tapaturma-alttiita tehtäviä. Sortuma- ja putoamisvaarat ovat vakavimpia. Seurakuntatyössä ja hallinnossa psykososiaalinen kuormitus on yleisintä. Työn epäsäännöllisyys ja monipaikkaisuus aiheuttavat omat haasteensa.

Ajankohtaista

Hautausmaalla työskentelee monen alan ammattilaisia, joista osa on eri työnantajien palveluksessa. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi viherrakentamista, viheralueiden kunnossapitoa, puutarhan hoitoa, kaivuutyötä sekä metsänhoidollisia töitä. Työturvallisuuskeskuksen uudessa digijulkaisussa käsitellään työturvallisuutta hautausmaalla.

Työturvallisuuden erityispiirteet seurakunta-alalla

Seurakunta-alalla on sekä fyysisiä että psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijät ja niiden aiheuttamat riskit ovat tärkeää tunnistaa ja arvioida työpaikalla. Näin kuormitustekijöiden aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin voidaan varautua ja niitä voidaan ehkäistä ja hallita. Selkeät toimintaohjeet, tehtävänkuvat, suunnitelmallinen perehdyttäminen, säännölliset palaverit ja kehityskeskustelut vahvistavat työyhteisöä ja auttavat kohtaamaan niin ulkoisia kuin sisäisiäkin haasteita ja muutoksia. Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa mahdollistavat myös yhteisen käsityksen työpaikan tilasta niin työolojen, työturvallisuuden, työterveyden kuin työhyvinvoinnin suhteen.

Työkyvyttömyyseläkkeet aiheutuvat pääasiallisesti kahdesta eri syyryhmästä. Noin kolmasosa on psyykkisiä syitä, joista masennus suurimpana. Nämä korostuvat erityisesti nuoremmilla työntekijöillä ja toisaalta korkeammin koulutetuilla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia on neljäsosa, ja nämä ovat tyypillisempiä iäkkäämmillä ja fyysistä työtä tekevillä. Loput ovat muita sairauksia.

Työkyvyttömyyden syyt ovat samansuuntaiset kuin valtakunnallisesti. Riittävän varhaisilla kuntouttavilla tukitoimilla on mahdollista viivästyttää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista sekä psyykkisten että fyysisten sairauksien vuoksi.

Tyypillisiä vaaratekijöitä

  • fyysiset kuormitustekijät: staattiset asennot, istuminen, seisominen, hankalat työasennot, kierteiset ja kumartavat liikkeet ja näyttöpäätetyö
  • psykososiaaliset kuormitustekijät: työn määrä, työajat, työyhteisön vuorovaikutus, väkivallan uhka, asiakastilanteet, häirintä, yksintyöskentely ja osaamisen ylläpitäminen
  • kognitiivinen kuormitus: kiire, jatkuvat keskeytykset ja tietotulva, teknologian kehitys ja uuden oppimisen vaade
  • affektiivinen kuormitus: työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin liittyvät tekijät
  • tapaturmat: kiire, puutteet järjestyksessä ja siisteydessä. Yleensä tapaturmat ovat melko lieviä. Niitä sattuu tyypillisimmin henkilön liikkuessa ja esineiden käsittelyssä. Seurauksina on haavoja ja sijoiltaan menoja. Työtapaturmia samoin kuin läheltä piti -tilanteita tulee seurata. Turvallisuushavainnot kirjataan, ja niiden käsittelytavasta tulee sopia. Tilanteista kertovaa tietoa hyödynnetään vaarojen arvioinnissa.
  • Väkivallan uhka seurakunta-alalla

    Väkivallan uhalla työssä tarkoitetaan työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen tai henkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Työnantajan vastuulla on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä myös niin, että väkivallan tai sen uhan haitat ennakoidaan ja estetään mahdollisuuksien mukaan. Väkivallan uhan riskin suuruutta on arvioitava vaarojen arvioinnin yhteydessä.

    Väkivalta voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna, pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana. Väkivaltatilanne on aina äkillinen ja arvaamaton. Asiakaspalvelutyössä uhkaavien tilanteiden syntyminen on mahdollista. Väkivaltatilanteen seuraamukset voivat aiheuttaa fyysisiä tai henkisiä vammoja. Esimerkiksi diakoniatyössä asiakkaan kotiin meneminen yksin on turvallisuusriski, johon tulee varautua turvallisuuskäytänteillä kuten turvarannekkeella.

    Työsuojelun yhteistoiminta seurakunta-alalla

    Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla edistetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lähtökohta on työpaikkojen oma-aloitteinen toiminta.

    Työnantajan edustajina toimivat esihenkilöt ovat juridisesti päävastuussa työturvallisuudesta. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt – työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, asiamiehet ja toimikuntien jäsenet – osallistuvat asiantuntijoina työpaikkansa työturvallisuusasioiden käsittelyyn. Jokaisella asemasta ja työtehtävästä riippumatta on velvollisuus huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta.

    Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen

    Työterveyshuollon keskeinen tehtävä on yhteistoiminnassa työpaikan kanssa edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, turvallista työn tekemistä, työyhteisön toimintaa sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia.

    Työturvallisuuskeskuksen koulutukset

    Tarjoamme työsuojelun peruskoulutusta sekä työturvallisuuden johtamiseen, riskienhallintaan ja työkyvyn johtamiseen liittyviä koulutuksia. Saat koulutuksistamme käytännönläheisiä taitoja ja työvälineitä sekä ajantasaista tietoa työturvallisuuden kehittämiseen. 

    Tutustu avoimeen tarjontaan tai tilaa koulutus tai kehittämispalvelu omalle työpaikallesi.

    Kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä kehittää seurakunta-alan työturvallisuutta

    Ota yhteyttä!