Ääniergonomia – toimiva ääni työssä

Huonot työasennot vaikuttavat hengitykseen ja kuormittavat äänielimistöä. Tällaisia asentoja ovat esim. kumarassa oleminen, pään kiertäminen sivulle ja leuan pieni liike eteen ja ylös.

Seuraavilla hyvillä työasennoilla ja -tavoilla voit vähentää äänen kuormitusta:

• Pidä puhuessa ja laulaessa hyvä ryhti, että rintakehä pääsee liikkumaan ja hengitys kulkee vapaasti. Jos seisot, laita jalat lantion leveydelle toisistaan ja jaa paino tasaisesti kummallekin jalalle. Käännä lantiota pystysuuntaan, ojenna selkä ja niska niin, että pää on suorassa. Päälaen takaosa on pään korkein kohta. Rentouta suu, leuka, kaula ja hartiat. Pidä katse suoraan kuulijoihin päin, älä käännä päätäsi tai tee muita kiertoliikkeitä. Pidä kädet vapaina.
• Vaihda puhuessasi välillä asentoa ja paikkaa. Nouse seisomaan, jos puhut pidempään.
• Pidä puheessa ja laulussa tauko kääntyessäsi kuulijoista pois päin. Älä puhu selin kuulijoihin tai pää kääntyneenä.
  • Jos puhut ja kirjoitat samaan aikaan, sijoita työpöytä niin, että voit tehdä molemmat asiat kääntyilemättä.
  • Jos luet lapsille kuvakirjaa, pidä lukemisessa tauko näyttäessäsi kuvia.
  • Jos säestät pianolla, sijoita piano kuulijoiden eteen ja harkitse akustisen pianon vaihtoa sähköpianoon. Se on akustista matalampi ja sen äänenvoimakkuutta voi säätää. Näin lauluasi on helpompi seurata ja voit laulaa suorana ja normaalilla äänenvoimakkuudella. Kokeile säestyssoittimena myös viisikielistä kanteletta tai kitaraa. Ne ovat pianoa hiljaisempia soittimia, ja niiden kanssa olet luontevasti suoraan kuulijoihin päin.

Lisätietoja:

• Hengitysliiton videon avulla voit harjoitella hyvää ryhtiä.

Jatkuva äänen kuormitus on tärkeimpiä äänihäiriöihin liittyviä tekijöitä. Jos työhön kuuluu jatkuva äänessä oleminen, on vältettävä turhaa äänenkäyttöä.

Liian voimakas puhuminen tai laulaminen voi vahingoittaa ääntä. Vaarallisen voimakkuuden raja on jokaisella yksilöllinen. Ääntä ei tule pakottaa eikä puristaa, vaan sitä lämmitellään, huolehditaan palautumisesta ja juodaan riittävästi vettä. Jos voimakkaan äänenkäytön yhteydessä on toistuvasti ongelmia, käänny työterveyshuollon puoleen.

Hyviä äänenkäyttötaitoja voi harjoitella. Seuraavista keinoista on erityisen paljon apua huonokuuloisille kuulijoille sekä puhuttaessa etäyhteydellä tai kaikuisassa tilassa, kuten kirkossa.

Voimista ääntä turvallisesti näin:

• Seiso hyvässä ryhdissä rentona suoraan kuulijoihin päin.
• Vedä reilusti ilmaa sisään nenän kautta. Huomaa, että vatsa nousee, mutta hartiat pysyvät rentoina paikoillaan. Käsien avaaminen tehostaa hengitystä.
• Kuvittele äänen tulevan koko kehosta, erityisesti vatsan alueelta.
• Säilytä oma luonnollinen äänenkorkeutesi. Kimittäminen ei lisää voimakkuutta eikä varsinkaan uskottavuutta.
• Hidasta puhetta äänen voimistamisen sijaan, ja artikuloi selvästi.
• Rauhoita itsesi tarvittaessa huulirakohengityksellä: vedä ilmaa sisään nenän kautta ja puhalla se hitaasti pidätellen ulos kevyesti yhteen painettujen huulten välistä.
• Kurkunpään lihaksia ei kiristetä missään vaiheessa.

Vähennä jatkuvaa ja voimakasta äänenkäyttöä seuraavilla keinoilla:

• Puhu vähemmän – kaikkea ei tarvitse sanoa.
• Mene lähemmäs kuulijoita tai pyydä kuulijat lähemmäs.
• Älä puhu kilpaa muiden äänilähteiden tai melun kanssa.
• Odota muiden hiljenemistä. Puhukaa yksi kerrallaan normaalilla äänellä.
• Herätä kuulijoiden huomio muulla kuin äänelläsi, kuten miellyttävällä kellolla tai kilisyttämällä lasia.
• Hidasta puhetta, ja pidä välimerkkien mukaiset tauot. Se lisää puheen selkeyttä ja antaa kuulijalle aikaa ymmärtää asia.
• Puhu elävästi, ja ota ilmeet ja eleet avuksi.
• Käytä puheen lisäksi kuvia ja muita havainnollistamiskeinoja.
• Anna yksi lyhyt ohje kerrallaan.
• Laula rennosti ja puristamatta. Älä yritä laulaa liian voimakkaasti. Laula vain säkeistöjen alut ja jatka pelkällä soittimella.
• Sisätiloissa ääni vahvistuu seinistä tulevan kaiun takia. Ulkona ääni sen sijaan “hukkuu”. Kun metrin etäisyydellä kuulijasta riittää normaali puhe (60 dB), on 4 m päässä puhuttava voimakkaasti (72 dB) ja 16 m päässä jo huudettava (84 dB). Sen takia anna toimintaohjeet sisällä, ja ota megafoni käyttöön ulkona.
• Puhu puhelimeen normaalilla puheäänellä. Huutaa ei tarvitse.

Äänen vahvistaminen

Laadukas äänenvahvistus on miellyttävä kuulijalle ja puhujalle. Mikrofoniin puhumista kannattaa kokeilla ensin itsekseen, että se sujuu yleisön edessä. Käyttäessäsi mikrofonia hengitä nenän kautta, etteivät hengitysäänet kuulu. Henkilökohtainen äänenvahvistin on pieni, vyöllä kulkeva laite. Lisätietoja laitteen hankinnasta saa työterveyshuollosta. Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea(siirryt toiseen palveluun) laitteen hankintaa varten.

Lisätietoja:

• Video huulirakohengityksestä
• Oikeaa hengitystekniikkaa voit harjoitella Terveyskylän videon avulla.

Työhön liittyvä stressi lisää äänihäiriöiden riskiä. Stressin lisääntyessä hengitys voi tihentyä ja muuttua pinnalliseksi ja lihasjännitys levitä kaulan alueelle ja kurkunpään lihaksiin. Myös ääniongelmat voivat lisätä stressiä, varsinkin jos puhuja on huolissaan äänensä laadusta.

Stressin purkamiseen on monia, yksinkertaisiakin keinoja:

• Rauhoita itsesi huulirakohengityksellä: Vedä ilmaa sisään nenän kautta ja puhalla se hitaasti pidätellen ulos kevyesti yhteen painettujen huulten välistä.
• Yhdistä huulirakohengitykseen yksinkertainen rentoutus. Aina uloshengityksen aikana rentouta itsesi vähän kerrallaan: ensin otsa, silmäluomet ja posket – sitten leuka, suu ja kieli – kurkku, kaula ja niska – hartiat, käsivarret ja sormet – rintakehä, vatsa ja lantio – selkä, pakarat ja reidet – pohkeet, jalkaterät ja varpaat. Jos jännitys palaa johonkin kehon osaan, rentouta se lempeästi uudelleen.
• Voit rauhoittaa itseäsi myös vagus-hermoon kohdistuvalla harjoituksella: laita kädet ristiin takaraivolle. Käännä katse joko oikealle tai vasemmalle, mutta älä käännä päätä. Pysy näin, kunnes haukottelet tai nielaiset. Toista toiselle puolelle. Voit tehdä tämän istuen, seisten tai makuulla.
• Stressin laimennus -harjoitus kestää viitisen minuuttia: Mene rauhalliseen ympäristöön ja sulje puhelin. Ota mukava ja rento asento. Hengitä syvään ja rauhallisesti muutaman kerran. Huokaise jokaisella uloshengityksellä. Mieti hetki mukavaa, rentoa ja rauhallista paikkaa. Hengitä taas syvään muutaman kerran. Haukottele ja venyttele.

Katso kohdat Palautuminen ja Äänen lämmittely.

Melu ja akustiikka sekä ilmanvaihto, veto, ilmankosteus, lämpötila sekä kemikaalit, siitepölyt ym. ilmassa olevat hiukkaset ovat ääniergonomian kannalta keskeisiä ympäristötekijöitä. Nämä tekijät myös lisäävät toistensa vaikutuksia.

Työsuojelu ja työterveyshuolto voivat käyttää Ääniergonomian kartoitusopasta ja kyselylomakkeita arvioidakseen työympäristöä ja kerätäkseen tietoa työntekijöiden oireista, kokemuksista ja havainnoista.

Lisätietoja:

• Sala, E., et al. (2009) Ääniergonomian kartoitusopas työpaikalla tehtävää ääniergonomista selvitystä varten. Työterveyslaitos.

Melu ja akustiikka

Melu kuormittaa sekä puhujaa että kuulijaa. Rauhallinen ympäristö on erityisen tärkeää silloin, kun puhuttu kieli on muu kuin äidinkieli tai esiintyy puheen, kuulon tai keskittymisen häiriöitä. Laite- tai ympäristömelun lähteitä ovat esimerkiksi leikkaussalin hälytysäänet tai ilmanvaihto, joka voi pitää voimakastakin ääntä ilman, että sitä tunnistetaan. Toiminnanaikainen melu on ihmisten aiheuttamaa, kuten kovaääninen puhe tai huonekalujen kolina.

Melu lisää melua. Ihmisillä on taipumus voimistaa ääntään melun ylittäessä 40 dB. Jos melu ylittää 70 dB, on puheviestintä jo vaikeaa. Vaikka alle 80 dB melu on kuulolle vaaratonta, lisää se äänihäiriön riskiä.

Huoneakustiikka rakennetaan toiminnan mukaan, ja se tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Vaimennusmateriaalin tulee imeä myös matalia taajuuksia, että puhe kuuluu selkeänä. Vaikka tekstiilit ja kirjahyllyt vaimentavat ääntä, ne imevät pääasiassa korkeita taajuuksia.

Apukeinoja laitemeluun:

Voit vähentää huonon sisäilman aiheuttamaa haittaa äänelle näillä keinoilla:

• Mene kauemmas melun lähteestä tai siirrä meluavat laitteet kauemmas.
• Laita laitteet hiljemmalle tai sammuta ne puhumisen ja laulamisen ajaksi.
• Laita tuolien jalkoihin huopatassut tai tennispallot ja kaappien oviin ääntä vaimentavaa materiaalia, kuten huopaa.
• Rajoita ajoneuvoissa puhumista, sillä niissä on melun lisäksi kuiva ja epäpuhdas ilma.

Apukeinoja toiminnanaikaiseen meluun:

• Minimoi itse aiheuttamasi hälinä, ja kunnioita työtoverin tarvetta hiljaisuuteen.
• Suosi lasten ja nuorten kanssa pienryhmiä ja porrasta siirtymiä.

Työympäristön muut tekijät

Kun hengitämme nenän kautta, nenä lämmittää, puhdistaa ja kosteuttaa ilmaa. Puhuessa ja laulaessa hengitämme kuitenkin usein suun kautta, jolloin hengitysilma kuivattaa äänihuulten limakalvoa.

Riittämätön ilmanvaihto jättää sisäilman tunkkaiseksi, kun taas liian voimakas ilmanvaihto vähentää ilmankosteutta. Erityisen kuivaa hengitysilma on lämmityskaudella sisällä ja pakkasella ulkona. Kylmyys ja veto lisäävät lihasjännitystä, kun keho yrittää säilyttää lämpöä lihastyön avulla.

Hyvä siivoustaso on hyvän sisäilman lähtökohta. Siivouskemikaalit voivat ärsyttää äänielimistöä, joten niiden käyttöä tulisi vähentää. Perusteelliset korjaukset parantavat yleensä sisäympäristöä. Ääniongelmia voi kuitenkin esiintyä niiden jälkeenkin, jos rakennusmateriaaleista haihtuvat yhdisteet aiheuttavat ärsytystä ja ilmanvaihdon tehostamisen seurauksena ilmankosteus laskee. Rakennusmateriaalien ja tekstiilien valinnassa kannattaakin suosia vähäpäästöisiä ja pölyttömiä vaihtoehtoja. 

Voit vähentää huonon sisäilman aiheuttamaa haittaa äänelle näillä keinoilla:

• Vähennä tai tauota huonossa sisäilmassa vietettyä aikaa.
• Vähennä puhumisen määrää. Katso siihen apukeinoja kohdasta Työasennot ja -tavat.
• Hengitä nenän kautta.
• Mene kauemmas vedosta.
• Käytä pölyisessä työssä hengityssuojaimia.

Käheää ääntä ei kannata käyttää väkisin, vaan sen annetaan levätä. Akuuttivaiheen äänilepo nopeuttaa toipumista. Kuiskaaminen edistää puristeisen äänentuoton kehittymistä. Turvallisempaa onkin puhua normaalilla äänellä se, mikä on välttämätöntä.

Puhuminen ja laulaminen eivät saa sattua. Jos näin kuitenkin käy toistuvasti, ota yhteys työterveyshuoltoon. Ääniterapiaa antavat siihen koulutetut puheterapeutit. 

Hengitystiesairauksissa on tavallista, että liman eritys lisääntyy ja lima sitkistyy. Yskiminen voi jopa vahingoittaa kurkunpään limakalvoja, joten sitä on hyvä rauhoittaa vettä juomalla tai yskänlääkkeellä.

Flunssan yllättäessä:

• Tukkoinen nenä ohjaa hengittämään suun kautta. Avaa nenä nenäkannulla.
• Juo riittävästi vettä.
• Merisuolavedellä kurlaaminen voi helpottaa kurkkukipua ja kirkastaa ääntä.
• Tee etukäteen töitä, joissa tarvitset vain vähän äänenkäyttöä. 

Äänen lämmittely, palautuminen ja vesi ovat hyvän äänenkäytön perusasioita.

1. Äänen lämmittely

Äänen lämmittelyharjoitukset ovat rentouttavia, ja niitä on turvallista tehdä myös rasittuneella äänellä. Lämmittele ääntäsi päivittäin työpäivän aluksi, tai vaikka yhdessä toisten kanssa.

Ota muistisäännöksi viisi H:ta, yksi joka sormelle:

Hyvä ryhti Voit löytää hyvän ryhdin myös laittamalla selän seinää vasten niin, että kantapäät, pohkeet, pakarat, hartiat ja takaraivon alaosa koskevat seinää.

Haukottele ja venyttele Herättele kehoa haukottelemalla, huokailemalla ja venyttelemällä.

Hengitä Tee huulirakohengitystä muutaman kerran: vedä ilmaa sisään nenän kautta ja puhalla se hitaasti pidätellen ulos kevyesti yhteen painettujen huulten välistä.

Hyräile Hyräile ja liu’uttele ääntä ylös ja alas. Sävelmällä tai sen puuttumisella ei ole väliä!

Hymyile Moikkaile työtovereita sanomalla pehmeästi ja hymyillen: Mmmoi-moi.

2. Palautuminen

Äänihuulten värähtely on pienten lihasten kovaa lihastyötä, joka vaatii palautumista muun lihastyön tapaan. Monta lyhyttä taukoa on äänen kannalta tehokkaampaa kuin yksi pitkä tauko, sillä palautuminen on tauon alussa nopeinta. Hyvä yöuni on korvaamaton palautumisen keino. Väsyneen äänikin on väsynyt.

Minitauot puhumisen lomassa pitävät jatkuvan palautumisen käynnissä:

• Pidä puhuessasi välimerkkien mukaisia taukoja.
• Anna kuulijoille mahdollisuus tehdä kysymyksiä.
• Naurata kuulijoita ja naura mukana.
• Huokaise syvään.

3. Vesi

Vesi kosteuttaa äänielimistön limakalvoja. Kostea limakalvo on notkea ja herkästi liikkuva, ja auttaa ääntä syntymään ilman turhia ponnisteluja.

• Juo usein pieniä kulauksia huoneenlämpöistä vettä.
• Rykiminen ei vähene rykimisellä. Rykimisen tai yskimisen sijaan ota pieni kulaus vettä ja nielaise päättäväisesti.
• Höyryhengitys vesipiipun avulla kosteuttaa kurkunpäätä tehokkaasti.
• Vesivastusharjoitus rentouttaa, kosteuttaa ja poistaa äänihuulten turvotusta.

Ansaranta, M. (2020). Käheys ja äänihäiriöt. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. 

Byeon, H. (2019). The Risk Factors Related to Voice Disorder in Teachers: A Systematic Review and Meta-Analysis. IJERPH, 16(19). https://doi.org/10.3390/ijerph16193675(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Hackenberg, S., et al. (2010). Voice disorders in asthma. LRO, 89(8), 460—464. https://doi.org/10.1055/s-0030-1249694(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Handbook of stress in the occupations. (2011). Eds. Langan-Fox, J. et al. Edward Elgar Publishing Ltd.  

Indoor Climate Quality Assessment. REHVA Guidebook. (2011). Eds. Corgnati, S. P., et al. Federation of European Heating, Ventilation and Air–conditioning Associations.  

Karppinen, H. (2023). Äänen käheys tai katoaminen. www.terveyskirjasto.fi. Kustannus Oy Duodecim. 

Kinnari, T., et al. (2021). Käheä ääni – missä vika? Suomen Lääkärilehti, 45 (75): 2642, 2645–2646. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/69fcc359-f2df-4eea-8c08-3ab8cc0323de/content(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Kleemola, L., et al. (2013). Äänihäiriöoireesta spesifiseen diagnoosiin. Duodecim, 129:189–99. 

Lyberg-Åhlander, V., et al. (2019). Prevalence of Voice Disorders in the General Population, Based on the Stockholm Public Health Cohort. J Voice, Nov;33(6):900-905. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2018.07.007(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). 

Mattila, A. S. (2022). Stressi. www.terveyskirjasto.fi. Kustannus Oy Duodecim. 

Mikkola, R., et al. (2020) Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 2. 

Patel, R., et al. (2008). The influence of linguistic content on the Lombard effect. J Speech Lang Hear Res, 51(1), 209–220. https://doi.org/10.1044/1092-4388(2008/016)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Patjas M., et al. (2021). Voice symptoms in teachers during distance teaching: A questionnaire study during the COVID-19 pandemic in Finland. Eur Arch Oto-Rhino-L Nov, 278(11):4383-4390. https://doi.org/10.1007/s00405-021-06960-w(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Pirilä S, et al. (2020). Teachers’ and Children’s Experiences after an Acoustic Intervention and a Noise-Controlling Workshop in Two Elementary Classrooms. Folia Phoniatr Logop, 72(6):454-463. https://doi.org/10.1159/000503231(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).  

Pirilä, S. et al. (2022). A Randomized Controlled Trial With Female Teachers. J Voice, Jul 25:S0892-1997(22)00191-6. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2022.06.029(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).  

Rantala, L. M., et al. (2018). Teachers’ Working Postures and Their Effects on the Voice. Folia Phoniatr Logop, 70(1), 24–36. https://doi.org/10.1159/000487593(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Ruotsalainen, J., et al. (2008). Systematic review of the treatment of functional dysphonia and prevention of voice disorders. Otolaryngol Head Neck Surg, May;138(5):557-65. https://doi.org/10.1016/j.otohns.2008.01.014(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).  

Sala, E., et al. (2011). Ääniergonomia – Toimiva ääni työvälineenä. Työterveyslaitos. 

Sauni, R., et al. (2015). Remediating buildings damaged by dampness and mould for preventing or reducing respiratory tract symptoms, infections and asthma. Cochrane Systematic Review. https://doi.org/10.1002/14651858.CD007897.pub2(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Schneider, G. T., et al. (2016). Reflux and Voice Disorders: Have We Established Causality? Curr Otorhinolaryngol Rep, 4(3), 157–167. https://doi.org/10.1007/s40136-016-0121-5(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Sivasankar, M., et al. (2008). Phonatory Effects of Airway Dehydration. J Speech Lang Hear Res, 51(6), 1494–1506. https://doi.org/10.1044/1092-4388(2008/07-0181)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Śmiełowska, M., et al. (2017). Indoor air quality in public utility environments – a review. ESPR, 24(12), 11166–11176. https://doi.org/10.1007/s11356-017-8567-7(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Spantideas, N., et al. (2019). The Role of Allergy in Phonation. J Voice, 33(5), 811.e19-811.e27. https://doi.org/10.1016/j.jvoice.2018.02.016(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Uusitalo-Arola, L., et al. (2022). Työuupumus (burnout). www.terveyskirjasto.fi. Kustannus Oy Duodecim. 

Vertanen-Greis H, et al. (2021). Self-reported Voice Disorders of Teachers and Indoor Air Quality in Schools: A Cross-Sectional Study in Finland. Logop Phon Vocol Jul, 28. Ep, 1–11. https://doi.org/10.1080/14015439.2021.1953132(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Vertanen-Greis H, et al. (2022). The interaction between voice disorders and stress for work ability of teachers. Logoped Phoniatr Vocol, Jun 16:1-6. https://doi.org/10.1080/14015439.2022.2085787(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).  

Vintturi, J., et al. (2001). Objective analysis of vocal warm-up with special reference to ergonomic factors. J Voice, 15(1), 36–53. https://doi.org/10.1016/s0892-1997(01)00005-4(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Voice Ergonomics: Occupational and Professional Voice Care (2019). Eds. Sala, E. et al. Cambridge Scholars Publishing. 

Witt, R. E., et al. (2011). Effects of surface dehydration on mucosal wave amplitude and frequency in excised canine larynges. OHNS, 144(1), 108–113. https://doi.org/10.1177/0194599810390893(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)  

Wolkoff, P. (2018). Indoor air humidity, air quality, and health: An overview. Int J Hyg Environ Health, 221(3), 376–390. https://doi.org/10.1016/j.ijheh.2018.01.015(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)