Rekrytointikin on työhyvinvointiasia
Tämä blogikirjoitus sai alkunsa Työturvallisuuskeskukselle tulleesta kysymyksestä, joka koski henkilötietojen kysymistä työhaastattelussa. Työnantajahan saa käsitellä rekrytoinnin aikana vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tarpeellisuutta arvioidaan sen työtehtävän perusteella, johon ollaan hakemassa työntekijää. Tiedot tulee kerätä ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Entä mikä on tarkempi vastaus esitettyyn kysymykseen? Sen löydät myöhemmin tästä tekstistä.
Työpaikkailmoitus
Rekrytointiprosessissa työnhakijoille näkyvä osa alkaa työpaikkailmoituksesta. Työnantajan on hyvä muistaa myös, että monipuolisten rekrytointikanavien käyttö ja saavutettava työpaikkailmoitus auttavat tavoittamaan erilaisia työnhakijaryhmiä.
Tehtäväkuvaus ja arviointikriteerit tulee määritellä ilmoituksessa selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta niillä voidaan aikanaan perustella tehty valinta. Työnhakijalta ei saa vaatia sellaisia ominaisuuksia, joille ei ole perusteita työn suorittamiseksi objektiivisesti arvioiden. Ilmoituksen sisältö voi asettaa työnhakijan epäedulliseen asemaan, jos siinä asetetaan perusteettomia tai syrjiviä vaatimuksia.
Työhaastattelu
Työhaastattelussa tulee kysyä vain työhön liittyviä ja asiallisesti perusteltavissa olevia kysymyksiä. Ne eivät saa loukata työnhakijan yksityisyyttä tai asettaa työnhakijaa epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hänen perhetilanteensa takia. Haastattelussa ei tule esittää esimerkiksi poliittista vakaumusta, ammattiliittoon kuulumista, terveydentilaa tai sukupuolten tasa-arvoa loukkaavia kysymyksiä. Vastaus alussa kerrottuun kysymykseen on, että kysyä ei siis saa esimerkiksi raskaudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, perheen perustamisesta tai hoivavelvollisuuksista.
Haastattelun aikana olisi hyvä riittävästi keskustella hakijan odotuksista ja toiveista työtä kohtaan sekä siitä, miten ne kohtaavat työn vaatimusten ja työnantajan odotusten kanssa. On siis tärkeää käydä yhteistä keskustelua esimerkiksi työn tavoitteista, työsuorituksesta ja oman työn suunnittelusta. Samalla työnantajalla on mahdollisuus kertoa siitä, millaisia mahdollisuuksia työnantaja tarjoaa esimerkiksi työssä kehittymiseen ja uuden oppimiseen sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseen.
Terveystarkastus
Osa työtehtävistä asettaa erityisvaatimuksia työntekijän terveydelle tai sisältää tekijöitä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) työntekijälle. Tällöin työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijä käy terveystarkastuksessa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tarkastuksessa selvitetään, onko työntekijällä sellaista terveydellistä tekijää, sairautta tai erityistä herkkyyttä, joka jonka vuoksi työntekijä ei voi aloittaa työtehtävää tai joka saattaisi pahentua työssä. Toki työnantaja voi halutessaan tarjota mahdollisuuden terveystarkastukseen jokaiselle uudelle työntekijälle.
Perehdyttäminen
Laadukas rekrytointiprosessi on kokonaisuudessaan avoin ja läpinäkyvä, jotta työnhakijat voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan tasavertaisesti ja reilusti. Olennainen osa prosessia on hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdyttäminen ja työnopastus. Ne antavat työntekijälle valmiudet työskennellä työyhteisössä ja työtehtävissään oikealla ja turvallisella tavalla, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Kirjoittaja
