Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Liikunta – Supervoima osaksi arkista työelämää

Blogi
Suurin osa aikuisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kun arjen työ rasittaa entistä enemmän, fyysisen kunnon merkitys korostuu. Liikunnan ei tarvitse olla mitään ihmeellistä - jo puolen tunnin toimistokävelyillä päivässä saavutetaan merkittäviä hyötyjä.
Tuomas Wuorikoski, kuva Mikael Ahlfors

Varusmiesten kestävyyskunto on heikentynyt vuosi vuodelta, ja UKK-instituutin ennustemallin mukaan sama kehitys näkyy koko miesväestössä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön Liikuntaraportissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (2022) todetaan, että suurin osa aikuisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Kehitys ei ole vain urheilullinen huoli: heikentynyt fyysinen kunto voi kaventaa työuria, heikentää työkykyä ja rasittaa yhteiskunnan terveysmenoja jo lähitulevaisuudessa. 

Samaan aikaan keskustelu työelämän haasteista käy vilkkaana. Työtä pidetään yhä useammin henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavana, ja monilla aloilla tahti on kiihtynyt teknologian, jatkuvien muutosten ja resurssipaineiden vuoksi. Kun arjen työ rasittaa entistä enemmän, fyysisen kunnon merkitys korostuu: hyvä peruskunto ei ainoastaan tue terveyttä, vaan toimii myös puskurina kuormitusta vastaan ja auttaa jaksamaan vaativissa työtilanteissa. 

Mielestäni puhumme liian vähän ongelman ratkaisusta. Työelämän todellinen “superfood” – liikunta arjen supervoimana – on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka juuri se mahdollistaa muiden taitojen hyödyntämisen ja lisää työn arjen mielekkyyttä. 

Liikunnan ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Juoksijalegenda Haile Gebreselassie on todennut tärkeimmäksi liikunnan, jonka voi tehdä arkisissa vaatteissa ja sen jälkeen ei tarvitse suihkua. Tämä luo perustan ja muu lisätään siihen päälle. Tutkimusten perusteella jo puolen tunnin toimistokävelyillä päivässä saavutetaan merkittäviä fysiologisia ja kognitiivisia hyötyjä. Toimintakykyisyyden havaittiin parantuvan parhaiten, kun työtä tauotti kahden minuutin kävelyillä puolen tunnin välein. 

Henkilöstöliikunta kuuluu osaksi työsuojelun yhteistoimintaa. Tämä on luonteva foorumi pohtia työpaikassa ilmeneviä kuormitustekijöitä ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksia niiden hallinnassa ja voimavaratekijöiden luomisessa. Työpaikalla voi kannustaa liikuntaan kävelykokouksilla, liikuntavälineillä, yhteisillä liikuntahetkillä tai liikuntaeduilla. Myös työjärjestelyt ohjaavat liikkumista, mm. roska-astioiden ja tulostimien keskitetty sijoittaminen ohjaavat liikkumaan. 

Liikunnan hyödyt ovat kiistattomia. Rauhallinen peruskuntoa kehittävä liikunta parantaa yleistä jaksamista ja kestävyyttä sekä fyysistä toimintakykyä. Kestävyys vaikuttaa sykkeen käyttäytymiseen. Haastavissa tilanteissa syke kohoaa, ja mitä rajummin se nousee, sitä enemmän ihmisen kyky tuottaa ja arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kaventuu. Hyvällä peruskunnolla pidät itsesi ajatus- ja toimintakykyisenä työelämän haastavissa tilanteissa. Maksimaalisen hapenottokyvyn kehittäminen taas auttaa säilyttämään tehokkuutta ja nopeutta työsuorituksessa. Päivittäisessä työssä liikunta pitää verenkierron ja sitä myötä aivotoiminnan aktiivisena, joka auttaa meitä olemaan luovia ja innovatiivisia sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia. 

Liikunnasta puhuttaessa on muistettava yksilön rooli – vain sinä voit liikuttaa itseäsi. Liikunta tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toteutuu kaikessa arjessa, ei vain työpaikalla. Kyse on innostuksesta, valinnoista ja rutiineista. Parhaimmillaan se on elämäntapa ja rakas harrastus, joka lisää hyvinvointia. Säännöllinen liikunnan harrastaminen johtaa uusien taitojen oppimiseen ja nämä opitut muutoskyvykkyyden taidot siirtyvät osaksi työn muutosten hallintaa. Itselläni liikunta on erottamaton osa hyvää arkea. Liikutan itseäni esimerkiksi tällaisilla opeilla:

Kirjoittaja