Uusi lukuvuosi, uudet mahdollisuudet – muistetaan huolehtia myös työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista
Kesälomien jälkeen oppilaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa käynnistyy jälleen uusi lukuvuosi. Alan ammattilaiset palaavat työhönsä levänneenä, akut ladattuina ja mieli täynnä ajatuksia tulevasta vuodesta. Suunnittelun keskiössä ovat luonnollisesti lapset, nuoret ja opiskelijat, heidän kasvunsa, oppimisensa ja hyvinvointinsa. Samalla on kuitenkin tärkeää pysähtyä myös pohtimaan, miten huolehdimme myös työntekijöiden omasta turvallisuudesta ja jaksamisesta tulevan vuoden aikana.
Työturvallisuus nähdään helposti fyysiseen turvallisuuteen liittyvinä asioina, mutta opetusalalla yhtä tärkeitä ovat myös psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Turvallinen työympäristö rakentuu monista tekijöistä: työn hyvästä organisoinnista, toimivista rakenteista, yhteisistä toimintatavoista sekä siitä, että jokainen voi luottaa saavansa tukea haastavissa tilanteissa.
Lukuvuoden alkaessa on hyvä palauttaa mieleen, mitkä ovat juuri meidän työyhteisössämme ne keskeiset työn turvallisuutta ja terveyttä mahdollisesti vaarantavat tekijät, jotka opetusalalla on tunnistettu. Tunnistammeko riittävän hyvin työn kuormitustekijät? Ovatko keinot psykososiaalisen kuormituksen hallintaan kaikkien tiedossa? Liittyvätkö ne työn organisointiin, työmäärän hallintaan, työajan käyttöön tai työyhteisön yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen?
Psykososiaalisten riskien hallinta on ennakoivaa toimintaa
Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei kukaan jää yksin työn kuormittavuuden kanssa. Psykososiaalisten riskien hallinta on ennen kaikkea ennakoivaa toimintaa. Avoin keskustelu työn sujumisesta, mahdollisuus nostaa esiin kuormitustekijöitä sekä yhteisesti sovitut toimintatavat luovat perustaa työhyvinvoinnille ja ehkäisevät uupumista.
Myös väkivallan ja uhkaavien tilanteiden ennakointi kuuluu olennaisena osana oppilaitosten turvallisuustyöhön. On hyvä tarkistaa, ovatko toimintamallit kaikille tuttuja. Tiedämmekö, miten toimimme väkivalta- tai uhkatilanteessa? Miten tilanteista ilmoitetaan? Entä miten niiden jälkeen järjestetään palautuminen, jälkipurku ja tarvittava tuki? Selkeät käytännöt lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat tilanteissa, joissa nopea toiminta on tarpeen.
Turvallisuuden kehittäminen kuuluu koko työyhteisölle
Monissa oppilaitoksissa syksy on luonteva ajankohta päivittää vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi ajan tasalle. Samalla voidaan tarkastella, ovatko aiemmin sovitut toimenpiteet edelleen riittäviä ja vastaavatko ne nykyistä toimintaympäristöä. Vaikka vastuu työn turvallisuuden varmistamisesta on työnantajalla ja käytännössä usein rehtorilla tai johtajalla, tätä työtä ei kannata tehdä yksin. Parhaat tulokset syntyvät yhdessä.
Kun henkilöstö osallistuu vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja ratkaisujen suunnitteluun, turvallisuustyöstä tulee aidosti osa arkea. Samalla sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin vahvistuu, ja työyhteisö pystyy paremmin tunnistamaan sekä ennaltaehkäisemään kuormitusta ja muita työssä esiintyviä riskejä.
Lopulta kyse on samasta tavoitteesta, joka yhdistää kaikkia opetusalan ammattilaisia. Lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat parhaiten ympäristössä, jossa myös henkilöstö voi hyvin. Kun huolehdimme yhdessä omasta turvallisuudestamme, terveydestämme ja työyhteisömme toimivuudesta, luomme parhaat mahdolliset edellytykset onnistuneelle lukuvuodelle.
Toivotan kaikille opetusalan ammattilaisille ja esihenkilöille turvallista, hyvinvoivaa ja innostavaa uutta lukuvuotta. Pidetään huolta oppijoista – ja samalla myös toisistamme.
Lisätietoa aiheesta
Tukea kehittämiseen
Tukea työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen saat Työturvallisuuskeskuksen koulutuksista ja kehittämispalveluista.
Kirjoittaja
