Siirry sisältöön
Etusivu
Verkkokauppa Ota meihin yhteyttä
Haku Haku
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Kuormitusvaakavinkit

Kuormitusvaaka on Työturvallisuuskeskuksen maksuton sovellus, joka auttaa arvioimaan omaa työkuormitustilannetta. Sovellus sisältää 13 kohtaa, joiden avulla työntekijä tai esihenkilö voi hahmottaa työhönsä liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä niiden merkitystä.

Tässä aineistossa on käytännön vinkkejä, joilla voi ehkäistä haitallisen työkuormituksen syntymistä ja keventää työkuormitusta. Vinkkejä on sekä esihenkilölle että työntekijälle.

Sivun sisällysluettelo

1. Tehtävänkuvani ja vastuuni ovat selkeät

Tiedän työtehtäväni, työni tavoitteet ja näihin liittyvät vastuuni ja oikeuteni. Ymmärrän, miten oma tehtäväni liittyy työpaikan kokonaisuuteen.

Perehdyttäminen ja yhteisesti sovitut toimintatavat edistävät tavoitteiden mukaista työn tekemistä ja yhteistyön sujumista.

Epäselvyydet tehtävänkuvissa, vastuissa ja työn tavoitteissa ovat tyypillisiä kuormitustekijöitä, jotka jatkuessaan haittaavat työn sujumista ja työyhteisön toimintaa sekä voivat aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle. Matriisi- ja projektiorganisaatioissa on erityisen tärkeää varmistaa, että työntekijöiden tehtävänkuvat, vastuut ja tavoitteet ovat selkeitä ja realistisia.

Millä tahansa alalla voidaan kohdata työssä tilanteita, joissa työntekijä ei tiedä, mikä olisi oikea tapa toimia. Lisäksi työntekijä voi joutua tilanteisiin, joissa hän tietää, mikä olisi oikea ja paras ratkaisu, mutta jostain syystä hän ei voi toimia sen mukaisesti. Molemmat näistä voivat kuormittaa eettisesti.

Lähteet:

Ennaltaehkäisy

  • Huolehdi perehdyttämisestä.
  • Keskustele säännöllisesti työntekijän kanssa siitä, miten hänen työnsä liittyy työpaikan ja työyhteisön perustehtävän kokonaisuuteen.
    • Keskustelkaa yhdessä työn määrällisistä ja laadullisista tavoitteista yksilö- ja ryhmätasolla.
    • Kerro selkeästi, mitä työnantaja odottaa työntekijältä.
    • Käsitelkää myös eettisiä näkökohtia.
  • Tarkista säännöllisesti, että työhön sisältyvät vastuut, tehtävänkuvat ja oikeudet ovat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia.
  • Seuraa työn etenemistä ja sujumista.
  • Kartoita mahdolliset epäselvyydet ja ristiriitaisuudet, jotka liittyvät tehtävänkuviin ja vastuisiin.

Kun huomaat, että tavoitteissa, tehtävänkuvissa tai vastuissa on epäselvyyttä

  • Selvitä kattavasti tilanteen juurisyitä.
  • Tarkista tavoitetaso työssä.
    • Ota huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten osaaminen ja työkyky.
  • Tee tarvittavat muutokset tavoitteisiin tai työjärjestelyihin ja viesti ne selkeästi työyhteisölle.
  • Seuraa työn etenemistä ja sujumista.

Ennaltaehkäisy

  • Keskustele esihenkilön kanssa siitä, miten oma työsi liittyy työpaikan ja työyhteisön perustehtävän kokonaisuuteen.
  • Osallistu työn tavoitteita ja työjärjestelyjä koskeviin yhteisiin keskusteluihin.
  • Noudata työyhteisössä yhteisesti sovittuja työnjakoja ja vastuita.
  • Kerro esihenkilölle, kun kohtaat työssäsi tilanteen, jossa et ole varma siitä, mikä olisi oikea tai tarkoituksenmukainen tapa toimia.

Kun huomaat, että tavoitteissa, tehtävänkuvissa tai vastuissa on epäselvyyttä

  • Keskustele työnjakoa tai vastuita koskevasta epäselvyydestä niiden kanssa, joita se koskee.
  • Kerro tarvittaessa tilanteesta esihenkilölle.
    • Missä on epäselvyyttä? Mitä on tarpeen tarkentaa?
    • Miten epäselvyys vaikuttaa työn sujumiseen?
    • Miten tilannetta voisi selkeyttää?

2. Työssäni on sopivasti vaihtelua

Koen työni sisällön ja työrytmin sopivana.

Vaihtelun puute työssä tai työn yksitoikkoisuus heikentää työmotivaatiota ja vähentää työtyytyväisyyttä. Ne voivat myös kuormittaa haitallisesti. Töiden kasautuminen ja jatkuva kiire ovat yhteydessä väsymykseen, virheisiin työssä sekä työuupumukseen.

Ennaltaehkäisy

  • Keskustele säännöllisesti työntekijän kanssa siitä, millaiseksi hän kokee työrytmin ja työnsä sisällön.
  • Tunnista, mitkä asiat työntekijä kokee työssään merkityksellisiksi. Muista, että merkityksellisyyden kokemus on subjektiivista.
  • Varmista, että työntekijällä on riittävä osaaminen.
  • Suunnitelkaa yhdessä työt siten, että ne on mitoitettu ja rytmitetty tarkoituksenmukaisesti.
    • Pyrkikää varautumaan myös kiire- ja ruuhkahuippuihin.

Kun huomaat, että työntekijä toivoo muutosta työtahtiin tai työn sisältöön

  • Keskustele työntekijän kanssa hänen toiveistaan.
  • Selvitä mahdollisuudet esimerkiksi työkiertoon, työn rikastamiseen ja työjärjestelyiden muutokseen.
  • Tarkista tavoitetaso työssä.
    • Ota huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten osaaminen ja työkyky.
    • Huomioi työyhteisö kokonaisuudessaan.
  • Tee mahdolliset muutokset työjärjestelyihin ja viesti ne selkeästi työyhteisölle.
  • Seuraa työn etenemistä ja sujumista.

Ennaltaehkäisy

  • Tunnista, mikä on sinulle merkityksellistä työssä.
  • Keskustele esihenkilön ja työkavereiden kanssa toiveistasi, jotka liittyvät tavoitteisiin, työrytmiin ja työn sisältöön.
  • Ehdota työtehtävien Vaihtotoria.
  • Kasvata osaamistasi.

Kun huomaat toivovasi muutosta työtahtiin tai työn sisältöön

  • Ota asia esille esihenkilön kanssa.
  • Valmistaudu keskusteluun:
    • Mihin toivot muutosta?
    • Millaista muutosta toivot?
    • Millä tavoilla muutos voitaisiin toteuttaa?
    • Miten muutos vaikuttaisi toisten työhön?

3. Työaika riittää työtehtävieni suorittamiseen

Työtavoitteeni ovat kohtuullisia. Minun ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä työhön liittyviä asioita työajan ulkopuolella.

Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työaikalain mukaisesti.

Jos työntekijän varsinainen työaika ei riitä työtehtävien suorittamiseen, hän pyrkii useimmiten venyttämään työpäivää tai -vuoroa, jotta työt tulisivat tehdyksi. Tämä ratkaisu voi toimia väliaikaisesti, jos työviikot pysyvät kohtuullisen mittaisina. Pitempikestoisena sillä voi kuitenkin olla merkittäviä terveydellisiä seurauksia. Pitkät työajat myös hankaloittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että keskimääräinen työaika, joka ylittää 40 tuntia viikossa ja erityisesti 50 tuntia viikossa, heikentää työntekijän toimintakykyä ja lisää hänen riskiään sairastua moniin sairauksiin.

Ennaltaehkäisy

  • Keskustelkaa säännöllisesti yhdessä työn määrällisistä ja laadullisista tavoitteista.
    • Kerro selkeästi, mitä työnantaja odottaa työntekijältä.
  • Tarkista säännöllisesti vastuut, tehtävänkuvat ja työprosessien sujuvuus.
  • Tue työympäristön ja työn tekemisen häiriöttömyyttä.
  • Varmista riittävä osaaminen.
  • Seuraa toteutuneita työaikoja, myös joustotyöajassa sekä etätyössä ja paikkariippumattomassa työssä.

Kun huomaat, että työntekijän työaika ei riitä

  • Ota tilanne puheeksi.
    • Kysy, mikä on vaikuttanut tilanteeseen.
  • Auta rajaamaan työtä.
    • Käykää yhdessä läpi välttämättömät työtehtävät ja niiden tärkeysjärjestys.
    • Huolehdi, että työntekijän työkokonaisuuteen jää riittävästi hänen merkitykselliseksi kokemiaan työtehtäviä.
  • Seuraa työn etenemistä ja sujumista.

Ennaltaehkäisy

  • Tee arvio työaikatarpeesta seuraaville kuukausille.
    • Miten paljon aikaa tarvitset realistisesti, jotta työt tulevat hoidetuksi riittävän hyvällä tasolla ja ajallaan?
    • Pilko isompi kokonaisuus osiin tai vaiheisiin.
    • Käy työaika-arvio läpi esihenkilösi kanssa.
  • Sovi esihenkilön kanssa, mitkä työtehtävät ovat välttämättömiä ja mitkä voivat siirtyä myöhemmäksi, jos työaika ei riitä kaikkiin tehtäviin.
  • Kerro esihenkilölle, kun huomaat työn sujumista haittaavia tai estäviä asioita.

Kun huomaat, että työaikasi ei riitä

  • Kerro tilanteesta esihenkilölle.
  • Keskustelua varten:
    • Listaa työtehtävät, jotka sinun pitää tehdä. Mieti samalla, kenen vaatimuksesta tai odotuksesta ne tulee tehdä.
    • Mieti, mitä voisit ehdottaa tehtäväksi toisin tai myöhemmin.
    • Mieti, mistä toivoisit voivasi luopua.
    • Muista, että vastuu tilanteen ratkaisemisesta on työnantajalla.

4. Työaikani on ennakoitavissa ja joustaa tarvittaessa

Työajan ennakoitavuus ja joustaminen ovat tärkeä osa kuormittumisen hallintaa. Työaikojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon työajan pituuden lisäksi

Työvuorojen välinen vapaa-aika tulisi pääsääntöisesti olla vähintään 11 tuntia. Kerran viikossa tulisi pääsääntöisesti olla vähintään 35 tuntia keskeytymätöntä vapaa-aikaa.

  • Keskustelkaa yhdessä siitä, millaisiksi työntekijät kokevat työaikajärjestelyt ja mitä muutostarpeita heillä mahdollisesti on.
  • Pyri mahdollistamaan työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa.
  • Huolehdi, että työvuoroluettelot ovat ajoissa työntekijöiden tiedossa.
  • Suhtaudu myönteisesti työajan joustamistoiveisiin, jos se on mahdollista ottaen huomioon tavoitteet, työn järjestelyt ja sujuminen sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.

  • Ota selvää, mitä mahdollisuuksia sinulla on vaikuttaa työaikoihisi.
    • Voit kysyä esihenkilöltäsi, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai luottamushenkilöltä.
  • Kerro esihenkilölle toiveesi työaikajoustoista mahdollisimman varhain.
  • Ole vastavuoroisesti valmis joustamaan työajoissasi, jos se on tarpeen työkaverisi joustotoiveen mahdollistamiseksi.
  • Jos työvuoroluettelo ei ole ajoissa tiedossa, ota yhteyttä esihenkilöösi ja  tarvittaessa luottamusmieheesi tai luottamushenkilöösi.

5. Työympäristöni ja työvälineeni ovat turvallisia ja toimivia

Työn vaarojen selvittämisellä ja arvioinnilla saadaan kokonaiskuva turvallisuuden ja terveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.

Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikutetaan huolehtimalla

Ennaltaehkäisy

  • Tunnista työhön liittyvät haitat ja vaarat yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.
    • Suunnittele ja toteuta riskin arviointi ja tarvittavat toimenpiteet.
    • Hyödynnä työterveyshuollon asiantuntemusta.
  • Perehdytä työntekijät työn tunnistettuihin riskeihin.
    • Uusi perehdytys tarvittaessa: uudet työvälineet tai menetelmät sekä työympäristön muutokset.
  • Opasta turvalliset työtavat.
    • Varmista osaaminen myös häiriötilanteissa.
  • Valvo, että antamiasi ohjeita noudatetaan.

Kun tapaturma tai läheltä piti -tilanne sattuu

  • Selvitä, mitä tapahtui.
    • Etsi juurisyyt kattavasti.
  • Tarkista riskin arviointi ja työohjeet.
    • Määrittele tarvittavat toimenpiteet ja toteuta ne.
    • Päivitä vaarojen selvittäminen ja arviointi.
  • Varmista kaikkien perehdytys.
    • Uusi tarvittaessa.
    • Muista yksityisyydensuoja.

Ennaltaehkäisy

  • Noudata saamiasi työohjeita.
  • Huolehdi siisteydestä ja järjestyksestä omalta osaltasi.
  • Käytä annettuja työ- ja suojavälineitä oikein.
  • Osallistu työturvallisuuden kehittämiseen
    • Osallistu vaarojen tunnistamiseen.
    • Tee kehittämisehdotuksia.
  • Tee havainnoistasi turvallisuusilmoituksia.
    • Korjaa itse, jos pystyt.
    • Ilmoita epäkohdasta tai viasta esihenkilöllesi.

Kun tapaturma tai läheltä piti -tilanne sattuu

  • Kerro tilanteesta esihenkilöllesi.
    • Tee turvallisuusilmoitus.
    • Kerro mahdollisimman konkreettisesti, mitä tapahtui.
  • Mieti, miten tilanne olisi voitu estää.
    • Kerro kehittämisehdotuksesi esihenkilöllesi ja työsuojeluvaltuutetulle.
  • Muista, että tapaturmatutkimuksen tarkoitus on estää vastaavien tapahtumien uusiutuminen.

6. Minulla on mahdollisuus tehdä työtäni häiriöttä

Ulkoiset tekijät eivät pääsääntöisesti keskeytä työntekoani. Pystyn suunnittelemaan työni tarkoituksenmukaisesti.

Työympäristön, työnkulkujen, työnjaon ja työn hyvä suunnittelu edistävät työn sujumista ja vähentävät tarpeetonta kuormitusta.

Ennaltaehkäisy

  • Keskustelkaa yhdessä työn sujumisen esteistä, esimerkiksi keskittymistä, kuulemista ja näkemistä haittaavista tekijöistä.
  • Sopikaa häiriötöntä työskentelyä tukevista käytännöistä, esimerkiksi
    • tila, joka on tarkoitettu keskittymistä vaativiin työtehtäviin
    • siitä, miten nopeasti viestiin pitäisi vastata
    • tunniste tai merkki, joka viestii keskittymistarpeesta
    • keskeyttämiskäytännöt.
  • Huolehdi siitä, että työvälineet ja järjestelmät ovat asianmukaisia ja kunnossa.

Kun huomaat, että työn sujumisessa on häiriöitä

  • Ota tilanne puheeksi.
    • Selvitä, mistä häiriöt johtuvat sekä kuinka usein niitä on ja kuinka kauan ne kestävät.
  • Tee tarvittavat toimenpiteet häiriöiden poistamiseksi.
    • Hyödynnä työsuojelupäällikön,  työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon osaamista toimenpiteiden valinnassa.
  • Seuraa työn etenemistä ja sujumista.

Ennaltaehkäisy

  • Suunnittele työtäsi mahdollisuuksien puitteissa, esimerkiksi
    • tunnista työvaiheet, joissa tarvitset erityisesti häiriöttömyyttä
    • jaksota työtä
    • tee tärkeimmät asiat virkeimpänä aikana.
  • Vähennä keskeytyksiä.
    • Pidä työympäristö järjestyksessä.
    • Sulje tarpeettomat sovellukset.
    • Kytke laitteista pois tarpeettomat visuaaliset ärsykkeet ja ääniärsykkeet.
  • Vähennä monitohelointia/multitaskausta.

Kun huomaat, että työn sujumisessa on häiriöitä

  • Ota asia esille niiden kanssa, joita se koskee ja jotka voivat siihen vaikuttaa.
    • Mitä häiriöitä olet havainnut?
    • Mistä ne voivat johtua?
    • Miten tilanteen voisi ratkaista?
  • Kerro tilanteesta tarvittaessa esihenkilöllesi.

7. Työni vaatimukset ja osaamiseni ovat tasapainossa

Työn sopiva haasteellisuus suhteessa tekijänsä osaamiseen on työhyvinvoinnin perustekijä. Se edistää työn hallinnan tunnetta ja työn imua. Osaaminen myös tukee työkykyä ja vaikuttaa myönteisesti työuran pituuteen.

Puutteellinen osaaminen voi johtaa työn hallinnan tunteen menettämiseen, haitalliseen kuormittumiseen ja jopa työuupumukseen. Kaikkea yksilön osaamista ei aina tarvita tai käytetä työssä, mikä voi johtaa turhautumiseen. (Moilanen, S. & Mäkinen, P. (2021). Työhyvinvointikortti®-koulutuksesta osaamista ja intoa kehittämiseen.)

  • Huolehdi perehdyttämisestä.
  • Auta tunnistamaan vahvuuksia ja kehittymistarpeita.
  • Keskustele osaamisesta suhteessa työn vaatimuksiin.
  • Varaa riittävästi aikaa oppimiselle, kokeiluille ja opitun kertaamiselle.
  • Tue osaamisen kehittämistä ja jakamista.
  • Jos työntekijä kertoo sinulle oppimisvaikeudestaan, huomioi tämä työjärjestelyissä.

  • Tunnista vahvuuksiasi ja kehittymistarpeitasi.
  • Varaa aikaa oppimiselle.
  • Jaa osaamistasi työyhteisössä.
  • Kerro esihenkilölle toiveistasi, jotka koskevat osaamisen kehittämistä.

8. Työssäni tarvittava tieto on hallittavissa ja helposti saatavilla

Hyvät tiedonhallintakäytännöt tukevat työn tuottavuutta ja turvallisuutta: työ on sujuvampaa, inhimilliset virheet vähenevät ja työssä voidaan paremmin. Ne tukevat myös aivojen toimintakykyä. Työntekijä kuormittuu, jos työssä tarvittavaa tietoa on liian paljon tai se on sekavasti jäsenneltyä. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työntekijä ei löydä tarvitsemaansa tietoa.

Ennaltaehkäisy

  • Sopikaa selkeästi
    • mitä tietoja tallennetaan
    • missä muodossa tietoja tallennetaan
    • miten tiedostot ja kansiorakenteet nimetään
    • kuka ylläpitää tietoja, ml. vanhentuneiden poistaminen.
  • Huolehdi, että yllä kerrotut käsitellään osana perehdyttämistä.
  • Kerratkaa säännöllisesti yhteiset käytännöt.
  • Välttäkää tiedon moninkertaista tallentamista.
  • Laatikaa yhteisiä asiakirja- ja tiedostopohjia.

Kun huomaat, että tiedon löydettävyydessä tai käytettävyydessä on puutteita

  • Tunnista tiedon löydettävyyttä ja käytettävyyttä haittaavat tekijät.
  • Ideoikaa yhdessä, miten tiedon löydettävyyttä ja käytettävyyttä voisi parantaa.
  • Tee tarvittavat muutokset.
  • Seuraa tilannetta.

Ennaltaehkäisy

  • Noudata sovittuja toimintatapoja.
  • Mieti, kenelle tieto on tarpeen ja mikä on sopivin tapa sen välittämiseen.
    • Laita henkilö sähköpostikopion saajaksi (cc) vain silloin, kun se on tarpeellista.
    • Käytä Vastaa kaikille -toimintoa harkiten.
  • Pyri selkeyteen.
    • Otsikoi viestit, asiakirjat ja ohjeet selkeästi.
    • Laita vain yksi asia viestiin tai postaukseen.
  • Tiivistä pitkän viestin, asiakirjan tai ohjeen keskeinen sisältö sen alkuun.
    • Vältä rönsyilyä.
  • Käytä muistin apuvälineitä, mutta älä liian montaa erilaista.

Kun huomaat, että tiedon löydettävyydessä tai käytettävyydessä on puutteita

  • Tunnista ja kirjoita muistiin tiedon löydettävyyttä ja käytettävyyttä haittaavia tekijöitä.
    • Ota ne esille esimerkiksi yhteisessä palaverissa.
  • Arvioi omia tiedonhallintakäytäntöjäsi.
    • Toimitko, kuten toivoisit toisten toimivan?

9. Voin vaikuttaa työhöni ja sen kehittämiseen

Tulen kuulluksi omaa työtäni koskevissa asioissa.

Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää omaa työtään edistävät työhyvinvointia, työn mielekkyyttä ja työnantajan arvostusta. Ne ovat yksi tärkeimpiä työtyytyväisyyteen vaikuttavia asioita. Kuulluksi tuleminen vahvistaa kokemusta oikeudenmukaisuudesta työpaikalla. (Työturvallisuuskeskus, Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan.)

Työntekijä on usein paras asiantuntija työssään. Työn kehittämisessä on tärkeää samanaikaisesti muuttaa työn sujumista haittaavia asioita ja hyödyntää entistä paremmin jo kunnossa olevia asioita ja käytäntöjä.

  • Pohdi, miten voisit mahdollistaa omaan työhön ja työn tekemisen tapoihin vaikuttamisen.
    • Kannusta oman työn kehittämiseen.
  • Käytä osallistavia menetelmiä yksikkö- ja suunnittelupalavereissa.
    • Anna tilaa kaikille kertoa oma näkemyksensä tai toiveensa.
    • Järjestäkää yhdessä Vaihtotori. Sen aikana jokainen kirjoittaa lapuille työtehtävänsä (yksi/lappu) ja jakaa ne kolmeen pinoon: suosikki-, inhokki- ja ok-tehtävät. Ottakaa esille inhokit ja käynnistäkää vaihto – yhden inhokki voi olla toisen suosikkitehtävä.
  • Toimi yhteistoiminnassa. Luokaa yhdessä vaikuttamisen tavat ja kanavat.
  • Tue hallinnan tunnetta työssä.
    • Liika itsenäisyys, itseohjautuvuus ja ”yksin pärjääminen” voivat kuormittaa haitallisesti.
  • Varmista työn kokonaisuuden edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen vastuualueellasi.

  • Osallistu työn kehittämiseen.
    • Kunnioita asioiden käsittelyn oikeaa paikkaa, aikaa ja tapaa.
    • Kerro ideoistasi ja jatkokehitä toisten ideoita.
    • Anna tilaa toisille kertoa oma näkemyksensä tai toiveensa.
  • Pyydä palautetta ideoistasi.

10. Yhteistyö ja vuorovaikutus työpaikalla tukevat työn tekemistä

Saan riittävästi tukea esihenkilöltäni ja työyhteisöltäni myös haastavissa tai vaikeissa työtilanteissa. Tiedän, mistä saan tukea ja apua.

Toimivassa työyhteisössä jokainen kokee olevansa tervetullut ja arvostettu jäsen. Työyhteisön toimintaa edesauttavat kohtuullisten odotusten asettaminen toisille. Työyhteisössä kunnioitetaan erilaisia työskentelytapoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kunhan ne ovat yhteisesti sovituissa rajoissa. Erimielisyydet ratkaistaan viipymättä niiden henkilöiden kanssa, jotka liittyvät erimielisyyden syntymiseen ja voivat vaikuttaa niiden ratkaisemiseen. Yhteistyötä edistävät toimintatavat on sovittu yhdessä ja niitä noudatetaan.

Ennaltaehkäisy

  • Luo rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat sujuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
  • Vahvista psykologista turvallisuutta työyhteisössä.
  • Valmentaudu ja valmenna erimielisyyksien ja ristiriitojen käsittelyyn rakentavalla tavalla.
  • Seuraa työyhteisön tilaa. Kuuntele, kysele, ole läsnä ja kiinnostunut.
  • Reflektoi omaa toimintaasi. Onko siinä tekijöitä, jotka voivat haitata työyhteisön toimintaa?

Kun huomaat, että yhteistyössä on häiriöitä

  • Tartu häiriötilanteeseen – mitä varhemmin, sitä parempi.
  • Selvitä häiriöön vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti ja puolueettomasti.
  • Käsittele häiriötilannetta niiden kanssa, joita asia koskee.
  • Tee tarvittavat muutokset rakenteisiin ja käytäntöihin.
  • Kerro muutoksista niille, joita asia koskee.
    • Sovi asianomaisten kanssa, mitä ja miten asiasta viestitään työyhteisölle.

Ennaltaehkäisy

  • Toimi oma-aloitteisesti, reilusti ja sovitun mukaisesti.
  • Suhtaudu myönteisesti asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin.
  • Muista arjen kohtaamisten ja kuuntelemisen merkitys ja tärkeys.
  • Jaa ajatuksiasi ja osaamistasi.
  • Pyydä, tarjoa ja vastaanota palautetta, neuvoja, tukea ja apua.

Kun huomaat, että yhteistyössä on häiriöitä

  • Tunnista asioita, joiden toivot muuttuvan.
  • Selvitä työhön liittyvät erimielisyydet mahdollisimman nopeasti.
  • Muista, että yksi kerta ei ole sama kuin aina.
  • Ota yhteyttä esihenkilöösi, jos hänen on tarpeen olla tietoinen tilanteesta.
  • Osallistu työyhteisön kehittämiseen.

11. Minua kohdellaan reilusti työpaikalla

Palvelussuhdelait (työsopimuslaki, valtion virkamieslaki ja laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta) velvoittavat työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole heidän tehtävänsä ja asemansa huomioon ottaen perusteltua.

Johtamisen laatu vaikuttaa yksittäisenä tekijänä selvimmin työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin. Päätöksenteon epäoikeudenmukaisuus voi lisätä mielenterveyden ongelmia ja niistä johtuvia sairauspoissaoloja sekä vakavan sydäntaudin riskiä.  (Työsuojeluhallinto, Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyn menetelmäkuvaus.) Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen tukee työntekijöiden hyvinvointia ja työssä suoriutumista.

  • Toimi syrjimättömästi ja tasapuolisesti – samankaltaisissa tilanteissa samalla tavalla, ellei poikkeamiseen ole perusteltua syytä.
  • Pohdi, miten voisit mahdollistaa omaan työhön ja työn tekemisen tapoihin vaikuttamisen.
    • Kannusta oman työn kehittämiseen.
    • Käytä osallistavia menetelmiä yksikkö- ja suunnittelupalavereissa.
  • Toimi yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa.
    • Luokaa yhdessä vaikuttamisen tavat ja kanavat.
  • Arvioi omia toimintatapojasi: voidaanko ne kokea epäoikeudenmukaisiksi?
  • Pyydä palautetta toiminnastasi.

  • Kunnioita asioiden käsittelyn oikeaa paikkaa, aikaa ja tapaa.
  • Hoida oma työsi hyvin ja anna toisille tilaa tehdä oma työnsä.
  • Suhtaudu myönteisesti asioihin ja ihmisiin.
  • Tarjoa apua ja tukea.
  • Käsittele työhön liittyvät erimielisyydet viipymättä niiden henkilöiden kanssa, jotka liittyvät erimielisyyden syntymiseen ja voivat vaikuttaa niiden ratkaisemiseen.

12. Koen oloni fyysisesti ja henkisesti turvalliseksi työssä

Työhöni ei liity esimerkiksi uhkaa vakavista työtapaturmista, työväkivallasta tai terveyden vaarantumisesta.

Väkivalta- ja uhkatilanteet ovat työturvallisuusriski. Pelkkä väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormittumista.

Jos työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työpaikalla on oltava muun muassa väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

Työnantajan on myös laadittava konkreettiset menettelytapaohjeet, jotka sisältävät ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet sekä ohjeet väkivaltatilanteen kohtaamisen hallitsemiseksi.

Ennaltaehkäisy

  • Tunnista haitat ja vaarat yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.
    • Suunnittele ja toteuta riskin arviointi ja tarvittavat toimenpiteet.
    • Hyödynnä työsuojelupäällikön,  työsuojeluvaltuutetun ja  työterveyshuollon asiantuntemusta.
    • Huomioi myös häiriötilanteet.
  • Tarkista säännöllisesti turvallisuus- ja hälytyslaitteiden toimivuus.
  • Varmista, että kaikki tietävät menettelytavat: turvallisuusilmoitusten tekeminen sekä toiminta työpaikka- ja työmatkatapaturman, väkivaltatilanteen tai väkivallan uhkatilanteen sattuessa.
  • Tarkista, että työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon yhteystiedot ovat työntekijöiden saatavilla helposti.
  • Valvo, että antamiasi ohjeita noudatetaan.

Kun huomaat, että työntekijä ei koe oloaan työssä turvalliseksi

  • Selvitä puolueettomasti, mistä on kyse.
  • Tarkista riskin arviointi, työohjeet ja turvallisuusjärjestelyt.
  • Määrittele tarvittavat toimenpiteet ja toteuta ne.
  • Työtapaturmatilanteet: katso kohta 5.

Ennaltaehkäisy

  • Tee työsi huolellisesti ja varovaisuutta noudattaen.
    • Ota huomioon myös toisten turvallisuus.
  • Noudata saamiasi työohjeita.
  • Osallistu työturvallisuuden kehittämiseen.
    • Osallistu vaarojen tunnistamiseen.
    • Tee kehittämisehdotuksia.
  • Tee havainnoistasi turvallisuusilmoituksia.
    • Korjaa itse, jos pystyt.
    • Ilmoita epäkohdasta tai viasta esihenkilölle.

Kun huomaat, ettet koe oloasi työssä turvalliseksi

  • Kerro tilanteesta esihenkilöllesi.
  • Tee tarvittaessa turvallisuusilmoitus.
    • Kerro mahdollisimman konkreettisesti, mitä tapahtui tai oli tapahtua.
  • Mieti, miten tilanne olisi voitu estää.
    • Kerro kehittämisehdotuksesi esihenkilöllesi ja työsuojeluvaltuutetulle.
  • Työtapaturmatilanteet: katso kohta 5.

13. Koen työssäni häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua

Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön – työnantajan ja työntekijöiden – yhteinen asia. Työturvallisuuslaki velvoittaa välttämään toiseen kohdistuvaa terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla epäillään tai havaitaan terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Ennaltaehkäisy

  • Luo rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat sujuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
    • Määritelkää yhdessä, mitä ammatillinen työkäyttäytyminen tarkoittaa teillä.
  • Vahvista psykologista turvallisuutta työyhteisössä.
  • Valmenna erimielisyyksien ja ristiriitojen käsittelyyn rakentavalla tavalla.
  • Seuraa työyhteisön tilaa. Kuuntele, kysele, ole läsnä ja kiinnostunut.
  • Reflektoi omaa toimintaasi.

Kun huomaat, että työntekijä saattaa olla epäasiallisen kohtelun kohteena

  • Toimi työpaikan toimintaohjeiden mukaisesti.
  • Selvitä tilanne viivytyksettä, monipuolisesti ja puolueettomasti.
  • Arvioi tosiasioiden perusteella, tapauskohtaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti, onko kyse häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi. Toimenpiteitä valittaessa työntekijöitä tulee kohdella johdonmukaisesti ja tasapuolisesti.
  • Seuraa tilannetta ja puutu välittömästi, jos antamiasi ohjeita ja määräyksiä tai yhdessä sovittuja toimintatapoja ei noudateta.

Ennaltaehkäisy

  • Toimi oma-aloitteisesti, reilusti ja sovitun mukaisesti.
  • Suhtaudu myönteisesti asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin.
  • Muista arjen kohtaamisten ja kuuntelemisen merkitys ja tärkeys.
  • Jaa ajatuksiasi ja osaamistasi.
  • Pyydä, tarjoa ja vastaanota palautetta, neuvoja, tukea ja apua.

Kun epäilet tai huomaat olevasi epäasiallisen kohtelun kohteena

  • Mikäli mahdollista, ilmoita aina ensin sinua loukanneelle henkilölle, että et hyväksy hänen toimintaansa.
  • Kerro selkeästi ja konkreettisesti, mikä hänen toiminnassaan on mielestäsi epäasiallista. Pyydä lopettamaan tällainen käyttäytyminen tai toiminta.
  • Jos et yksin uskalla ottaa yhteyttä, pyydä tukihenkilö mukaan ja ilmoita asiasta tämän tukemana.
  • Jos et ole varma, onko kyse työturvallisuuslaissa tarkoitetusta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, ota yhteyttä esihenkilöösi, työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen tai luottamushenkilöön taikka työterveyshuoltoon.
  • Jos epäasiallinen kohtelu kiellostasi huolimatta jatkuu, ilmoita asiasta esihenkilöllesi
Jaa:
Jaa Linkedinissä
Sivun alkuun