Psykososiaalinen kuormitus
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.
Sivun sisällysluettelo
Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
Kuormittuminen syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Psyykkisillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jota aiheuttavat ristiriitaa työn vaatimusten ja voimavarojen välillä. Sosiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
- jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
- epäselvät tai kohtuuttomat tavoitteet työssä
- liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia
- työn valuminen vapaa-ajan puolelle
- liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä
- ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen
- jatkuvat keskeytykset tai muut työn sujumista haittaavat asiat
- suuri vastuu esimerkiksi ihmisistä, taloudesta tai ympäristöstä
- palautteen ja arvostuksen puute.
- häiriöt työyhteisön toiminnassa
- yksintyöskentely
- tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä
- haasteelliset asiakastilanteet
- väkivallan uhka työssä
- puutteellinen tiedonkulku
- vastuuton käyttäytyminen työyhteisössä
- häirintä, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu
- puutteet johtamisessa
Työ ei ole kuitenkaan pelkästään haitallisesti kuormittavaa, vaan siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen vähentää haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia. Voimavaratekijöitä työssä ovat esimerkiksi:
- työtehtävien palkitsevuus, kehittävyys ja merkityksellisyys
- työssä onnistuminen ja työn tulokset
- vaikuttamismahdollisuudet työssä
- työroolien ja työn tavoitteiden selkeys
- työaikojen joustavuus.
Työyhteisöön liittyviä voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi arvostus, vuorovaikutus, selkeä johtaminen, tuki esihenkilöltä ja työyhteisöltä, oikeudenmukaisuus ja palaute. Myös itse organisaatiossa on monia voimavaratekijöitä: työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.
Voimavarat ovat myös henkilökohtaisia kuten optimismi, sinnikkyys, joustavuus ja hyvä itsetunto.
Kuormituksen hallinta
Työnantajalla on vastuu valita ja toteuttaa asianmukaiset toimet haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, poistamiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, arvioinnissa ja seurannassa kannattaa hyödyntää työpaikalta saatavia erilaisia tilastoja ja seurantatietoja sekä hyödyntää työpaikan eri asiantuntijatahoille kertynyttä tietoa.
Haitallisten kuormitustekijöiden kohtaamisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on hyvä hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Haitallisen työkuormituksen hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteutus tapahtuu yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työnantajan tulee myös huolehtia, että työ ei jatkuvasti ja kohtuuttomasti kuormita tekijäänsä, myöskään esihenkilöitä.
Työpaikan keinoja tukea työhyvinvointia:
- hyvät ja turvalliset työolosuhteet, työvälineet, toimivat työprosessit ja käytänteet
- työaikajoustot
- oikeudenmukainen palkitseminen
- kehityskeskustelukäytännöt
- toimivat palaveri- ja kokouskäytännöt
- ammatillisen osaamisen seuranta ja kehittäminen
- ammatilliseen työkäyttäytymiseen velvoittaminen.
Johtaminen vaikuttaa
Johtamiskäytännöt ja esihenkilöiden toiminta vaikuttavat merkittävästi työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen työkuormituksen kokemiseen. Näillä voidaan vähentää haitallista työkuormitusta. Hyvän johtamisen piirteitä ovat muun muassa:
- oikeudenmukainen päätöksenteko ja kohtelu
- johdonmukaiset ja läpinäkyvät periaatteet, tavoitteiden kirkkaus
- arvostava vuorovaikutus ja kiittäminen
- tuki, kannustus, keskustelu ja kuuntelu
- kysymällä johtaminen
- psykologisen turvallisuuden vahvistaminen
- kehittymisen näkyväksi tekeminen ja arvioinnissa tukeminen
- aitous ja läsnäolo.
Jokainen työyhteisön jäsen voi myös vaikuttaa auttamalla ja tukemalla, käyttäytymällä ystävällisesti ja osoittamalla arvostusta. Jokaisen tulisi myös itse huolehtia sopivasta työkuormituksesta työtä suunnittelemalla ja pitämällä oma esihenkilö ajantasalla työtilanteesta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, ajankäytön ja töiden suunnittelu sekä palautumisesta huolehtiminen voivat omalta osaltaan vähentää haitallisen työkuormituksen vaikutuksia.
On tärkeää, että työpaikalla on välineitä, joilla haitallinen kuormittuminen työssä voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoiminnassa tehdyssä varhaisen tuen mallissa on hyvä ottaa huomioon myös haitalliseen työkuormitukseen puuttuminen.
Haitallisen kuormituksen ilmeneminen
Haitallisen työkuormituksen merkit voivat ilmetä mm. käyttäytymisen muutoksina, tunnetasolla, erilaisina muistivaikeuksina, työn hallinnan katoamisena sekä fyysisinä kipuina ja elimistön toimintahäiriöinä. Haitallinen työkuormitus tulee ottaa puheeksi oman esihenkilön kanssa. Tämän voi tehdä yhdessä työkaverin tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamismiehen kanssa.
Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) velvoittaa työnantajaa puuttumaan haitallisen työkuormituksen tilanteisiin. Käytännössä esihenkilö ryhtyy selvittämään tilannetta yhdessä työntekijän kanssa asian asian itse havaittuaan tai siitä tiedon saatuaan. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä haitallisen työkuormituksen aiheuttajia että toimenpiteitä valittaessa.
Kuormitusvaaka
Kuormitusvaaka on helppokäyttöinen ja maksuton sovellus, joka toimii mobiililaitteella ja selaimella.
Työkuormituksen hallinta
Tutustu käytännön vinkkeihin, joilla voi ehkäistä ja poistaa haitallista työkuormitusta.
Kevennä kuormitusta
Työturvallisuuskeskus järjestää vuosittain marraskuussa kampanjan, jossa kerrotaan viitenä päivänä viikossa jokin vinkki, jolla työyhteisö yhdessä tai yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa psykososiaaliseen kuormitukseen työssä – kuormitusta keventävästi. Kampanjan aikana tuodaan esille tapoja, jotka on helppo toteuttaa työyhteisössä omin voimin ja toimin.
Aineistoja esihenkilöille
Esihenkilön perehdyttäminen rooliinsa psykososiaalisen työkuormituksen hallinnassa
Työnantajan on mahdollista siirtää työturvallisuuslain mukaisia tehtäviään sijaiselleen, käytännössä esihenkilötehtävässä toimivalle. Kun työnantaja siirtää tehtäviään esihenkilölle, tämän tehtävät, vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä tulee määritellä riittävän tarkasti. Nämä voivat vaihdella esimerkiksi toimialan ja työpaikan koon mukaan.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että esihenkilöllä on riittävä pätevyys hoitaa hänelle siirrettyjä tehtäviä ja että esihenkilö on riittävästi perehdytetty niihin (TturvL 16 §).
Tietolehteen on koottu asiat, jotka tulee käsitellä esihenkilön perehdyttämisen yhteydessä.
Työkuormitustilanteen tunnistaminen ja puheeksiottaminen
Haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on yksi esihenkilön keskeisistä tehtävistä. Tällä on merkitystä työntekijän terveyden ja työkyvyn, työyhteisön toimivuuden ja työpaikan toiminnallisen tuloksen kannalta. Mitä varhemmin, sen parempi -aineisto auttaa esihenkilöitä kuormittuneisuuden tunnistamisessa ja puheeksiottamisessa.
Mitä varhemmin, sen parempi -video
Esihenkilön ja työntekijän roolit psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa
Voi hyvin työssä! -opas kokoaa keskeiset asiat, joilla esihenkilö ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä haitallisen työkuormituksen syntymistä. Opas kiteyttää myös toimet, joihin tulee ryhtyä haitallista työkuormitusta havaittaessa.
Ota yhteyttä!
