Haitallista kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää työpaikoilla

Kognitiivinen kuormitus puhuttaa työpaikoilla, mutta sen lähteitä ei osata vielä riittävästi tunnistaa, vähentää ja poistaa. Toteutimme syyskuussa 2026 kyselyn, johon vastasi 885 henkilöä. Kyselyyn vastanneista 92,8 % kertoi kokevansa työssään haitallista kognitiivista kuormitusta usein tai toisinaan. Harvoin sitä koki vain 7,1 % vastaajista. 

Kyselyn tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että haitallinen kognitiivinen kuormitus on monelle työntekijälle tuttu ilmiö. Työssä joudutaan käsittelemään yhä enemmän tietoa, omaksumaan uusia toimintatapoja ja siirtymään tehtävästä toiseen nopeassa tahdissa. Toki täytyy muistaa, että kuormitus on myös hyväksi meille kaikille. Haitalliseksi kuormitus muuttuu silloin, kun työn vaatimukset ylittävät ihmisen kyvyn vastata niihin. 

Kognitiivinen kuormitus ei rajoitu tiettyihin työtehtäviin

Kyselyn vastaajajoukko oli monipuolinen. Vastauksia saatiin eri toimialoilta ja erilaisissa työtehtävissä toimivilta henkilöiltä. Erityisen paljon vastaajia oli asiantuntijatyötä tekevien, ylempien toimihenkilöiden sekä työntekijöiden joukossa. Tämä kertoo siitä, että haitallinen kognitiivinen kuormitus ei rajoitu vain tiettyyn ammattiin tai toimialaan, vaan sitä koetaan hyvin erilaisissa töissä. 

Työelämä ja työtehtävät ovat muuttuneet valtavasti melko lyhyessä ajassa. Monella työpaikalla keskeiseksi haasteeksi ei enää nouse fyysinen kuormitus vaan tiedon, viestien, keskeytysten ja monen tehtävän yhtäaikainen hallinta. Työpäivän aikana huomio voi siirtyä nopeasti tehtävästä toiseen, samalla pitäisi muistaa useita asioita, oppia uutta ja tehdä päätöksiä. Kun tätä jatkuu pitkään, seurauksena voi olla esimerkiksi väsymystä, unohduksia, virheitä, mielialan muutoksia ja palautumisen vaikeuksia.  

Haitallinen kognitiivinen kuormitus ja sen aiheuttamat haitat on jo huomattu, mutta sen vähentämiseen ei vielä ole osattu tarttua riittävällä vakavuudella. 

Tunnistamisesta on päästävä haittojen vähentämiseen

Kehittämistyön tarpeesta kertoo myös vastaajien suuri määrä. Kun lähes yhdeksänsataa henkilöä käyttää aikaansa kognitiivista kuormitusta käsittelevään kyselyyn vastaamiseen, voidaan teeman todeta koskettavan monia työelämässä olevia. Vaikka kysely ei edusta koko suomalaista työväestöä, se antaa vahvan viestin siitä, että haitallinen kognitiivinen kuormitus on monen arkipäivää. 

Kyselyn tulokset muistuttavat siitä, että työhyvinvointia, työkykyä ja työn sujuvuutta kehittäessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös työn tiedollisiin vaatimuksiin. Kun työ vaatii esimerkiksi jatkuvaa keskittymistä, muistamista, oppimista ja päätöksentekoa, on tärkeää pohtia, miten työtä voidaan tehdä siten, etteivät vaatimukset kasva kohtuuttomiksi. Haitallinen kognitiivinen kuormitus ei ole vain yksilön ominaisuus tai kykyjen puutetta, vaan kyseessä on koko työyhteisön yhteinen haaste.  

Tutustu aineistoihin

Työturvallisuuskeskuksen Kognitiivinen ergonomia-hankkeessa tuotettiin verkkosivu sekä kognitiivisen ergonomian kehittämiseen tarkoitettu työkirja jonka avulla työpaikat voivat järjestää oman kehittämistyöpajan.

Kognitiivinen ergonomia – tietoa ja käytännön keinoja työpaikoille

Työkirja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen

Kirjoittaja

Satu Rantamaa

Erityisasiantuntija

satu.rantamaa@ttk.fi

050 512 9114

Katso profiili