Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Fyysisen ergonomian kehittäminen vaatii sinnikkyyttä

Blogi
Ergonomian kehittämistä voidaan lähestyä monelta eri suunnalta, mutta kaikkien toimien tavoitteena on kehittää työn sujuvuutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Fyysinen ergonomia koetaan usein tutuimmaksi, mutta sen kehittämisen tiedetään usein jäävän muiden kehittämistarpeiden jalkoihin. Tapaturma- tai sairauspoissaolotilastoja vilkaisemalla voidaan kuitenkin todeta, että maailma ei ole tältäkään osin vielä valmis.
Ergomentorin toimitusjohtaja Virpi Fagerström
Ergomentor Oy:n toimitusjohtaja Virpi Fagerström puhuu Työturvallisuuskeskuksen TTP-päivässä 8.5.2025 aiheenaan ”Hyvät työ- ja apuvälineet haitallisen kuormittumisen ehkäisyssä”.

Virpi Fagerström on kokenut kouluttaja ja hän on perehtynyt mm. erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan turvallisuusjohtamiseen ja ergonomian kehittämiseen. Fyysisen ergonomian kehittämisestä keskustellessa hän kertoo, että apuvälineitä on toki tarjolla koko ajan enemmän, mutta on äärimmäisen tärkeää muistaa, ettei niitä pidetä ainoana ratkaisuna työn kuormituksen hallintaan. Erilaisten apu- ja työvälineiden oikeaan käyttöön pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eli varmistua, että niitä ylipäätään käytetään sekä myös siitä, että niitä käytetään oikein ja turvallisesti.

Fagerström kertoo, että asiakastyössään hän on saanut lukuisia kertoja todeta fyysisen ergonomian kehittämisen positiiviset vaikutukset työkykyyn ja sen, miten vahvasti fyysisen ergonomian kehittäminen vaikuttaa myös työhyvinvointiin yleisesti. ”Ihminen todella tuntee ergonomian puutteet kehossaan niin kuin myös positiiviset muutokset. Lisäksi kyse on myös kuulluksi tulemisesta ja kokemuksesta, että heidän työturvallisuuttaan halutaan aidosti kehittää”.

”Kentällä on vahva kokemus fyysisen ergonomian kehittämisen hyödyistä”

Fyysisen kuormittumisen aiheuttamat haasteet muodostuvat usein pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi myös korjaavat toimet vaativat suunnitelmallisuutta ja sinnikkyyttä, muistuttaa Fagerström. Taustalla voi olla esimerkiksi fyysisen työympäristön tuomia haasteita sekä apu- ja työvälineiden puutteita, joihin on ikään kuin totuttu ja sitä kautta alettu pitämään normaalitilana.

Esihenkilöillä on erittäin tärkeä rooli työturvallisuuskulttuurin kehittämisessä, mutta yksin ei kukaan voi tätä työtä tehdä. Mukaan tarvitaan koko tiimi, kertoo Fagerström. Esihenkilöltä vaaditaan aitoa kiinnostusta asiaan, tahtoa oppia uutta sekä kykyä toimia itse hyvänä esimerkkinä. ”Fyysisen ergonomian kehittäminen voi aidosti lähteä käyntiin vasta, kun tarvittavat apuvälineet todella hankitaan ja osaaminen sekä motivaatio niiden käyttöön varmistetaan. Esimerkiksi uuden apuvälineen käyttöönotto on muutos toiminnassa ja muutos vaatii aina johtamista. ”

Tule TTP-päivään kuulemaan lisää ergonomiasta

Tervetuloa kuuntelemaan Virpi Fagerströmin puheenvuoroa ja keskustelemaan aiheesta TTP Työterveys- ja työturvallisuusalan sekä Sosiaali- ja terveysalan ergonomiaverkoston (Sotergo) koulutuspäivään 8.5.2025, Helsinkiin tai etänä.