Väkivalta työpaikoilla arkipäivää – ilmiön hallintaan on monia keinoja
Väkivalta työssä on tilastojen valossa yleistynyt viime vuosina.
”Kasvu näkyy varsinkin yksityisellä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja siellä erityisesti sosiaalihuollon laitospalveluissa”, sanoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta.
Lisäksi väkivaltatilanteiden kasvu tilastoissa näkyy esimerkiksi kuntasektorilla ja hyvinvointialueilla. Myös esimerkiksi vartiointi- ja palvelualat erottuvat tilastoissa keskimääräistä korkeampina väkivaltatapausten tiheyksinä. Ammattinimikkeiden tarkastelussa esille sote-alan ammattilaisten lisäksi nousevat opettajat ja muut opetusalan ammattilaiset.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoissa ilmenevät vain ne väkivaltatapaukset, joissa hakeudutaan terveydenhuoltoon hoitoon tai joissa tulee muuten työtapaturmana korvattavia seurauksia. Uhka- ja läheltä piti -tilanteet eivät tilastoissa näy.
”Myös iso osa työntekijöiden saamista mustelmista ja puremista jää ilmoittamatta eivätkä näy tilastoissa”, arvioi puolestaan erityisasiantuntija Sari Aksberg Työturvallisuuskeskuksesta.
Väkivallan ja sen uhkan hallintaa työpaikoilla valvotaan
Työsuojelun vastuualueilla on vuonna 2024 yhteinen valtakunnallinen hanke, jossa tarkastetaan väkivallan uhan hallintaa työpaikoilla. Työsuojeluviranomaisen valvonnassa puutteet väkivaltaan varautumisessa ovat tulleet esille työsuojelutarkastuksissa
Tarkastuksia työpaikoille väkivallan uhan hallinnasta on kuluvana vuonna tehty yli 500.
”Väkivallan uhkaa työssä esiintyy useilla eri toimialoilla ja toimialoista riippumatta”, sanoo työsuojelutarkastaja Tessa Olin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Tarkastusten perusteella väkivallan uhkan hallinnan valvonnalle on tarvetta. Yli kolmasosalla tarkastetuista työpaikoista väkivallan uhkaa ei ole osattu tunnistaa, selvittää ja arvioida riittävän kattavasti ja järjestelmällisesti.
”Kun väkivallan uhkaa ei ole osattu arvioida, myös toimenpiteet väkivallan uhan hallitsemiseksi jäävät riittämättömiksi”, huomauttaa Olin.
Puutteellinen väkivallan uhkan arviointi työpaikalla tarkoittaa usein, että ilmiö jää huomiotta myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä.
Työpaikat tarvitsevat menettelytapoja
Väkivalta ja sen uhka edellyttävät työpaikalla ennakoivia toimenpiteitä, riittäviä turvajärjestelyjä sekä menettelytapoja uhkatilanteisiin ja niiden jälkihoitoon.
”Uhkaavia tilanteita voidaan ennaltaehkäistä muun muassa työvuorojen ajoittamisella niin, että yksintyöskentelyä vähennetään”, sanoo erityisasiantuntija Anssi Kaarnalehto Työturvallisuuskeskuksesta.
Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus on keskeistä työpaikkaväkivallan hallinnassa.
”Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä tulee ottaa esille uhkatilanteiden mahdollisuus ja menettelytavat niiden varalle”, korostaa Kaarnalehto.
Työturvallisuuskeskus on yhdessä työsuojeluviranomaisen kanssa laatinut työpaikkojen tueksi sähköisen työkalun menettelytapaohjeen laatimiseksi työpaikkaväkivallan ja sen uhkan hallintaan. Uusi työkalu julkistetaan kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä 2.10. Työturvallisuuskeskus tarjoaa myös työpaikoille opastusta työkalun käyttöön.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Anssi Kaarnalehto
Työturvallisuuskeskus
puh. 040 550 7094
anssi.kaarnalehto@ttk.fi(siirryt toiseen palveluun)
erityisasiantuntija Sari Aksberg
Työturvallisuuskeskus
puh. 050 564 0743
sari.aksberg@ttk.fi(siirryt toiseen palveluun)
työsuojelutarkastaja Tessa Olin
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
puh. 0295 016 395
tessa.olin@avi.fi(siirryt toiseen palveluun)
tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho
Tapaturmavakuutuskeskus
puh. 0404 504 232
janne.sysi-aho@tvk.fi(siirryt toiseen palveluun)