Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Liikkuminen tukee työturvallisuutta – arjen valinnoilla on merkitystä

Blogi
Helsingin Sanomien uutinen suomalaisten heikentyneestä kunnosta herättää tärkeän kysymyksen myös työelämässä: mitä tapahtuu työturvallisuudelle, kun fyysinen toimintakyky heikkenee? Kun arjen liike vähenee ja keho väsyy helpommin, myös turvallinen työn tekeminen vaikeutuu – erityisesti fyysisesti kuormittavissa töissä.
Pasi Paukkonen, erityisasiantuntija, kuva: Mikael Ahlfors

Helsingin Sanomien uutinen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) suomalaisten huonosta kunnosta on pysäyttävää muttei kuitenkaan yllättävää luettavaa: kun arjen liike vähenee, fyysinen toimintakyky heikkenee. Se ei näy vain kuntotesteissä, vaan hyvin konkreettisesti arjessa, kuten siinä, ettei keho enää jaksa kuormitusta samalla tavalla kuin ennen. Uutinen nostaa esiin, että heikentynyt toimintakyky tarkoittaa sitä, että fyysisiä töitä ei yksinkertaisesti jakseta tehdä entiseen tapaan.

Tämä havainto on työturvallisuuden kannalta olennainen. Kun voimat ovat vähissä, työasennot huononevat, liikkeet muuttuvat varovaisemmiksi tai toisaalta hätäisemmiksi ja palautuminen hidastuu. Etenkin fyysisesti kuormittavassa työssä tämä lisää virheiden, läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien riskiä. Kyse ei ole motivaatiosta tai asenteesta, vaan kehon todellisista rajoista.

Moni tunnistaa tämän omassa työssään. Nostot tuntuvat raskaammilta, siirtymiset väsyttävät aiempaa enemmän ja työpäivän loppua kohden tarkkaavaisuus heikkenee. Kun keho ja mieli väsyy, myös turvallinen työskentely vaikeutuu erityisesti tehtävissä, joissa vaaditaan voimaa, tasapainoa, nopeaa reagointia tai pitkäkestoista fyysistä kuormitusta.

Siksi liikkuminen ei ole vain hyvinvoinnin tai vapaa-ajan teema. Riittävä fyysinen kunto tukee jaksamista, vireyttä ja turvallista työn tekemistä. Kun peruskunto heikkenee, tapaturmariski kasvaa ja työn kuormittavuus tuntuu aiempaa suuremmalta. Tämä koskee erityisesti aloja, joissa työ sisältää nostoja, kantamista, hankalia asentoja tai jatkuvaa liikkeessä olemista.

Usein liikkumisesta puhutaan suurten muutosten kautta. Todellisuudessa merkitys syntyy arjessa. Tauottaminen, kehon asentojen vaihtelu, arkiaktiivisuus ja palautumisen huomioiminen työpäivän aikana auttavat ylläpitämään toimintakykyä. Kyse ei ole huippukunnosta, vaan siitä, että keho jaksaa työn vaatimukset turvallisesti päivästä toiseen.

HS:n uutinen tekee näkyväksi laajemman ilmiön suomalaisten huonosta kunnosta, mutta työpaikoilla vaikutukset näkyvät hyvin konkreettisesti. Kun fyysinen toimintakyky heikkenee, työ kuormittaa enemmän ja turvallinen työn tekeminen voi vaarantua. Oleellista kuitenkin on, että pienilläkin arjen ratkaisuilla voidaan tukea jaksamista ja vähentää riskejä.

5 vinkkiä työpaikoille

Työnantaja: hyödynnä Työturvallisuuskeskuksen materiaaleja

Liikunta ja hyvinvointi tukevat työturvallisuutta -digijulkaisu kokoaa yhteen käytännön vinkkejä, toimintamalleja ja työsuojelun liikunnallisen vuosikellon, joiden avulla työpaikat voivat edistää liikkumista ja hyvinvointia osana arjen työturvallisuutta.

Kirjoittaja