Mitä yhteisöohjautuvuus tarkoittaa varhaiskasvatuksen arjessa?

Varhaiskasvatuksen opettaja Laura Valo ja projektipäällikkö Suvi Lindberg Järvenpään kaupungilta kertovat kokemuksiaan yhteisöohjautuvuuden matkasta varhaiskasvatuksessa:

Sujuvaa varhaiskasvatusta yhteistä työtä kehittämällä

Toimintakulttuurin muutos ja yhteisöohjautuvien käytänteiden omaksuminen on prosessi, yhteisöllinen tutkimusmatka. Yksi iso oivallus on ollut se, että haluamme toimia nimenomaan yhteisönä ja yhteisen työn äärellä, emme suljetuissa ryhmissä tai tiimeissä. Meillä tiimityötä tehdään keskimäärin 6–9 työntekijän tiimeissä perinteisen kolmen hengen tiimin sijaan.  

Parvet toimivat tarkoituksenmukaisemmin kuin aiemmin käytössä olleet kiinteät työryhmät tai vastuualueet. Parvet syntyvät tarpeesta ja parveilu lopetetaan, kun tarvetta ei ole. Jokainen voi valita tiimistä tai ammattinimikkeistä riippumatta, missä parvessa toimii tekijänä, auttajana tai mahdollistajana. 

Parvia muodostetaan myös lasten kanssa, kun suunnitellaan arkea esimerkkinä päiväkodin välinehankinnat. Ketkä olisivatkaan parempia asiantuntijoita kuin välineiden käyttäjät itse?

Kun tärkein tehtävämme on saada aikaan hyvä päivä ihan jokaiselle lapselle ryhmästä riippumatta, onnistumme siinä yhdessä ”yli rajojen” organisoitumalla, kehittämällä ja johtamalla yhteistä työtä. Kun ajattelemme lapsia koko talon lapsina ja kasvattajia koko talon kasvattajina, teemme parhaita mahdollisia ratkaisuja. Lasten ja aikuisten vahvuuksia hyödyntämällä onnistumme rakentamaan lasten tarpeisiin vastaavaa sujuvaa arkea. Käytämme joustavia oppimisryhmiä ja luomme tilannekuvaa pienryhmäjakotaulujen avulla. 

Työhön voi vaikuttaa 

Kun vaihtoehdot ja ratkaisut eivät tule ylemmältä johdolta valmiiksi annettuina, vaan perustuvat yhteisöön ja sen tarpeisiin, tuo se ilman muuta onnistumisen ja pystyvyyden tunnetta sekä positiivista virettä työhön. Onnistumiset lisäävät myös onnistumisia ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.

Kun kannamme yhteisönä vastuuta koko yhteisön hyvästä päivästä, vähentää se myös yksilöiden painetta tai stressiä mahdollisesti kuormittavissa tilanteissa. Yhteisöohjautuvassa yhteisössä myös yksilön vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät, kun esimerkiksi pedagogisten palavereiden rakennetta on avattu.

Ota puheeksi tai pyydä neuvoa 

Viisaus ei asu yhdessä päässä. Olemme lisänneet neuvonpitoa. Siinä ennen jonkin asian päättämistä kysytään neuvoa niiltä, joita asia koskee sekä asiantuntijoilta. Neuvonpito lisää myös reunaehtojen ja raamien ymmärrystä, kokonaiskuvaa. Hyviä päätöksiä neuvonpitoprosessilla on tehty mm. 

• lapsiryhmien rakentamisesta 

• tiimiparien ja triojen muodostamisesta lasten tarpeisiin 

• tilojen käytöstä ja muunneltavuudesta 

• pedagogisista menetelmistä ja vertaistuesta. 

Pito- ja vetovoimainen työ 

Meillä on syytä iloita! Kurkistus syksyn 2024 varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointikyselyn tuloksiin vahvistaa myötäintoa ja saa kokemaan ylpeyttä vaikuttavasta yhdessä tehdystä matkasta.

Kuten viisas työntekijämme jo aiemmin tiivisti: “On tosi paljon asioita, joihin voimme työssämme vaikuttaa. Sen sisäistäminen ja hyödyntäminen lisää motivaatiota ja työssä jaksamista. Kun pääsemme hyödyntämään vahvuuksiamme, meillä on mahdollisuus oppia myös valtavasti uutta toisilta. Pienetkin käytännön muutokset voivat saada yhteisössä aikaan tosi paljon hyvää.” 

Kaikkein parasta on se fiilis, kun onnistumme työssämme: luomaan lapsille joka päivä parhaan mahdollisen pienryhmän, parhaissa mahdollisissa tiloissa ja parhaalla mahdollisella osaamisella.  

Podcast: Yhteisöohjautuvuutta rakentamassa

Kuuntele podcast, jossa projektipäällikkö Suvi Lindberg ja Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Sari Aksberg keskustelevat yhteisöohjautuvuudesta varhaiskasvatuksessa.

Linkkejä

Kirjoittajat

Varhaiskasvatuksen opettaja, pedagoginen varajohtaja Laura Valo, Harjulan ja Satusaunan päiväkoti, Järvenpään kaupunki

Projektipäällikkö Suvi Lindberg, Järvenpään kaupunki

Erityisasiantuntija Sari Aksberg, Työturvallisuuskeskus