Toiminnalliset riippuvuudet työelämässä – some voi vaarantaa turvallisuuden
Liikenneturva uutisoi hiljattain kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset käyttävät kännykkää ratissa enemmän kuin eurooppalaiset(siirryt toiseen palveluun). Lähes 40 prosenttia suomalaisista kertoo lukevansa viestejä tai selaavansa somea samalla kuin ajaa. Muiden eurooppalaisten keskiarvo on huomattavasti pienempi; 23,2 prosenttia. Asia on vakava myös työturvallisuuden näkökulmasta: jos uhmaamme omaa ja muiden turvallisuutta näin surutta tien päällä, niin teemme sitä todennäköisesti myös työpaikalla.
Saamme Työturvallisuuskeskuksessa yhä enemmän huolestuneita viestejä työpaikoilta, joissa älylaitteiden käyttö on aiheuttanut työturvallisuusriskejä. Lyhytkin huomion kiinnittäminen muualle kuin itse työhön saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Jos käytämme tauot kännykän selaamiseen, riittävää palautumista työkuormittumisesta ei välttämättä tapahdu. On olemassa useita kriittisiä aloja, joissa keskittyminen ja tarkkaavaisuus on turvallisuuden A ja O. Joskus huomion herpaantuminen voi maksaa ihmishengen.
Aivotutkimukset kertovat, että älylaitteiden runsas käyttö heikentää keskittymiskykyämme, madaltaa mielialaa sekä aiheuttaa stressiä. Näiden haittojen lisäksi pidän harmillisena sitä, että älylaitteet heikentävät myös vuorovaikutustaitojamme – joita tarvitsemme todella paljon työelämässä.
En halua demonisoida älylaitteita itsessään; ne ovat meille tärkeitä välineitä niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Mutta siihen, miten ja mihin niitä käytämme, tulee kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi runsas sosiaalisen median käyttö voi aiheuttaa osalle ihmisiä riippuvuushäiriöiden kaltaista toimintaa pakonomaisine käyttäytymismalleineen. Suomessa toiminnalliseksi riippuvuudeksi on toistaiseksi diagnostisoitu vain raha- ja digipelaaminen, mutta näiden kaltaisia häiriöitä voivat olla myös esimerkiksi haitallinen somen käyttö, nettiporno ja ostaminen.
Toiminnallisten riippuvuuksien ja niiden kaltaisten toimintojen tunnistaminen ja niihin puuttuminen työelämässä ei ole kuitenkaan helppoa. Työturvallisuuskeskus onkin käynnistänyt toiminnallisten riippuvuuksien hankkeen, jossa yhteistyökumppanina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hankkeen tarkoituksena on tukea työpaikkoja riippuvuushäiriöiden tunnistamisessa ja hallinnassa, jotta taataan henkilön työssä jaksaminen ja työturvallisuus. Esittelemme hankkeen ensimmäisiä tuotoksia kevään ja syksyn aikana. Otamme mielellämme vastaan työpaikkojen kokemuksia siitä, millaisia haittoja ja riskejä älylaitteiden käytöstä on ilmennyt.
Palatakseni alun kysymyksiin: sovitaanko, että vältämme turhia riskejä, olimme sitten töissä tai vapaa-ajalla. Pidetään älylaitteet poissa tehtävistä, jotka vaativat tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.