Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Työympäristö kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalalla

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan murros, työn jatkuva muutos ja yhteiskunnan haasteet ovat lisänneet turvallisuusuhkia sekä psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta alalla toimiville. Myös työtilojen huonosta kunnosta aiheutuu paljon ylimääräistä harmia.

Alan työ- ja virkatehtävien tavoitteet määritellään erityislainsäädännössä ja muissa valtakunnallisissa normeissa. Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen järjestäjän tehtävistä, tavoitteista ja velvollisuuksista säädetään lailla.  

Henkilöstön ja oppilaan turvallisuus ja hyvinvointi liittyvät usein vahvasti toisiinsa.

Työturvallisuutta hallitaan osaamisella ja hyvillä käytännöillä

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaaratilanteiden lisäksi on tunnistettava henkilöstöryhmät ja ammatit, joissa on erityinen terveyden menettämisen riski. Kuuluvatko he johonkin erityiseen ryhmään, kuten nuoret, uudessa tehtävässä olevat tai esimerkiksi työssään joka päivä väkivallan uhan kohteena olevat työntekijät?

Työturvallisuuslain 8 ja 10 §:n edellyttämä vaarojen selvitys ja arviointi koskee koko
henkilöstöä ja oppilaita tai opiskelijoita siltä osin kuin työturvallisuuslakia sovelletaan heihin. Työnantajan tulee selvittää järjestelmällisesti ja kattavasti työtä, työoloja ja työympäristöä koskevat haitta- ja vaaratekijät. Vaarojen selvityksen ja arvioinnin tulee olla ajan tasalla, mistä huolehtiminen
on työnantajan vastuulla.

Rehtorilla tai muulla esihenkilöllä sekä opettajalla on myös keskeinen rooli, kun selvitetään ja arvioidaan oppilaiden työharjoittelua koskevia vaaroja ja suunnitellaan
työharjoittelun toteutusta.

Työsuojelun yhteistoiminta

Turvallisten ja terveellisten työolojen lähtökohta on työpaikkojen oma-aloitteinen toiminta. Työnantaja ja työnantajan edustajina toimivat esimiehet ovat juridisesti vastuussa työturvallisuudesta.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt – työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, asiamiehet ja toimikuntien jäsenet – osallistuvat asiantuntijoina työpaikkansa työturvallisuusasioiden käsittelyyn.

Jokaisella meistä asemastamme ja työtehtävästämme riippumatta on velvollisuus työntekijöinä huolehtia omasta ja työtoveriemme turvallisuudesta.

Työsuojeluviranomaisena toimivat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, joiden tehtävänä on valvoa alueellisesti työturvallisuutta ja työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista.

Työntekijä on perehdytettävä huolellisesti tehtäväänsä. Hyvä perehdytys edistää työhyvinvointia. Erityisen tärkeää on perehdyttää työntekijä turvallisiin työmenetelmiin sekä muihin työturvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin seikkoihin.

Työnantaja vastaa organisaation perehdyttämiskäytäntöjen laadinnasta ja huolehtii työturvallisuuteen perehdyttämisestä. Perehdyttämiskäytännöt laaditaan yhteistoiminnallisesti eli yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.

Väkivalta ja väkivallan uhka

Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää, väkivaltaa tai sen uhkaa työssään, ei myöskään koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla. Väkivalta ei kuulu opettajan tai avustajan työhön. Jokaisella työpaikalla työ ja olosuhteet järjestetään siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään ennakolta. Esihenkilöllä on velvollisuus puuttua työssä koettuun häirintään ja epäasialliseen kohteluun ja vastuu selvittää tapahtunut. Väkivaltaan ja epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan heti.

Väkivallan ennaltaehkäisyssä on tärkeää

  • ymmärtää ja tunnistaa väkivaltatilanteet
  • ehkäistä väkivaltaa kokonaisvaltaisesti huomioiden koko yhteisön toiminta
  • hyödyntää työn organisoinnin ja ympäristön mahdollisuudet ennaltaehkäisyssä
  • keskittyä häiritsevien yksilöiden asioihin puuttumisiin (interventioihin)
  • reagoida poikkeuksellisissa tilanteissa ripeästi
  • huolehtia väkivaltaa kokeneiden jälkihoidosta ja arkirytmiin paluusta sekä
  • kehittää yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.

Henkilöstöön kohdentuvista häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltakokemuksista tulee aina ilmoittaa omalle esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Jokaisessa organisaatiossa on sovittava ilmoitusmenettely, jonka avulla analysoidaan tilanteet ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen kesken sekä seurataan työpaikalla säännöllisesti työssä tapahtuvien häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden laatua ja määrää. Työsuojelun yhteistoimintaelimen ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojelupäällikön on tärkeää seurata tapahtuneiden tilanteiden määrää ja laatua työsuojelun kehittämistoimien suunnittelua varten. Aina kun henkilöstö joutuu työssään lievän tai vakavamman pahoinpitelyn kohteeksi, kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, josta koulutuksen tai kasvatuksen järjestäjän tulee ilmoittaa poliisille.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Opetus- ja kasvatusalalla joudutaan kohtaamaan tai käsittelemään sosiaalisesti haasteellisia ja vaikeita tilanteita. Syynä voivat olla väärinymmärrykset. Työyhteisössä jokaisella on vastuu selvittää kokemaansa sen tahon kanssa, joka on syyllistynyt epäasialliseen käytökseen tai kohteluun. Riidan osapuolet, jotka saattavat olla myös asiakkaat tai huoltajat, on hyvä saattaa mahdollisimman ajoissa yhteiseen keskusteluun ja pöydän ääreen tilanteen laukaisemiseksi.

Kaikki työpaikalla tapahtuva kielteinen käyttäytyminen ei ole työturvallisuuslain tarkoittamaa terveydelle vaarallista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Satunnainen sopimaton kielenkäyttö, erimielisyydet tai perusteltu ja asiallinen
työnjohtovallan käyttö eivät ole laissa tarkoitettua kiellettyä häirintää.

Häirintää ovat (Työsuojeluhallinnon määritelmä):

  • toistuva uhkailu
  • pelottelu
  • ilkeät ja vihjailevat viestit
  • väheksyvät ja pilkkaavat puheet
  • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
  • maineen tai aseman
  • kyseenalaistaminen
  • työyhteisöstä eristäminen
  • seksuaalinen häirintä.

Somehäirintä

On tärkeää, että organisaatiossa on sovittu somehäirinnän riskien hallinnan keinoista ja yhteisistä periaatteista. Esihenkilö työantajan edustajana vastaa siitä, että työpaikalla tunnistetaan riskit, tehdään ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Työpaikalla on tärkeää yhdessä laatia ohjeet, kuinka toimitaan, jos työntekijä joutuu häirinnän kohteeksi. Lisäksi on tärkeää sopia siitä, kuinka tapahtuneet tilanteet työyhteisössä käsitellään, kuinka jälkihoito toteutetaan ja kuinka tilanteista voidaan ottaa opiksi. Esihenkilön on tärkeää olla työntekijän tukena ja muistuttaa siitä, että kenenkään ei pidä jäädä asian kanssa yksin.

Alakohtaisia kuormitustekijöitä


Varhaiskasvatuksessa kuormitusta aiheuttavat suuret ryhmäkoot, jatkuva
henkilömitoituksesta poikkeaminen ja työvuorolistojen muutokset. Kasvukeskuksissa on ollut jatkuva pula ammattipätevyyden omaavista työntekijöistä,
ja työtilat ovat usein puutteelliset, esimerkiksi keskittymistä vaativiin töihin
ei ole työrauhaa. Työntekijöistä joka kolmas kokee paljon väkivaltaa lasten
taholta. Lisäksi työ koetaan fyysisesti raskaana, koska työhön liittyy lasten nostelua, kantamista ja kumarassa työskentelyä.

Perusopetuksessa ylikuormitusta aiheuttavat suuret ryhmäkoot, niiden
monimuotoisuus ja työn muutos sekä
tuen puutteet työssä. Muutokset ilmenevät muun muassa lukuisten hallinnollisten asiakirjojen laadintana, opetussuunnitelmamuutoksina ja niiden
käyttöönottona, uusina opetusmenetelminä ja tilaratkaisuina sekä digitalisaation tuomina vaatimuksina. Koska esimiehillä on alaisia keskimäärin 30–50, esimiehen tavoittaminen on vaikeaa. Peruskoulutuksen opettajista joka neljäs kokee vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua ja kiusaamista työssään. Opettajista ja avustajista entistä useampi on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa uudistus on aiheuttanut merkittävän muutoksen erityisesti opettajien työhön. Sen myötä muun muassa siirryttiin kokonaistyöaikaan, kun palkka maksetaan oppituntien määrän sijasta vuosittaisen työajan perusteella. Se voi aiempaan palkkaperusteeseen tottuneesta tuntua epäoikeudenmukaiselta. Myös jatkuva kouluun haku muuttaa opettajan työtä, sillä kuinka suunnitella kurssien alku tai opiskelijoiden yksilöllinen tuki, kun opiskelijat aloittavat opiskelun eri aikaan. Opetusryhmät ovat haasteellisia eikä aikaa yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen ole riittävästi. Maahanmuuttajien koulutus on vaativaa. Opiskelijoiden sosiaaliset ja
oppimiseen liittyvät vaikeudet sekä hyvinvointiin liittyvät haasteet kuormittavat alan henkilöstöä.

Lukioissa ylioppilaskirjoitusten digitalisoituminen, uusi lukiolaki ja opetusryhmäkokojen kasvu ovat merkittävästi muuttaneet opettajan työtä. Opettajien keskimääräinen työaika ylittyy viikoittain.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työskentelevien opettajien ja alalla toimivien esimiesten työaika ylittyy useasti sopimuksen mukaisesta työajasta. Korkeakouluissa on tapahtunut suuria organisaatiomuutoksia, ja henkilöstö on käynyt läpi useita yhteistoimintaneuvotteluja. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa opetusryhmien määrät ja sitä myöden arvioitavien opiskelijoiden määrät ovat lisääntyneet. Lisäksi kehittämis- ja tutkimusrahoituksen hankkiminen on kiristynyt, ja rahoituksen hakeminen on tullut yhä useamman työntekijän toimenkuvaan. Näillä muutoksilla on ollut vaikutus työyhteisöjen toimivuuteen.

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta

Opetus- ja kasvatusalan kuormitus on henkistä ja sosiaalista. Se ilmenee määrällisenä tai laadullisena kuormituksena erilaisissa työtehtävissä. Työ edellyttää muistia, jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita ja paljon erilaisten ihmisten kohtaamista. Opettajan ja kasvattajan on jatkuvasti ylläpidettävä omaa osaamistaan
ja ammattitaitoaan. Henkistä kuormitusta aiheuttavat myös opetusalalla toistuvat ja päällekkäiset muutokset, muutosten pitkäkestoisuus ja monivaiheisuus sekä monikulttuurisuuden ja erilaisuuksien huomiointi.

Kognitiivinen ergonomia

Aivotutkijat ovat kiinnittäneet huomiota keskeytyksien kielteisiin vaikutuksiin. Lyhytjänteinen asiasta toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset estävät keskittymisen varsinaisiin töihin. Keskeytykset lisäävät virheiden määrää ja työn valmistumiseen tarvittavaa aikaa.

Keskeytykset näkyvät työntekijän fysiologisen tilan muutoksina. Pulssi nousee, keho
asettuu valmiustilaan, keskittyminen häiriintyy. Kiire ja keskeytykset ohjaavat kehon
taistele tai pakene -tilaan. Tällaisessa virityksessä luovuus ja ongelmanratkaisukyky
lamaantuvat.

Fyysinen ergonomia

Ääniergonomia, melu

Digitalisaatio muuttaa työtä

Digitalisaation vaaroja

Tilasuunnittelu

Selätetään sisäilmaongelmat

Työhyvinvointijohtamisen neljä roolia

Johda työn arkea

  • Seuraa toimintaympäristöä
  • Huolehdi tavoitteiden toteutumisesta resursseista ja aikatauluista
  • Organisoi työ
  • Ylläpidä oppimisinto
  • Ennakoi
  • Puutu häiriöihin

Johda yksilöitä ja yhteisöä 

  • Tue vuorovaikutusta, viesti aktiivisesti
  • Arvosta, luota ja kunnioita teoilla
  • Hyödynnä vahvuuksia
  • Innosta ja ole kiinnostunut
  • Muista palaute
  • Välitä ja ota puheeksi
  • Edistä työnhallintaa ja työkykyä

Johda muutosta

  • Seuraa hiljaisia signaaleja ja trendejä
  • Aseta kehittämistavoitteet
  • Tiedota usein ja monipuolisesti
  • Hyväksy tunteet ja eritahtisuus
  • Tue jokaista muutoksessa

Johda itseäsi

  • Huolehdi omasta hyvinvoinnista
  • Tunnista kehittymisalueesi
  • Opi jatkuvasti uutta
  • Hae tukea tarvittaessa
  • Kohdenna energiasi vastuullisesti

Lähde: Työhyvinvointikortti-koulutusaineisto 2021

Pedagoginen hyvinvointi

Pedagoginen hyvinvointi rakentuu opettajan työorientaationa suhteessa omaan työhön, työyhteisöön sekä johtamiseen. Ne voivat parhaimmillaan ruokkia toisiaan. Tällöin puhumme pedagogisesta hyvinvoinnista.  

Pedagoginen hyvinvointi sisältää opettajan ja opiskelijoiden sekä yhteisöllisen näkökulman.  Pedagogisen hyvinvoinnin kytkös onnistumisen kokemuksiin opetuksessa ja pedagogiikassa on selkeä. Parhaimmillaan kyvykäs pedagogi voi kompensoida osaamisellaan työssä jaksamisen haasteellisia tilanteita. Oppiminen ja hyvinvointi muodostavat toisiinsa kietoutuneen juurakon pedagogisessa maastossa. Tämä säteilee opettajan jaksamiseen sekä opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimisen tuloksiin.

Työterveysyhteistyö

Työterveyshuoltosopimus ja vuosittain yhteistoiminnassa tarkistettava toimintasuunnitelma määrittelevät, missä laajuudessa työterveyshuolto toteutuu kullakin työpaikalla. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi kustantaa sairaanhoitoa, jonka sisältö ja laajuus määritellään tarkasti työterveyshuoltosopimuksessa. Työterveyshuoltosopimus käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa ennen kuin se astuu voimaan. Sopimus työterveyshuollon järjestämisestä pitää olla nähtävillä työpaikalla.

Työpaikkaselvityksen perusteella työterveyshuollon edustaja tekee yhdessä työnantajan edustajan kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman, joka pitää olla työnantajalla kirjallisena. Suunnitelmassa kerrotaan työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, kuten työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutustavat. Hyvässä suunnitelmassa toimenpiteet
perustellaan ja niille annetaan mitattavat tavoitteet ja toteutusaikataulu. Suunnitelmassa kerrotaan, mitkä toimet perustuvat lakiin ja mitkä ovat vapaaehtoisia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma pitää saattaa myös henkilöstön tietoon.

Työturvallisuuslaki ja oppija

Työturvallisuuslaki koskee oppilaan ja opiskelijan työtä koulutuksen yhteydessä. Työturvallisuuslain soveltamisalaan ei kuulu opiskelijoiden teoriaopetus opetustunneilla tai luennoilla.

Oppilaita ja opiskelijoita koskevat vaarojen selvitys- ja arviointivelvoitteet tarkoittavat laajasti koulutusmuodosta riippumatta erilaista harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssäoppimisjaksoa ja työharjoittelua sekä käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista.

Vaarojen arviointia tehtäessä tulee huomioida turvallinen päiväkoti- ja oppilaitosarki. Olosuhteiden lisäksi on arvioitava myös henkilöihin liittyvät riskit. Opetusryhmiä suunniteltaessa ovat käytössä enimmäisryhmäkokosuositukset taide- ja taitoaineissa sekä kemian, fysiikan ja muilla luonnontieteiden opetuksen tunneilla.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon rooli

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat muun muassa koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010).

Kyseisiä selvityksiä on hyödynnettävä vaarojen selvitys- ja arviointityössä. Kannattaa huomata myös, että kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta vastaavien kanssa.

Terveydensuojeluviranomaisen rooli

Terveydensuojelulain perusteella terveydensuojeluviranomaiset valvovat päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten terveydellisiä oloja. Valvontakäynneillä tarkastetaan esimerkiksi sitä, onko päiväkotien ja oppilaitosten sisäilma ja lämpötila lasten ja oppilaiden kannalta terveellinen.

Ajankohtaista

Koulutuksia

Ota yhteyttä!