Työsuojelu – tärkeä osa yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä
Kriiseissä selviytymisen ja niissä onnistumisen näkökulmasta yksi keskeisiä tekijöitä on henkinen kriisikestävyys. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) määritellään yhteiskunnan kannalta elintärkeät toiminnot ja henkinen kriisinkestävyys on yksi näistä. Määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan ”yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.”.
Henkinen kriisinkestävyys koskettaa siis meitä kaikkia, mutta työssäkäyvän väestön osalta siinä on linkki työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin. Yksilötasolla henkiseen kriisinkestävyyteen vaikuttaa kaikki elämän osa-alueet. Mikäli voimme työskennellä turvallisesti ja voimme hyvin, riittää kapasiteettia muuhun. Kääntäen, mikäli voimme pahoin ja joudumme pelkäämään turvallisuutemme puolesta, nakertaa se henkistä kriisinkestävyyttämme.
Työsuojelun yhteistoiminta ja työturvallisuus ovat siis myös yhteiskunnallisia tekoja ja parantavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Näiden kautta voimme ylläpitää ja kehittää työssäkäyvän väestön henkistä kriisinkestävyyttä. Voi siis sanoa, että näinä aikoina työsuojelu ja -turvallisuus ovat tärkeämpiä, kuin koskaan.
Työpaikoilla henkistä kriisinkestävyyttä voidaan parantaa tunnistamalla ja arvioimalla mahdollisia kriisejä, ennalta ehkäisemällä niitä, varautua luomalla kyvykkyyksiä toimia niissä ja toipua niistä. Kun luottamus työpaikalla tähän on kunnossa, on henkisessä virtapankissa virtaa kohdata haasteita ja uskoa niistä selviytymiseen.
Tässä työpaikoille muutama vinkki, jolla parannatte työturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä yhdessä henkilöstön kanssa:
- Tunnistakaa kriisitilanteista juuri teidän toimintaanne liittyviä vaikutuksia. Tällainen voi olla esimerkiksi energian saatavuuden haasteiden aiheuttama sähkökatko talvella tai ilmastokatastrofin lisäämien sään ääri-ilmiöiden vaikutus työolosuhteisiin.
- Arvioikaa, minkälaisia vaikutuksia näillä on toimintaan sekä työskentelyn ja työolosuhteiden turvallisuuteen. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi sähkökatkon aiheuttama vaaratilanne työprosessissa, äkillisesti haitallisiksi muuttuvat lämpöolosuhteet tai telineillä työskentelyn muuttuminen vaaralliseksi.
- Suunnitelkaa työprosessit siten, että ne on mahdollista suorittaa turvallisesti poikkeavissa olosuhteissa tai jos tämä ei ole mahdollista, niin kuinka työ keskeytetään turvallisesti. Esimerkkejä työn suorittamisesta turvallisesti poikkeavissa tilanteissa voi olla esimerkiksi varavirtajärjestelyt, vahvemmat kiinnitykset ja tuennat telineillä ja tilapäisen työvaatetuksen varaaminen kylmiin olosuhteisiin.
- Varmistakaa yhteinen ymmärrys tilanteesta ja toimintamalleista sekä harjoitelkaa niitä. Yhteinen keskustelu ja osaamisen varmistaminen luovat työhön hallinnan tunnetta ja varmuutta, joka pienentää työn kuormittavuutta ja jättävät kapasiteettia henkiseen kriisinkestävyyteen. Harjoittelussa on suositeltavaa esimerkiksi perehdyttää uusiin toimintamalleihin sekä harjoitella työn tekemistä niiden mukaisesti, jotta se on tuttua haasteiden osuessa kohdalle.
Työelämän ulkopuolella henkistä kriisikestävyyttä voi parantaa muun muassa seuraavilla tavoilla:
- Huolehdi omasta terveydestä, jaksamisesta ja palautumisesta.
- Kuunnelkaa läheistesi kanssa toisianne, mutta älkää hukuttautuko maailman murheisiin.
- Varautukaa 72 tunnin kotivaralla, 72tuntia.fi
Yhteiskunnan henkisestä kriisinkestävyydestä on pidettävä hyvää huolta. Kun se on kunnossa, niin pärjäämme kyllä. Hyödynnetään tätä tukevia rakenteita eli työsuojelun yhteistoimintaa ja työturvallisuutta mahdollisimman paljon.
Tuomas Wuorikosken blogisarjassa käsitellään muun muassa työelämän muutosta ja tulevaisuutta, ajankohtaisia ilmiöitä ja osaamisen kehittämistä. Talven blogit keskittyvät työturvallisuusosaamisen kehittämiseen ja keväällä on luvassa kirjoituksia työelämän muutoksesta.
Kirjoittaja
