Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Riskien arvioinnin toteutus työpaikalla

Työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät tulee työpaikalla selvittää järjestelmällisesti. Mikäli vaaroja ei voida kokonaan poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle eli riskin suuruus ja toteutetaan toimenpiteet, joilla riski pienennetään hallittavalle tasolle tai poistetaan kokonaan.

Päätös riskien arvioinnin toteuttamisesta tehdään yrityksen johdossa. Johdon sitoutumista tarvitaan riittävien resurssien varmistamiseen, päätöksentekoon arvioinnin peusteella tehtävistä toimenpiteistä ja seurantaan arvioinnin jatkuvuuden varmistamiseksi.

Riskien arvioinnin suunnittelu

Arvioinnin voi toteuttaa työsuojeluorganisaatio tai arviointia varten perustetaan erillinen arviointiryhmä. Arviointiin osallistuvan ryhmän sopiva koko on 3-5 henkilöä. Arviointiryhmälle nimetään vetäjä, joka toimii yhdyshenkilönä henkilöstön ja johdon suuntaan.

Erityisriskien kuten kemiallisten tekijöiden tai koneturvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnissa käytetään asiantuntija-apua ja yksityiskohtaisempaa arviointia. 

Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää erityisesti työhygieniaan ja henkiseen kuormittumiseen liittyvien riskien merkittävyyden arvioinnissa ja toimenpiteiden käsittelyssä.

Arviointikohteiden valinta

Kerralla tarkasteltavan arvioinnin kohteen tulee olla selkeästi rajattu ja hallittavissa oleva kokonaisuus.  Kohteiden valinnassa hyvä lähtokohta on linjaorganisaation esimiesten vastuualueet. Arviointikohteiden valinnassa on hyvä myös miettiä sitä millaisista kokonaisuuksista arviointia on tarvetta raportoida.

Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Vaarat ja haitat tunnistetaan selvittämällä arviointikohteessa tehtävät työt, havainnoimalla työn tekemistä ja haastattelemalla työntekijöitä. Tarkistuslistat lisäävät vaarojen ja haittojen tunnistamisen järjestelmällisyyttä.

Vaaratekijöiden tunnistamisessa tulee ottaa normaalin toiminnan lisäksi huomioon poikkeavat tilanteen kuten huolto- ja korjaustyöt, loma-ajat, työvuorot ja sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö.

Riskien suuruuden ja merkittävyyden määrittäminen

Riskin suuruus muodostuu vaaran toteutumisen todennäköisyydestä ja vaaran aiheuttamien terveys- ja turvallisuushaittojen vakavuudesta. 

Seurausten vakavuuteen vaikuttavat:

• haitan luonne, lievä / vakava
• seurausten laajuus, montako henkilöä loukkaantuu
• haitan palautuvuus / palautumattomuus
• haitallisten vaikutusten kesto, lyhytkestoinen / pitkäkestoinen.

Tapahtuman todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä:

• haitallisen tapahtuman esiintymistiheys
• haitallisen tapahtuman kesto
• mahdollisuudet ennakoida haitallisen tapahtuman esiintyminen
• mahdollisuudet ehkäistä haitallinen tapahtuma.

Riskien hallinnan toimenpiteet

Toimenpiteitä riskien pienentämiseksi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaan:

• Vaatimusten täyttyminen, mikäli toimenpiteen avulla voidaan korjata lainsäädännön, sidosryhmien tai itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa esiintyneet puutteet, se toteutetaan.
• Turvallisuustason kasvu, mitä tehokkaammin toimenpiteellä saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sitä parempi se on.
• Vaikutusten laajuus, mitä useampaan riskiin tai useamman henkilön turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on.
• Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen, mikäli toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa.

Seuranta ja raportointi

Avoin tiedottaminen ja raportointi riskien arvioinnin toteutuksesta  ja sen perusteella toteutetuista toimenpiteistä on tärkeää, jotta saadaan  koko henklöstö sitoutumaan turvallisen ja terveellisen työpaikan kehittämiseen.

Johto ja esimiehet tarvitsevat raportteja, joiden perusteella he voivat seurata työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä.

Riskien arvioinnin seurannassa on tärkeää arvioida niiden riskien suuruus, joihin toimenpiteillä on vaikutettu ja varmistaa, että toimenpiteillä on saatu aikaan suunniteltu vaikutus.

Riskien arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään seuraavissa asioissa:

• työnopastus ja perehdyttäminen
• työ- ja käyttöohjeet
• työsuojelun toimintaohjelma
• työsuojelun toimintasuunnitelmat
• työterveyshuollon toiminnan suunnittelu
• työympäristön ja työilmapiirin selvitysten suunnittelu
• työtilojen ja työprosessien muuttaminen.

Jatkuva turvallisuushavainnointi

Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. 

Säännöllisesti toteutettavan kokoanaisvaltaisen vaarojen tunnistuksen rinnalla työpaikalla on tärkeää olla toimintatapa päivittäiseen turvallisuushavainnointiin ja vaaratilanneilmoituksiin.