Päihdeohjelma

Työpaikan päihdeohjelma on asiakirja, jossa kuvataan tavoitteet, menettelytavat, sisällöt, toimenpiteet ja tehtäväjaot työpaikan ehkäisevää päihdetyötä ja hoitoonohjausta varten. Ohjelman tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka ja se toimii toimintaa ohjaavana apuvälineenä ja siten myös johtamisen tukena.

Päihdeohjelman laatiminen


Päihdeohjelma laaditaan yhteistyössä organisaation johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Päihdeohjelmassa on ohjeet ja toimintamallit, kuinka työpaikalla toimitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti päihdeasioissa.

Päihdeohjelmaan kirjataan selkeät tavoitteet, joilla vahvistetaan työntekijöiden työterveyttä ja elämänhallintaa sekä haastetaan koko henkilöstö mukaan toteuttamaan sitä.

Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma.

Työpaikan päihdeohjelma voidaan liittää myös osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa.




Päihdehaittojen hallinta työpaikalla

Työpaikalla tulisi miettiä ja suunnitella, miten voidaan ennaltaehkäistä päihdehaittojen syntymistä ja tukea päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista. Tavallinen kysymys on ”saako puhalluttaa ja kuka saa puhalluttaa?”. Tavoitteena on, että tätä kysymystä ei tarvitsisi miettiä, vaan asiaan olisi puututtu jo paljon aikaisemmin. Alla pyritään kuvaamaan sitä, mitä kaikkea voi tehdä, että ei koskaan jouduttaisi siihen ongelmatilanteeseen.


Päihdeasioiden käsittelystä tulee sopia työpaikalla. Se auttaa asioiden puheeksi ottamista ja lisää luottamusta työyhteisöissä. Päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työterveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään yhteistoiminnassa kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden henkilöstön edustajien rooli on keskeinen toimintamallin suunnittelussa ja seurannassa.

Ennaltaehkäisevä toiminta

Päihdeongelmia ennaltaehkäisevä toiminta on osa työpaikoilla yhteisesti tehtävää työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Päihdeohjelma on sisällytetty työpaikan työkyvyn hallinnan malliin ja on osa päivittäistä esimiestyötä. Ohjelman päämääränä on sitouttaa henkilöstö päihteettömään työkulttuuriin ja ymmärtämään päihteiden aiheuttamat haitat työyhteisölle seuraavin keinoin:

•    Vaarojen arvioinnissa ja työpaikkaselvityksessä tunnistetaan päihteisiin liittyvät riskit ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöille.
•    Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja luomaan turvallinen työyhteisö, jossa päihdehaittoja  voidaan käsitellä avoimesti ja rakentavasti sekä ongelmiin puututaan nopeasti
•    Panostetaan tiedottamiseen päihteiden vaikutuksesta työelämään, annetaan tietoa päihteiden terveydellisesti merkityksestä, esim. intrassa
•    Kannustetaan työntekijöitä ottamaan asia puheeksi, kun päihdehaittoja esiintyy
•    Järjestetään koulutusta koko henkilöstölle ja henkilöstön edustajille
•    Esimiehet perehdytetään ja valmennetaan päihdeasioihin
•    Yhteistyö työterveyshuollon kanssa määritellään ja kirjataan toimintasuunnitelmaan
•     Pyritään sitouttamaan henkilöstö päihteettömään työkulttuuriin ja ymmärtämään päihteiden aiheuttamat haitat työyhteisölle

Lisätietoa:
•    Päihderiskien arvioinnista
Huugo / Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
•    ”Rakentava keskustelu päihteistä” ja ”Päihdeohjelma ennaltaehkäisijänä”
•     A-Klinikka/Päihdeklinikka.fi: Alkoholineuvonnan opas
•    A-Klinikka/Päihdeklinikka.fi: Apukortteja alkoholikäytön puheeksiottoon

Työterveyshuolto


Työterveyshuollon perustehtävä on sairauksien ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen. Työterveyshuollolla on aktiivinen rooli päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja työpaikkojen tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän työterveyshuollon asiantuntemusta. Työnantajan ja työterveyshuollon välinen vuorovaikutus ja yhteistyö päihdeasioissa on erityisen tärkeätä.

•    Työpaikkaselvityksessä arvioidaan päihteiden terveydellinen merkitys ja työpaikan tarpeet päihdeasioissa
•    Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan päihdehaittojen ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet
•    Terveystarkastuksissa ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä päihdeasiat otetaan aina puheeksi (Audit-kysely)
•    Työkykyarvio- ja työterveysneuvottelukäytännöt sovitaan
•    Työntekijä ohjataan aina hakeutumaan hoitoon, jos epäillään päihdeongelmaa
•    Työterveyshuolto käy säännöllisesti työnantajan kanssa keskustelua vastaanottokäynneiltä kertyneestä tiedosta, tietosuojaa rikkomatta

Haitallisen käytön tunnistaminen ajoissa ja varhainen puuttuminen


Muutokset työntekijän työkäyttäytymisessä ovat lähtökohtana varhaiselle puuttumiselle ja työkykykeskusteluille. Ne koskevat myös päihdehaittoja.

Tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat:
  • toistuvat myöhästelyt, poissaolot
  • toistuvat yllättävät työvuorojen vaihdot
  • työtehon vähentyminen, töiden laiminlyönti
  • eristäytyneisyys, aggressiivisuus
  • esimiesten ja sosiaalisten tilanteiden välttely
  • sairauspoissaolotodistukset eri lääkäreiltä
  • toistuvat tapaturmat
  • krapulassa tai päihtyneenä työskentely

Työpaikalle on laadittu päihdeohjelma, jossa on kuvattu päihdetyön tavoitteet ja toiminnan arviointi
•    Tavoitteena aito halu vähentää riskiä päihdehaittojen syntymiselle
•    Päihdeohjelma on ajantasainen ja henkilöstön tiedossa
•    Varhaisen tuen malli on käytössä
•    Päihteiden puheeksi ottaminen toimii ja työntekijät tietävät, miten tilanteessa toimitaan
•    Työterveyshuollon vastuut määritelty ja Mini-interventio on tarjolla
•    Työnantajan ja esimiehen vastuu ja rooli päihdeasioissa määritelty
•    Työntekijöiden vastuu varhaiseen puheeksi ottamiseen tiedostettu
•    Koulutus ja tiedotus ovat suunnitelmallista ja jatkuvaa
 
Lisätiedot:
http://www.huugo.fi/?page_id=2100, osat ”Päihdehaitan tunnistaminen” ja ”Kuinka puuttua?”

Toiminta ongelmatilanteessa - Hoitoonohjaus

Päihdekuntoutuksen tavoitteena on työntekijän päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja motivoituminen elintapojen muutokseen. Työterveyshuolto vastaa hoitoonohjauksen käytännön järjestelyistä. Kuntoutus on mahdollinen kaikkien päihteiden osalta. Esimiehen ja työyhteisön tuki ja yhteydenpito ovat tarpeen koko prosessin ajan, joka etenee näin:

•    Työterveyshuollossa työkykyarvio ja työterveysneuvottelu
•    Kuntoutusmuodon ja hoitopaikan valinta
•    Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoidon tuloksellisuutta
•    Hoitoonohjauksesta tehdään kirjallinen sopimus kuntoutuksesta, jossa työntekijä sitoutuu noudattamaan kuntoutusohjelmaa. Yhdessä sovitaan myös hoitopaikka, hoitoaika, seurantatavat sekä seuraukset siitä, jos henkilö ei sitoudu sovittuun hoitoon.
•    Tuki työhön palatessa ja seurannasta sopiminen
•    Päihdeongelmaan, päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.
Lisätietoa

Päihtymys työpaikalla, puhalluttaminen ja testaus

Jos työntekijä ei ole työkykyinen ja hänen epäillään olevan päihtyneenä, esimiehen tulee puuttua asiaan välittömästi. Jos työntekijä havaitsee tilanteen, on hänen ilmoitettava siitä esimiehelle. Kun työpaikalla on selkeät toimintatavat päihtymysepäilyn varalle, niin tämäkin haastava tilanne hallitaan. Tällöin myös testaamiseen on valmius ja sovittu käytäntö.
Toiminta tilanteessa etenee pääpiirteissään näin:
•    Esimies käy keskustelun työntekijän kanssa ja ottaa mukaan tarvittaessa yhden todistajan
•    Työntekijälle kerrotaan huoli hänen olotilastaan ja epäily hänen päihtymyksestään
•    Työntekijä voidaan puhalluttaa, jos työpaikalla on siitä sovittu vakiintunut käytäntö. Puhalluttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja puhaltamalla voi osoittaa, että ei ole päihtynyt
•    Jos työntekijä kieltäytyy, voidaan hänet saattaa työterveyshuoltoon, jos se on mahdollista
•    Esimies voi näkemänsä perusteella poistaa työntekijän töistä, kun toteaa, että työntekijä ei ole työkykyinen
•    Seuraavalle päivälle sovitaan neuvottelu, missä sovitaan jatkotoimenpiteistä
•    Työntekijä ohjataan aina työterveyshuoltoon hoidon suunnittelemiseksi
•    Hoitoon ohjauksesta sovitaan yhteisneuvottelussa, johon osallistuvat esimies, työntekijä ja työterveyshuolto
•    Päihtyneenä työskenteleminen on aina vakava rikkomus ja on peruste varoitukselle tai työsuhteen purkamiselle
•    Huumetestauksesta tulee olla toimintaohje päihdeohjelmassa, ennen kuin sitä voidaan toteuttaa.
Tavoitteena on, että työntekijä ohjataan asianmukaisesti hoitoon ja hän saa apua päihdeongelmaansa. Työsuhteen päättäminen on aina huono vaihtoehto kaikille osapuolille. Päihdehaitat hallintaan- suosituksen tavoitteena on, että työpaikan päihdeohjelmaan liitetään mahdollisuus kuntoutukseen ja sovitaan hoitoonohjauksesta.

Päihteet puntarissa – julkaisussa Päihtynyt työpaikalla
A-klinikka, A-Klinikka/Päihdeklinikka.fi Tietoa päihdehoidosta

ttk_kouluttaa

Koulutusta työsuojelusta ja työhyvinvoinnista

Lähiopetuksena tai verkossa, myös omalle työpaikallesi räätälöitynä.

Tutustu koulutustarjontaan
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje