Tilaa koulutus työpaikallesi

Työnantajalla on päävastuu siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Vastuisiin kuuluvat muun muassa työpaikan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelman ylläpito, työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus, työterveyshuollon järjestäminen sekä turvallisuuden huomioiminen työn ja työympäristön suunnittelussa. Käytännössä vastuita toteutetaan myös esihenkilötyön kautta, mikä edellyttää selkeää osaamista ja toimintamalleja.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Työnantajan vastuut ja velvollisuudet
  • mitä työturvallisuuslaki edellyttää ja mitä vastuu tarkoittaa arjessa
  • esihenkilöiden rooli ja vastuiden toteuttaminen käytännössä
• Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
  • työpaikan keskeisten vaara- ja kuormitustekijöiden tunnistaminen
  • riskien arvioinnin perusvaiheet ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä
• Työsuojelun yhteistoiminta ja työturvallisuusjohtaminen
  • työsuojelun toimintaohjelma ja tavoitteiden asettaminen
  • turvallisuuden integrointi osaksi johtamista ja arjen toimintaa
• Perehdyttäminen ja työnopastus
  • miten varmistetaan riittävä perehdytys ja turvalliset työtavat
  • perehdytyksen merkitys tapaturmien ehkäisyssä ja työyhteisöön kiinnittymisessä
• Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen
  • työnantajan velvollisuudet työterveyshuollon järjestämisessä
  • yhteistyö työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemiseksi
• Turvallisuus työn ja työympäristön suunnittelussa
  • turvallisuuden huomioiminen työn organisoinnissa, työtiloissa ja välineissä
  • fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomiointi

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on, että tunnistat omat vastuusi ja velvollisuutesi työpaikalla.

Turvallisuuskulttuuri kertoo siitä, kuinka tärkeänä työturvallisuutta pidetään työpaikan toiminnassa ja miten työturvallisuusasioihin suhtaudutaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri perustuu ennaltaehkäiseviin toimiin, joiden tavoitteena on estää tapaturmat ja ammattitaudit. Se muodostuu arjen johtamistilanteista, henkilöstön osaamisesta, arvoista ja asenteista sekä työilmapiiristä. Mitä paremmin työntekijät tunnistavat omien asenteiden vaikutuksen työtapaturmiin, sitä paremmaksi kehittyy työyhteisön turvallisuus.  

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Turvallisuuskulttuurin perusteet
  • mitä työturvallisuuskulttuuri tarkoittaa ja miten se näkyy arjessa
  • turvallisuus osana työpaikan arvoja, asenteita ja toimintatapoja
  • avoin keskustelukulttuuri ja turvallisuushavaintojen raportointi
• Johtamisen rooli turvallisuuskulttuurin rakentamisessa
  • johdon sitoutuminen ja esimerkin merkitys
  • esihenkilöiden rooli turvallisuuden edistäjinä arjen tilanteissa
  • tavoitteiden asettaminen ja niiden vieminen käytäntöön
• Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö
  • miten tapaturmia ja ammattitauteja ehkäistään ennakoivasti
  • turvallisuus osaksi päivittäistä tekemistä ja päätöksentekoa
  • riskien tunnistamisen ja turvallisuushavaintojen merkitys
• Asenteet, osaaminen ja työilmapiiri
  • miten asenteet vaikuttavat turvalliseen toimintaan
  • osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen
  • turvallinen ja kannustava työilmapiiri osana kulttuuria
• Turvallisuuskulttuurin kehittäminen käytännössä
  • nykytilan arviointi ja kehityskohteiden tunnistaminen
  • konkreettiset keinot kulttuurin vahvistamiseen (esim. viestintä, koulutus, mittarit)
  • jatkuva parantaminen ja turvallisuuden seuranta

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa oman asenteen merkitys sekä työntekijän että työantajan näkökulmasta. Lisäksi tavoite on saavuttaa turvallisemmat ja terveellisemmät työolot.

Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla edistetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työnantajan edustajina toimivat esihenkilöt ovat juridisesti päävastuussa työturvallisuudesta. Esihenkilölle työsuojelun yhteistoiminta on keskeinen osa päivittäistä johtamistyötä. Esihenkilö edustaa työnantajaa ja vastaa omalta osaltaan turvallisuuden toteutumisesta työssä, mutta samalla toimii linkkinä työntekijöiden, johdon ja työsuojelutoimijoiden välillä.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Työsuojelun yhteistoiminnan perusteet
  • mitä työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa ja miksi se on tärkeää
  • työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisessä
• Yhteistoiminta arjen työssä
  • välitön yhteistoiminta työntekijän ja esihenkilön välillä
  • työyksikön kokoukset ja keskustelut turvallisuuden kehittämisessä
  • edustuksellisen yhteistoiminnan kehittäminen
• Roolit ja toimijat työsuojelun yhteistoiminnassa
  • työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja toimikunnan roolit
  • yhteistyö asiantuntijoiden kanssa esihenkilön tukena
  • yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
• Vuorovaikutus ja osallistaminen
  • avoimen keskustelukulttuurin rakentaminen
  • työntekijöiden osallistaminen ja aloitteiden hyödyntäminen
  • turvallisuushavaintojen käsittely ja palautteen antaminen
• Yhteistoiminnan kehittäminen työpaikalla
  • toimivien käytäntöjen tunnistaminen ja kehittäminen
  • yhteistyön sujuvuuden arviointi ja parantaminen
  • turvallisuuskulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnan kautta

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on saada käytännön tukea yhteistoiminnan kehittämiseen.

Työturvallisuusjohtamisen tavoitteena on vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä parantaa työhyvinvointia niin, että työpaikka parantaa työturvallisuutta oma-aloitteisesti, ennakoivasti, jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Työnantaja ja työnantajan edustajina toimivat esihenkilöt ovat juridisesti vastuussa työturvallisuudesta ja siten myös vastaavat sen johtamisesta. Työturvallisuuslaissa työnantajalle annetaan useita erilaisia velvoitteita työympäristön, työn ja työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden jatkuvaan parantamiseen.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Työturvallisuusjohtamisen perusteet

  • mitä työturvallisuusjohtaminen tarkoittaa ja miksi se on tärkeää

  • ennakoiva, jatkuva ja kokonaisvaltainen turvallisuuden kehittäminen

  • tavoitteena tapaturmien vähentäminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen ehkäisy 
• Työnantajan ja esihenkilöiden vastuu johtamisessa

  • juridinen vastuu työturvallisuudesta ja sen johtamisesta

  • esihenkilöiden rooli työturvallisuuden toteuttamisessa arjessa

  • velvoitteet työympäristön, työn ja työolosuhteiden turvallisuuden parantamisessa
• Työturvallisuus osana johtamista ja strategiaa

  • tavoitteiden, resurssien ja toimintatapojen määrittely

  • työturvallisuuden kytkeminen osaksi organisaation strategiaa

  • turvallisuusjohtamisen mallin ja toimintatapojen hyödyntäminen
  • viestinnän ja dokumentoinnin merkitys työturvallisuusjohtamisessa
• Riskienhallinta ja ennakoiva toiminta

  • vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi johtamisen perustana

  • ennakoivat toimenpiteet ja muuttuvien olosuhteiden huomiointi

  • turvallisuusnäkökulmien huomioiminen työn suunnittelussa
• Osallistaminen ja turvallisuuskulttuurin johtaminen

  • johdon sitoutumisen ja esimerkin merkitys

  • työntekijöiden osallistaminen ja yhteistoiminta

  • turvallisuuskulttuurin vahvistaminen arjen johtamisessa
• Toiminnan suunnittelu, seuranta ja kehittäminen

  • tavoitteiden asettaminen, mittarit ja seuranta

  • toiminnan arviointi, analysointi ja jatkuva parantaminen

  • auditoinnit ja kehittämiskäytännöt osana turvallisuusjohtamista

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on ymmärtää johtamisen merkitys työturvallisuuden hallinnassa.

Työkyky vaihtelee työuran aikana, ja siihen vaikuttavat monet asiat. Osatyökykyisyyden taustalla voi olla yksilön terveyteen, osaamiseen ja elämäntilanteeseen sekä työhön, työyhteisöön ja työoloihin liittyviä tekijöitä. Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä kutsutaan työkyvyn hallinnaksi. Toimintakäytännöt käsitellään työpaikalla yhteistoiminnassa. Työkyvyn tuki on ennakoivaa toimintaa, joka perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran. Kaikki työturvallisuuslain mukainen työolojen ja työn kehittäminen turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja sopivasti kuormittavaksi tukee työkykyä, samoin esimerkiksi työyhteisön toiminnan kehittäminen.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Työkyvyn tuen perusteet

  • mitä työkyky ja työkyvyn tuki tarkoittavat työpaikalla

  • työkykyä tukevat ja heikentävät tekijät työssä, työyhteisössä ja yksilön näkökulmasta

  • työkyvyn tukeminen osana ennakoivaa ja jatkuvaa toimintaa
• Työkyvyn hallinta osana työpaikan toimintaa

  • mitä työkyvyn hallinnan käytännöt ovat

  • työkyvyn tukeminen osana arjen johtamista ja työturvallisuutta

  • työkykyä tukevien toimintamallien suunnittelu ja käyttöönotto
• Ennakointi ja varhainen tuki

  • työkyvyn muutosten tunnistaminen ja puheeksi ottaminen

  • varhaisen tuen toimintamallit ja käytännöt

  • työkyvyn tukeminen eri tilanteissa työuran aikana
• Työ, työolot ja kuormitus työkyvyn näkökulmasta

  • työn ja työympäristön vaikutus työkykyyn

  • fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta

  • työn kehittäminen turvalliseksi, terveelliseksi ja sopivasti kuormittavaksi
• Yhteistoiminta työkyvyn tukemisessa

  • työkyvyn tuen käsittely osana työsuojelun yhteistoimintaa

  • esihenkilöiden, henkilöstön ja asiantuntijoiden roolit

  • yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• Työyhteisön toimivuus ja työkyky

  • työyhteisön ilmapiirin ja toimintatapojen vaikutus työkykyyn

  • osallistaminen ja avoin vuorovaikutus työkyvyn tukena

  • työyhteisön toimintakäytäntöjen kehittäminen

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on ymmärtää johtamisen merkitys työkyvyn tukemisessa.

Työpaikan päihdeasioiden käsittelyä koskevat periaatteet sovitaan yhteistoiminnassa työnantajan, henkilöstön edustajien, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Luottamusmiehillä/luottamusedustajilla, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla henkilöstön edustajilla on tärkeä rooli toimintamallin suunnittelussa ja seurannassa. Päihdeohjelma toimii työpaikan yhteisenä sopimuksena, jossa määritellään keinot päihdehaittojen ehkäisemiseen, niihin puuttumiseen sekä työntekijöiden tukemiseen päihteettömyydessä ja kuntoutumisessa.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Päihdeasioiden hallinta työpaikalla
  • mitä päihdehaitaton työpaikka tarkoittaa ja miksi se on tärkeää

  • mitä päihdehaitat ovat ja miksi niiden ennaltaehkäisy on tärkeää työpaikalla
  • päihteiden käytön vaikutukset työturvallisuuteen, työkykyyn ja työyhteisöön
• Päihdeohjelma työpaikalla

  • päihdeohjelman tarkoitus ja keskeinen sisältö

  • periaatteiden sopiminen yhdessä työnantajan, henkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa
  • työsuojelun, työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien roolit
• Esihenkilön rooli ja varhainen puuttuminen

  • esihenkilön vastuu tilanteiden tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa

  • varhaisen puuttumisen keinot ja käytännöt

  • rakentava ja kunnioittava tapa käsitellä haastavia tilanteita
• Yksittäisten tilanteiden käsittely ja tuki

  • toimintatavat päihdeasioihin puuttumisessa

  • työntekijän tukeminen päihteiden käytön vähentämisessä ja kuntoutumisessa

  • luottamuksellisuus ja henkilöstön edustajien rooli työntekijän suostumuksella
• Työyhteisön rooli ja kulttuuri

  • työyhteisön asenteet ja toimintatavat päihdehaittojen ehkäisyssä

  • avoin keskustelu ja varhainen reagointi

  • päihdehaitattoman työpaikan kehittäminen osana työhyvinvointia

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa keinoja päihdehaitattoman työpaikan rakentamiseen ja tukea esihenkilöille varhaiseen puheeksiottamiseen.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi ovat työturvallisuuslain edellyttämiä velvoitteita kaikille työnantajille toimialasta ja henkilöstömäärästä riippumatta. Niiden avulla muodostetaan kokonaiskuva työpaikan turvallisuuden, terveellisyyden ja kehittämistarpeiden nykytilasta. Työpaikan vaara-, haitta- ja kuormitustekijät tulee selvittää järjestelmällisesti, ja jos riskejä ei voida poistaa kokonaan, niiden vaikutukset arvioidaan ja niitä hallitaan tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Onnistunut riskien arviointi edellyttää johdon sitoutumista, riittäviä resursseja sekä jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin perusteet

  • mitä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tarkoittavat

  • työnantajan lakisääteiset velvoitteet eri toimialoilla

  • kokonaiskuvan muodostaminen työpaikan turvallisuudesta ja kehittämistarpeista
• Vaarojen tunnistaminen työpaikalla

  • työympäristön vaara-, haitta- ja kuormitustekijöiden tunnistaminen

  • työntekijöiden osallistaminen vaarojen tunnistamiseen
• Riskien arvioinnin toteuttaminen käytännössä

  • riskien arvioinnin vaiheet ja menetelmät

  • riskien merkittävyyden arviointi ja priorisointi

  • arvioinnin dokumentointi ja hyödyntäminen päätöksenteossa
• Riskien hallinta ja toimenpiteet

  • riskien poistaminen, vähentäminen ja hallinta

  • tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden suunnittelu

  • käytännön esimerkkejä riskien hallinnasta eri tilanteissa
• Johtaminen ja vastuut riskien arvioinnissa

  • johdon sitoutumisen merkitys ja resurssien varmistaminen

  • esihenkilöiden rooli riskien arvioinnin toteuttamisessa

  • vastuiden ja toimintatapojen selkeyttäminen
• Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • riskien arvioinnin päivittäminen ja jatkuva turvallisuuden havainnointi

  • seurantakäytännöt ja raportointi

  • työturvallisuuden systemaattinen kehittäminen arvioinnin pohjalta

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on oppia haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen sekä riskien arviointi. Koulutus antaa valmiuksia esihenkilölle osallistaa työntekijöitä riskien arviointiprosessiin.

Perehdyttäminen auttaa uutta työntekijää tutustumaan työpaikkaan, sen toimintatapoihin, työyhteisöön ja työn tavoitteisiin, kun taas työnopastus keskittyy varsinaisen työn tekemiseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Työnantajalla on lainsäädännöllinen velvollisuus järjestää perehdytys ja työnopastus, ja käytännössä niiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaa lähiesihenkilö. Tehtäviä voidaan delegoida koulutetuille työnopastajille, mutta kokonaisvastuu säilyy aina johdolla ja esihenkilöllä.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Perehdytyksen ja työnopastuksen perusteet

  • mitä perehdytys ja työnopastus tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan

  • perehdytyksen merkitys työpaikkaan, työyhteisöön ja työn tavoitteisiin tutustumisessa
  • työnopastuksen rooli työn turvallisessa ja sujuvassa tekemisessä
• Työnantajan velvollisuudet ja vastuut

  • lainsäädännöllinen velvoite perehdyttää ja opastaa työntekijät

  • johdon ja esihenkilöiden vastuu perehdytyksen kokonaisuudesta

  • vastuiden jakaminen ja selkeyttäminen organisaatiossa
• Esihenkilön rooli perehdytyksessä ja työnopastuksessa

  • perehdytyksen suunnittelu, toteutus ja seuranta

  • työnopastuksen organisointi ja laadun varmistaminen

  • työnopastajien rooli ja esihenkilön tuki arjen tilanteissa
• Hyvä perehdytys käytännössä

  • perehdytysprosessin suunnittelu eri tilanteisiin (uudet työntekijät, muutokset, sijaisuudet)

  • keskeiset sisältöalueet: työtehtävät, turvallisuusohjeet, toimintatavat

  • perehdytyksen vaikuttavuuden varmistaminen
  • työntekijän valmiuksien varmistaminen ennen itsenäistä työskentelyä
• Työturvallisuus osana perehdytystä

  • turvalliset työtavat ja riskien tunnistaminen osana työnopastusta

  • perehdytyksen merkitys tapaturmien ehkäisyssä
• Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • perehdytyksen onnistumisen arviointi ja palautteen kerääminen
osaamisen varmistaminen ja tarvittavat lisäperehdytykset

  • perehdytyskäytäntöjen kehittäminen osana työpaikan toimintaa

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa perehdytyksen merkitys osana turvallista ja terveellistä työskentelyä.

Työtapaturmien ehkäisy edellyttää työympäristön ja työskentelytapojen jatkuvaa seurantaa sekä kehittämistä. Työpaikalla tulee tunnistaa vaaroja, seurata tapaturma- ja sairauspoissaolotietoja sekä hyödyntää työterveyshuollon havaintoja ja suosituksia. Tapaturmat ja vaaratilanteet on tutkittava järjestelmällisesti, jotta niiden syyt voidaan selvittää ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Työtapaturmien ehkäisyn perusteet

  • mitä työtapaturmilla tarkoitetaan ja miksi niiden ehkäisy on tärkeää

  • työtapaturmien vaikutukset turvallisuuteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin

  • ennakoiva ja jatkuva kehittäminen osana työturvallisuustyötä
• Vaarojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

  • työympäristön ja työskentelytapojen riskitekijöiden tunnistaminen

  • turvallisten työtapojen kehittäminen ja ylläpito

  • jatkuvan seurannan merkitys tapaturmien ehkäisyssä
• Tapaturmien ja vaaratilanteiden seuranta

  • tapaturma- ja sairauspoissaolotietojen hyödyntäminen

  • turvallisuushavaintojen kerääminen ja analysointi

  • työterveyshuollon havaintojen ja suositusten hyödyntäminen
• Tapaturmien tutkinta käytännössä

  • tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden systemaattinen käsittely

  • juurisyiden selvittäminen ja analysointi

  • opitun hyödyntäminen työpaikan kehittämisessä
• Toimenpiteet ja riskien hallinta

  • tehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus

  • toimintatapojen muuttaminen ja kehittäminen

  • tapaturmien ehkäisy osana päivittäistä johtamista
• Johtaminen ja turvallisuuskulttuuri

  • johdon ja esihenkilöiden rooli tapaturmien ehkäisyssä

  • työntekijöiden osallistaminen ja turvallisuustietoisuuden lisääminen

  • turvallisuuskulttuurin vahvistaminen arjen toiminnassa

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on, että tunnistetaan mahdolliset työtapaturmat omalla työpaikalla ja ennaltaehkäistään niitä. Koulutus antaa valmiuksia tutkia tapahtuneet tapaturmat ja oppia niistä sekä kehittää toimintaa niiden pohjalta.

Työ kuormittaa työntekijää fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Sopiva kuormitus tukee työkykyä, terveyttä ja työssä suoriutumista. Työnantajan tulee seurata työkuormitusta ja sen vaikutuksia säännöllisesti sekä puuttua tilanteisiin, joissa kuormitus vaarantaa työntekijän terveyden. Haitallisen kuormituksen ehkäisyssä, tunnistamisessa ja vähentämisessä työnantajan tukena toimivat myös työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Kuormituksen hallinnan perusteet

  • mitä työkuormitus tarkoittaa ja miten se ilmenee fyysisenä, henkisenä ja sosiaalisena kuormituksena

  • kuormituksen hallinta osana työturvallisuutta ja työhyvinvointia
• Työnantajan velvollisuudet ja vastuut

  • esihenkilön velvollisuudet työntekijän kuormittumisen tunnistamisessa, seurannassa ja hallinnassa

  • työolojen kehittäminen turvallisiksi, terveellisiksi ja sopivasti kuormittaviksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen työpaikalla

  • fyysisten, psykososiaalisten ja organisatoristen kuormitustekijöiden tunnistaminen
  • työmäärä, työn organisointi, vuorovaikutus ja työympäristö kuormituksen lähteinä

• Haitalliseen kuormitukseen puuttuminen

  • varhainen puuttuminen ja kuormituksen hallintakeinot

  • käytännön toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi ja tasapainottamiseksi
  • yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • kuormituksen säännöllinen seuranta ja arviointi

  • palautteen ja havaintojen hyödyntäminen

  • toimintatapojen kehittäminen työkuormituksen hallitsemiseksi pitkällä aikavälillä

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan haitallinen kuormitus ja löytää keinoja kuormittumisen hallintaan.

Akkukäyttöiset työkalut, kuljetusvälineet ja laitteet ovat arkipäivää monilla toimialoilla. Samalla akkuihin liittyvät turvallisuusriskit ovat kasvaneet merkittävästi. Akkupalot voivat aiheuttaa vakavia henkilö- ja omaisuusvahinkoja sekä keskeyttää liiketoiminnan pitkiksi ajoiksi. 

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Akkuturvallisuuden perusteet

  • mitä akkuturvallisuus tarkoittaa ja miksi se on ajankohtainen teema

  • akkujen käytön yleistyminen työvälineissä, laitteissa ja kuljetusvälineissä

  • akkujen aiheuttamat keskeiset riskit työpaikalla (esim. tulipalot ja vauriot)
• Akkuihin liittyvien riskien tunnistaminen

  • akkujen käyttöön, lataamiseen ja varastointiin liittyvät riskitekijät

  • akkujen vaurioituminen, ylikuumeneminen ja virheellinen käsittely

  • riskien tunnistaminen osana työpaikan vaarojen arviointia
• Turvalliset toimintatavat akkujen käsittelyssä

  • akkujen turvallinen käyttö, säilytys ja lataaminen

  • ohjeistus ja toimintamallit työntekijöille

  • turvalliset työjärjestelyt ja työympäristön huomioiminen
• Tulipalojen ja vaaratilanteiden ehkäisy

  • akkupaloriskien ennaltaehkäisy käytännössä

  • varautuminen poikkeus- ja hätätilanteisiin

  • toimintaohjeet vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa
• Johtaminen ja vastuut akkuturvallisuudessa

  • työnantajan ja esihenkilöiden rooli akkuturvallisuuden varmistamisessa

  • turvallisuusohjeiden laatiminen ja jalkauttaminen

  • tila- ja laitekohtaiset vastuut sekä turvallisuuskäytännöt
• Seuranta ja jatkuva kehittäminen

  • turvallisuushavaintojen ja poikkeamien käsittely

  • toimintatapojen arviointi ja kehittäminen

  • akkuturvallisuus osana työpaikan turvallisuuskulttuuria

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on antaa työpaikoille valmiuksia akkuturvallisuuden riskienhallinnan toteuttamiseksi toimialasta riippumatta. 

Älylaitteet ovat monissa työtehtävissä välttämättömiä ja tukevat työn sujuvuutta, tiedonkulkua sekä tiedonhallintaa. Liiallinen tai häiritsevä käyttö voi kuitenkin heikentää keskittymistä, lisätä stressiä, vaikeuttaa palautumista työstä ja heikentää vuorovaikutusta työyhteisössä. Lisäksi huomion herpaantuminen työtehtävistä voi aiheuttaa merkittäviä työturvallisuusriskejä.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Toiminnallisten riippuvuuksien ja älylaitteiden käytön perusteet

  • mitä toiminnalliset riippuvuudet tarkoittavat työelämässä

  • älylaitteiden rooli työn sujuvuudessa, tiedonkulussa ja työn organisoinnissa

  • liiallisen tai häiritsevän käytön vaikutukset työkykyyn ja työturvallisuuteen
• Haitallisen käytön tunnistaminen

  • 
haitallisen älylaitteen käytön seuraukset
  • haitallisen käytön vaikutus kuormittumiseen ja palautumiseen
• Yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit

  • työpaikan yhteisten käytäntöjen luominen älylaitteiden käyttöön

  • tunnistetaan tilanteet, joissa käyttöä rajoitetaan tai ohjataan

  • yhteistoiminta henkilöstön kanssa pelisääntöjen rakentamisessa
• Johtaminen ja työyhteisön toiminta

  • esihenkilön rooli käytön ohjaamisessa ja esimerkkinä toimimisessa

  • avoin keskustelu ja tietoisuuden lisääminen

  • työyhteisön toimintatapojen kehittäminen sujuvan ja turvallisen työn tukemiseksi

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.

Koulutuksen tavoitteena on tukea työpaikkoja riippuvuushäiriöiden tunnistamisessa ja hallinnassa, jotta taataan henkilön työssä jaksaminen ja työturvallisuus.

Epäasiallinen kohtelu tarkoittaa työssä tapahtuvaa lain, hyvän tavan tai työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä, joka voi kohdistua kehen tahansa työyhteisön jäseneseen. Häirintä on epäasiallisen kohtelun vakava muoto, jossa henkilö joutuu toistuvan, pitkäkestoisen ja terveyttä haittaavan loukkaavan tai alistavan kohtelun kohteeksi. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on puututtava häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun viipymättä, mutta myös työntekijöillä on velvollisuus välttää toisia vahingoittavaa käyttäytymistä.

Mitä koulutus voisi sisältää?

• Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun perusteet

  • mitä epäasiallinen kohtelu ja häirintä tarkoittavat työelämässä

  • häirinnän tunnusmerkit ja erot yksittäisiin ristiriitoihin

  • vaikutukset työkykyyn, terveyteen ja työyhteisön toimivuuteen
• Työnantajan ja työntekijöiden velvollisuudet

  • työnantajan velvollisuus puuttua häirintään viipymättä

  • esihenkilön rooli tilanteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä

  • työntekijöiden velvollisuus toimia asiallisesti ja välttää toisia vahingoittavaa käyttäytymistä
• Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistaminen

  • varhaiset merkit ja tilanteet, joissa puuttuminen on tarpeen

  • toistuvan ja kuormittavan kohtelun tunnistaminen

  • työyhteisön rooli havaintojen esiin tuomisessa
• Toimintatavat ja puuttuminen käytännössä

  • selkeät toimintamallit häirintätilanteiden käsittelyyn

  • puheeksi ottaminen ja tilanteiden selvittäminen

  • oikea-aikainen ja johdonmukainen puuttuminen
• Yhteistoiminta ja roolit tilanteiden käsittelyssä

  • työsuojelun, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon roolit

  • yhteistyö eri toimijoiden välillä tilanteiden ratkaisemiseksi

  • luottamuksellisuus ja asianmukainen käsittelyprosessi
• Työyhteisön kehittäminen ja ennaltaehkäisy

  • avoimen, kunnioittavan ja turvallisen työilmapiirin rakentaminen

  • yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen määrittely

  • häirinnän ehkäisy osana työpaikan turvallisuuskulttuuria

Koulutus räätälöidään aina työpaikkanne tarpeisiin. Sisältöä voidaan muokata painottamalla juuri teille tärkeimpiä aihealueita sekä lisäämällä, syventämällä tai jättämällä pois sisältöjä. Voit valita osa-alueita sen ajan puitteissa, jonka olette koulutukseen varanneet.