Kokemus kognitiivisesta kuormituksesta on yksilöllinen
Vaikuttavatko sinun kuormitukseesi esimerkiksi työn keskeytyminen erilaisten sovellusten äänimerkkeihin, puhelimen soimiseen tai kollegan hyväntahtoiseen kysymykseen?
Pilottityöpaja toi esiin kuormituksen lähteitä ja ratkaisuja
Sateinen joulukuun alun maanantaiaamu kello kahdeksan. Kouluttajaa hieman jännitti, että miten ryhmä jaksaa innostua ja osallistua keskusteluun ehkä hieman haastavaan kellonaikaan, mutta huoleni oli turha!
Toteutimme Kymenlaakson hyvinvointialueen työhyvinvointi- ja työsuojelutiimien kanssa pilottityöpajan Kognitiivisen ergonomian työkirjan avulla. Testasimme työkirjaa käytännössä ja pallottelimme myös ajatusta siitä, sopisivatko tällaiset työpajat laajempaan toteutukseen hyvinvointialueella.
”Tällainen työpaja auttaa paitsi tunnistamaan kognitiivisen kuormituksen lähteitä ja hallinnan keinoja, mahdollistaa se myös vertaistuellisen keskustelun.”
Osallistujat saivat pohtia sitä, mitkä tekijät aiheuttavat haitallista kognitiivista kuormittumista ja millä kuormitusta voi vähentää. Keskustelun edetessä ryhmä teki huomion, että meidän jokaisen aikaisemmat kokemukset, niistä saadut opit sekä henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat paljon. Totesimme yhdessä sen, että jos itse ei koe haitallista kognitiivista kuormitusta, se ei tarkoita sitä, ettei tiimitoveri kamppailisi asian kanssa. Ainoa toimiva keino on kartoittaa tilanne yhdessä.
Työkirja tukee kehittämistä ja keskustelua
Keinoja kognitiivisen kuormituksen tunnistamisen ja aivoystävällisemmän työn kehittämisen tueksi on onneksi olemassa, eivätkä ne monesti vaadi edes suuria resursseja. Työkirja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen on luotu työpaikoilla käytävän keskustelun, kuormitustekijöiden tunnistamisen ja yhteisen kehittämisen tueksi.
Tärkeää on, että työpajaan osallistuu henkilöstöä mahdollisimman laajasti ja ehdottomasti myös esihenkilö, jotta voidaan laatia kehittämissuunnitelma ja valita vastuuhenkilöt heti.
Konkreettisia oivalluksia pilotista
Pilottityöpajan osallistujat tunnistivat helposti kognitiivisen kuormituksen lähteitä paitsi omassa työssään, myös koko tiimin tasolla. Keskustelussa todettiin myös se tärkeä asia, että kaikki kognitiivinen kuormitus ei ole haitallista. Osallistuja esittivät käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia, joista ryhmä valitsi kolme heillä tärkeintä kehittämiskohdetta, vastuuhenkilöt ja määrittivät aikataulun.
”Työkirja soveltuu varmasti toteutettavaksi tiimeittäin tai työyksiköittäin. Tästä aiheesta on tärkeää keskustella, mutta se myös vaatii ryhmältä uskallusta heittäytyä.”
Kymenlaakson hyvinvointialueen työsuojelupäällikkö Miia Puukka ja työhyvinvointipäällikkö Tiina Talvinen tekivät pilottityöpajassa tärkeän huomion:
”Jos työyhteisössä on akuutteja haasteita esimerkiksi työyhteisön toimivuuteen liittyen, ei hetki ole välttämättä oikea keskusteluun kognitiivisesta kuormituksesta. Tällöin on tärkeää ensin ratkaista mieltä painavat asiat ja kiinnittää tämän jälkeen huomiota seuraaviin kehittämiskohteisiin.”
Haluatko kehittää kognitiivista ergonomiaa työpaikallasi?
Työturvallisuuskeskuksen verkkosivu tarjoaa tietoa ja vinkkejä, miten kognitiivista ergonomiaa voi kehittää omassa työyhteisössä. Sivulta löydät myös maksuttoman kognitiivisen ergonomian työkirjan.
Työpaja omalle työpaikallesi
Työturvallisuuskeskus toteuttaa kognitiivisen ergonomian työpajoja työpaikoilla. Työpajassa tunnistamme yhdessä juuri sinun työssäsi ja työpaikallasi vaikuttavia kognitiivisia kuormitustekijöitä sekä teemme konkreettisen kehittämissuunnitelman.
Kirjoittaja
