Kuntien ja hyvinvointialueiden vierailu Bilbaossa: Työturvallisuuden eurooppalaiset tuulet
EU-OSHA:ssa meille esiteltiin ajankohtaisia tutkimustuloksia työterveyden ja työturvallisuuden kehityksestä sekä kerrottiin tulevista hankkeista ja kampanjoista, joiden avulla tavoitellaan parempaa työtä kaikille Euroopassa työskenteleville. EU:n tilastojen mukaan Suomen sosiaali- ja terveysalan henkilöstö kokee työn aiheuttavan Euroopan keskitasoa vähemmän vaaraa turvallisuudelle ja terveydelle. Myös sairaana työskentelyä oli keskitasoa vähemmän. Erityisen hyvin Suomen sote-ala erottui EU-tasolla säännöllisen riskien arvioinnin toteuttajana ja työstressin ennaltaehkäisyn suunnitelmien laadinnassa. Ilahduttavaa oli myös huomata, että Siun soten kotihoidon ergonomiamalli oli päässyt EU-OSHAn julkaisujen joukkoon.
Keskustelussa nousi esille mm. miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Espanjassa oli havaittu, että naisilla ja miehillä on erilaiset työolot ja riskit. Miehillä on puolet suurempi työtapaturmariski, mutta naisilla enemmän sairauspoissaoloja. Miehet pääsevät naisia helpommin koulutuksiin.
Ilmastonmuutos ja äärisää – uusi ulottuvuus työturvallisuuteen
Ilmastonmuutos nousi vierailulla esille. EU-OSHA:n vuoden 2025 tutkimuksesta ilmeni, että kolmasosa EU:n työntekijöistä altistuu ilmastonmuutokseen liittyville riskeille. Espanjassa jo nyt työympäristöjen turvallisuutta uhkaavat perinteisten vaarojen lisäksi äärisääilmiöt kuten helleaallot ja rankkasateet tulvineen. Muutos tarkoittaa myös työn tekemisen tapojen uudelleen tarkastelua.
Myös meillä Suomessa käydään yhä enemmän keskustelua siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa työhön ja työturvallisuuteen. Vaikka haasteet eivät ole samassa mittakaavassa kuin Espanjassa, Suomessakin yhä lämpimämmät kesät ja liukkaat talvet vaativat varautumista ja ennakoivia toimenpiteitä. Tarvitaan suunnitelmallista viestintää ja ohjeita käytännön toimista.
Psykososiaaliset riskit ja mielenterveys
Psykososiaaliset riskit ja mielenterveyden haasteet ovat kasvussa koko Euroopassa. EU-OSHA kerää dataa ja kehittää toimenpiteitä, ja vuonna 2026 käynnistyy kampanja näiden riskien vähentämiseksi. Myös Suomessa on tehty ja tehdään lukuisia toimenpiteitä psykososiaalisiin riskeihin ja työelämän mielenterveyteen liittyen sekä valtakunnallisella että organisaatiotasolla ja työ on tuottanut myös tulosta.
Matalan kynnyksen ohjeistus ja monipuolisuus
Bilbaossa korostui vahvasti sekä ennakoivien toimenpiteiden merkitys että parhaiden käytäntöjen jakaminen. Tämä lähestymistapa ei ole vain tehokas, vaan myös ajankohtainen. Osalan kertoi muun muassa järjestävänsä koulutuksia tuleville työsuojeluammattilaisille eli työelämään tuleville.
Virastojen toiminnassa näkyi selkeä pyrkimys tehdä ohjeistuksesta helposti saavutettavaa ja käytännönläheistä. Työturvallisuutta edistetään monipuolisesti: matalan kynnyksen neuvonta, selkeät toimintamallit ja laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat arkea. Tämä toimintatapa tukee työntekijöiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Suomessa jaetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen hankkeissa ja Tärkeissä töissä -ohjelmassa.
Digitalisaatio ja tekoäly – tulevaisuuden haasteet
EU-OSHA:ssa tunnistetaan digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset työturvallisuuteen. Tekoälyn käytössä eettisyys ja vastuunjako ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin virasto etsii ratkaisuja. Tekoälyä käytettäessä on tärkeää ymmärtää, että sekin voi tehdä virheitä. Tällöin vastuukysymykset saattavat nousta esille.
Matka Bilbaoon oli antoisa ja avartava. Se vahvisti käsitystämme siitä, että työturvallisuus on jatkuvasti kehittyvä, monialainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä kokonaisuus. Kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä jatkaa työtään näiden oppien pohjalta yhdessä, ennakoiden ja vaikuttaen.
Kirjoittaja
