Ergonomia on paitsi uuden oppimista, myös ennakointia ja suunnittelua

Yritin jokin aika sitten houkutella tekoälyä piirtämään minulle kuvan ergonomian kehittämisestä. Kirjoitin erilaisia vinkkejä, mutta tuloksena oli kerta toisensa jälkeen erilaisia toimistopöytiä ja tuoleja. Tämä nauratti kovasti, mutta kuvissa piilee ehkä totuuden siemen: edelleen moni ajattelee ergonomian tarkoittavan lähinnä sopivia työtuolin säätöjä ja hyvää istuma-asentoa.

Mitä ajatuksia sana ergonomia tuo sinun mieleesi?

Minulle fysioterapeuttitaustaisena ergonomia on tarkoittanut yleensä fyysisen toimintaympäristön ja toiminnan kehittämistä. Käytännössä siis esimerkiksi sote-alalla potilassiirtojen ergonomiaosaamisen ja tätä kautta työturvallisuuden parantamista sekä kuormittumisen vähentämistä. Tai vaikkapa kognitiivisesti ergonomisempien työtapojen kehittämistä eli ensin kuormitusta aiheuttavien asioiden tunnistamista ja tämän jälkeen aivoystävällisempien työtapojen jalkauttamista. Ergonomian kehittäminen on ollut aktiivista, mutta painotukseltaan ehkä enemmän jo olemassa olevien haasteiden taklaamista. Erittäin tärkeää työtä tämäkin, se on pakko lisätä.

Mutta mitä vaikkapa insinööritaustainen ergonomi, Suomen Ergonomiayhdistykse(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)n puheenjohtaja, Risto Toivonen ajattelee ergonomian olevan? Juttelimme aiheesta ja koin eräänlaisen ahaa-elämyksen: ergonomiaa voi ehdottomasti kuvailla myös suunnitteluksi ja ennakoinniksi, missä hyödynnetään aikaisemmin kerättyä tietoa. Eli jos perehdymme asioihin jo suunnitteluvaiheessa, voimme välttyä monelta ongelmalta jatkossa. Tästä esimerkkinä vaikkapa rakennusprojektit, joissa monesti joudutaan tekemään kalliitakin muutoksia jälkikäteen, jos suunnitteluvaiheeseen ei ole huomattu ottaa mukaan ergonomian ammattilaisia.

”On erittäin tärkeää ja kustannustehokasta huomioida tilojen erityistarpeet jo suunnitteluvaiheessa. Ammattilaisten avulla on mahdollista varmistaa tilojen toimivuus jo etukäteen”, Risto Toivonen.

Minun ja Riston käsitys ergonomiasta ei ehkä kuitenkaan ole niin erilainen, mitä ensin ajattelin. Molempien tavoitteena on ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia ja sujuvoittaa työtä, ainoastaan keinot ovat erilaisia. Sen sijaan eri alojen ammattilaisten yhteistyössä on vielä varmasti kehittämiselle tilaa. Asiaa voi pohtia vaikkapa rakentamisen näkökulmasta: jos suunnittelija huomioi ergonomian esimerkiksi rakenteiden näkökulmasta, voivat loppukäyttäjien näkökulmaa ymmärtävät henkilöt nostaa esille tarpeita tilojen käytännöllisyydestä. Lopputuloksena ovat toimivat tilat, joissa on terveellistä ja turvallista työskennellä.