Materiaalia maatalouden työturvallisuudesta
Sivun sisällysluettelo
- Työvoiman hankkiminen ja työehdot
- Turvallinen ja terveellinen maatila kaikille – mistä aloitan?
- Työterveyshuolto kuuluu kaikille
- Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
- Perehdyttäminen ja työnopastus
- Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen – yhteistoiminta
- Tapaturmat ja ammattitaudit
- Erityisiä vaaroja ja toimenpiteitä riskin hallintaan
- Koneet ja laitteet, muut työvälineet
- Eläintenhoito
- Henkilönsuojaimet
- Muita tietolähteitä maa-ja puutarhatalouden altisteiden ja kuormitustekijöiden tunnistamiseksi
Työvoiman hankkiminen ja työehdot
Maatilojen koon kasvaessa ja osittain myös kausityön luonteesta johtuen maatiloilla tarvitaan enenevässä määrin ulkopuolista työvoimaa. Kun teetät työtä joko omalla palkatulla työntekijällä, hankit vuokratyöntekijöitä, ostat palvelua ulkopuoliselta yritykseltä tai jopa teetät töitä talkoo- tai vapaaehtoistyönä – ota aina selvää mitkä ovat vastuusi ja miten hoidat asiat kuntoon siten, ettei tilallasi kukaan sairastu tai loukkaannu.
- Anna työnteon kaikki keskeiset ehdot tiedoksi työntekijälle, ja laadi kirjallinen työsopimus 7 päivän kuluessa työsuhteen alkamisesta. Ilmoita kirjallisesti myös mahdolliset muutokset työsuhteen aikana.
- Käykää sopimus läpi yhdessä siten, että molemmat ymmärrätte mitä on sovittu. Jos esimerkiksi sovitte, että palkkaus on työehtosopimuksen mukainen, selvittäkää paljonko se on ja mitä kaikkea siihen kuuluu/ei kuulu
- Hanki lakisääteinen vakuutus työntekijöiden työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus voidaan ottaa tähän lisäksi.
Turvallinen ja terveellinen maatila kaikille – mistä aloitan?
Työnantajalla on laaja huolehtimisvelvollisuus työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä – työturvallisuuslainsäädännön perusajatus on, että jokaisella on oikeus tehdä työtä ilman sairastumisen tai vakavan tapatuman vaaraa. Oheisessa videossa on tärkeitä keskeisiä asioita huomioitavaksi niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Tekstitys eri kielillä – myös suomeksi.
Työsuojelutoiminnan käynnistämisen ja seurannan helpottamiseksi Työturvallisuuskeskus on laatinut mallipohjan, jonka avulla voi suunnitella ja rakentaa työsuojelutyön perusteet kuntoon. Tämän täyttämiseen voi pyytää myös maksutonta puhelinneuvontaa joko maatalouden vastuuasiantuntijalta tai varaamalla ajan digituestamme.
Työsuojeluviranomainen valvoo työturvallisuuslainsäädännön noudattamista. Ennen työsuojelutarkastusta viranomainen yleensä lähettää kyselylomakkeen täytettäväksi. Kyselylomakkeista on olemassa suppea ja laaja versio.
Työsuojeluviranomaisen tekemistä valvontakäynneistä on koottu tilastoja Työelämätieto-palveluun. Voit käydä katsomassa millaisia asioita on tarkastettu mm. maatalouden toimialalla. Miltä asiat näyttävät omalla tilallasi?
-
Miten laitan työturvallisuuden perusasiat kuntoon?
Tavoitteena on, että työpaikka parantaa turvallisuuttaan oma-aloitteisesti ja ennakoivasti. Hyödynnä graafisen alan työturvallisuussivustolta polku työturvallisuuden rakentamiseen.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille
- Järjestä työterveyshuolto, kun palkkaat yhdenkin työntekijän
- Työntekijän, joka työskentelee erityisen sairastumisen vaaran työssä (maataloudessa aina) on käytävä työhöntulotarkastuksessa ennen työsuhteen alkua tai viimeistään kuukauden kuluttua työn aloittamisesta.
- Terveystarkastuksessa selvitetään, onko työntekijä em. työhön soveltuva. Jatkossakin työterveyshuollon rooli on ennaltaehkäisevä.
- Laita näkyville yhteystiedot ja toimintaohjeet miten ja milloin työterveyteen otetaan yhteyttä. Sisällytä perehdytykseen.
- Käy läpi työpaikkaselvitys ja pidä se työntekijöiden nähtävillä
Työnantajan pitää järjestää henkilöstölle ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut, kun työntekijöitä on yksi tai enemmän riippumatta tehtävistä työtunneista tai työsuhteen kestosta.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon ei sisälly yleislääkäritasoinen sairaanhoito, mutta esim. melulle altistuvien kuulon seuranta määräaikaistarkastuksin kuuluu.
Halutessasi voit liittää työterveyshuoltoon myös sairaanhoidon. Siitäkin saa KELA:lta korvauksen ja se on hyvä asia niin työntekijälle kuin työnantajallekin, mutta vapaaehtoinen. Sairaanhoitoa ei siis ole pakko järjestää, mutta ennakoiva työterveyshuolto on pakollinen.
Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen kartoittaakseen maatilasi terveys- ja turvallisuusriskejä. Tämä selvitys tulee olla työntekijöiden nähtävillä – jokaisella on oikeus tietää millaisia terveysriskejä työympäristö ja tekemänsä työ sisältää sekä miten niiltä suojaudutaan.
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimet työssä ja työolosuhteissa parhaimmillaan mahdollistavat työvoiman säilymisen terveenä ja työkykyisenä läpi työuran.
Ohjausta ja opastusta voi kysyä mm. henkilönsuojaimista, fyysistä kuormitusta vähentävistä nosto-ja siirtotekniikoista, ensiavun järjestämisestä ja toimimisesta onnettomuustilanteissa, maatilan altisteista ja terveyshaitoista.
Työtä voidaan sopeuttaa vastaamaan työntekijän edellytyksiä ja toisaalta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä voidaan edistää mm. työterveyshuollon tarjoamalla ennaltaehkäisevällä ohjauksella ja neuvonnalla.
Työterveyshuolto arvioi myös onko tilallasi altisteita tai muita sellaisia olosuhteita, joiden vuoksi työntekijöiden terveydentilaa on seurattava mm. säännöllisin terveystarkastuksin.
Työn vaatimukset tulee vastata työntekijän työkykyä – eli työkyvyn muuttuessa on arvioitava tarvitaanko joitain sopeuttamistoimia (esim. ikääntyminen vuoksi). Mm. edellä olevat asiat kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, jossa käydään läpi tilasi kehittämistä edellyttävät asiat ja toimenpiteitä, joilla työterveyshuolto voi näitä tavoitteita tukea.
Mahdollisiin muutoksiin työkyvyssä on työnantajan puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valmiit toimintamallit auttaa.
Työterveyshuolto auttaa sinua toimintamallien kanssa. Miten toimia, jos epäilee päihdeongelmaa tai muuta riippuvuutta, entä miten ottaa puheeksi työntekijän useat sairaspoissaolot tai suoriutuminen työssä?
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
- Selvitä työpaikan vaarat järjestelmällisesti ja kattavasti. Maatiloilla tyypillisiä vaaroja on mm. liukastumiset ja kompastumiset, raskas fyysinen työ, hankalat ja toistuvat työasennot, koneiden häiriö-ja huoltotilanteet, eläinten käsittely, korkealla tehtävät työt, erilaiset kaasut, pölyt ja kemikaalit.
- Poista ja vähennä vaaroja mahdollisuuksien mukaan (turvalliset kulkuväylät ja oikeat jalkinevalinnat, ergonomiset ja kunnossa olevat työvälineet, apuvälineet nostoihin ja siirtoihin, työn tauotus ja työnkierto jne.).
- Arvioi jäljelle jääneiden vaarojen riskit eli miten suuri vaara on ja mikä todennäköisyys työntekijälle on altistua ko. vaaralle.
- Arviointi on pidettävä ajan tasalla (tulee uusia koneita ja laitteita, kemikaaleja, muokataan tiloja ja työtapoja jne.), joten luo heti käytäntö miten sen teet.
- Usein tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa, kuten työterveyshuoltoa tunnistamaan, mittaamaan ja arvioimaan mm. melua, tärinää, hitsaushuuruja, dieselpakokaasuja, lietekaasuja ja erilaisia pölyjä sekä tartuntavaaraa.
Riskien arvioinnin tavoitteena on kartoittaa järjestelmällisesti työpaikan työterveys- ja työturvallisuusvaarat.
Riskiarvioinnin perusteella laaditaan tarkempi suunnitelma mitä tulee tehdä, kuka tekee ja millä aikatululla, että tilalla työskentely olisi kaikille turvallista. Siksi se on yksi tärkeimpiä työnantajan lakisääteisiä tehtäviä.
Riskiarviointia käytetään siis työpaikan turvallisuuden yhtenä kehittämistyökaluna, jonka avulla prioirisoidaan resurssit.
Säännöllisen ja systemaattisen riskiarvioinnin lisäksi riskit tulee arvioida aina työn vaaroista riippuen aina ennen ohjeistamattomaan työhön ryhtymistä.
Minimissään pysähdytään miettimään hetkeksi mitä vaaraa työstä voi olla ja miten mahdolliset riskit hallitaan. Jos työ voidaan todeta turvalliseksi, työ voi jatkua. Jos tarvitaan tarkempaa selvitystä, työtä ei jatketa ennen kuin riskit hallitaan hyväksyttävällä tavalla.
Tapaturmien taustalla on yleensä puutteet perehdytyksessä – perehdytyksen puutteet johtuvat usein puutteellisesta vaarojen tunnistamisesta
Mm. Rakennusaloilla käytössä oleva työn turvallisuussuunnitelma (TTS) on hyvä apuväline myös maatalousaloilla. Listaa tehtävät vaiheittain ja arvioi riskit. Lomakkeen löydät täältä:
Perehdyttäminen ja työnopastus
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset.
Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi työkokonaisuus sekä se, mistä osista ja vaiheista työ koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää. Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät ja myös vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät sekä muut kausityöntekijät.
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen – yhteistoiminta
Työsuojelua eli työpaikan kehittämistä tulee tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa ja heitä tulee kuulla ajoissa, jos työpaikalla tehdään mm. päätöksiä, joilla on vaikutusta heidän työoloihinsa ja -hyvinvointiinsa. Yksi esimerkki on mm. työterveyshuoltosopimus, jonka sisältöön tulee antaa työntekijöille mahdollisuus antaa omia ehdotuksiaan.
Jokaisella työpaikalla on työsuojelupäällikkö, joka edustaa työnantajaa. Ellei työnantaja nimeä tehtävään ketään, hän toimii automaattisesti siinä roolissa itse ja huolehtii työsuojelulainsäädännön seurannasta, työsuojelun edistämisestä ja muista työsuojelupäällikölle kuuluvista tehtävistä. Työsuojelupäällikön tehtävän voi myös ostaa palveluna.
Pienillä työpaikoilla työsuojelun yhteistoimintaa voidaan tehdä yhdessä koko henkilöstön kanssa tai alle 10 hlön työpaikoilla työehtosopimuksen mukaan on tarkoituksenmukaista valita työsuojeluasiamies.
Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua tulee työntekijöiden valita keskuudestaan yli 10 hlön työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetun toimikausi TES mukaan on 4 vuotta.
Tapaturmat ja ammattitaudit
Työpaikalla tulee olla selkeä käytäntö tapaturmien, työperäisten oireilujen ja vaaratilanteiden ilmoittamisesta sekä sattuneiden tapausten tutkinnasta.
Uhrille on saatava nopeasti apua, mahdolliset lisäonnettomuudet estettävä. ja huolehdittava ilmoituksista vakuutusyhtiölle sekä vakavien tapaturmien sattuessa myös poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle
Työtapaturman sattuessa on työnantajan tehtävä ilmoitus vakuutusyhtiöön, mikäli on odotettavissa, että vakuutusyhtiö joutuu suorittamaan korvauksia.
Työnantajan on myös toimitettava vakuutustodistus tapaturman uhria hoitavaan laitokseen.
Kuolemaan johtavissa tai vaikean vamman aiheuttavissa työtapaturmissa on työnantajan tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaisille, poliisille ja vakuutusyhtiölle.
Työperäisistä oireiluista kannattaa heti ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työntekijöitä tulee kannustaa kertomaan niistä ajoissa, että tilanne päästään vielä korjaamaan ennen pidempiaikaisen sairauden kehittymistä.
Erityisiä vaaroja ja toimenpiteitä riskin hallintaan
Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä on mm. tulityöt, henkilöiden ja taakkojen nostotyöt, korkealla tehtävät työt, säiliötyöt (suljetut tilat), kaivuutyöt ja kaivannot, työskentely jännitteisten osien läheisyydessä sekä koneliikenne. Tässä muutamia hyviä tietolähteitä.
Maatiloilla siirrellään runsaasti erilaisia taakkoja, suursäkkejä ja -paaleja. Ohjeista työntekijöistä pysymään poissa taakan alta ja välittömästä läheisyydestä. Huomio mahdollinen heilahdus ja osumisen seuraukset joko ihmiselle tai materiaalille.
Mm. henkilönostoihin, trukin (mm. kurottajan) kuljettamiseen ja vaaditaan työnantajan kirjallinen lupa. Nivelpuomi- ja teleskooppinostimen nostokorissa tulee käyttää turvavaljaita. Trukin määritelmä on aika väljästi kuvattu, joten kannattaa selvittää tarkemmin, jos arveluttaa. Periaatteessa kaikki pyörillä liikkuvat työkoneet ja laitteet, jotka on tarkoitettu tavaran siirtoon.
Henkilöiden nostaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen valmistetulla nostolaitteella, jollei muualla toisin säädetä.
Ennen henkilönostimen käyttöä varmistetaan, että tarkastuskilvessä on merkintä suoritetusta vuositarkastuksesta, hätäpysäytys, varalasku ja tuet toimivat, hallintalaitteet ja työtason vakainlaitteisto on kunnossa, työtason portti sulkeutuu eikä esiinny öljyvuotoja. Henkilönostin ei saa osua mihinkään, sen varoalue merkitään selvästi ja varmistetaan ulkona maaperän kantavuus sekä sääolosuhteet.
Suunnittele reitit siten ettei jalankulkija kulje koneiden reiteillä. Varmista näkyvyys ja opasta toimintatavat koneiden läheisyydessä.
Säiliöissä ja muissa tiloissa, joissa voi olla tai muodostua happea syrjäyttäviä kaasuja, on tukehtumisen vaara.
Vakuutusyhtiöltä löytyy tulityöohjeistuksia – kysy!
Huolehdi sähkäturvallisuudesta. Maatilan olosuhteet tuovat omat haasteensa sähkölaitteiden kestävydelle.
Koneet ja laitteet, muut työvälineet
- Työnantajan on opastettava työntekijöitä koneiden ja työvälineiden turvalliseen käyttöön.
- Varmista, että työntekijöillä on riittävät tiedot työvälineen käyttöä varten. Tietojen on oltava niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee.
- Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja täydennä niitä tarvittaessa. Vain turvallisia ja määräysten mukaisia työvälineitä saa luovuttaa työntekijöiden käyttöön. Tee koneille käyttöönottotarkastus riskiarviointineen ennen luovutusta työntekijöiden käyttöön.
- Käyttöohjeet on oltava suomen- ja ruotsinkieliset. Kieltä osaamattomille on perehdytys ja ohjeistukset hoidettava heidän ymmärtämällään kielellä tai tavalla (kuvat, videot jne). Osaaminen tulee varmistaa.
- Varmista, että työntekijät on koulutettu käyttämään työvälineitä, joita he tarvitsevat työssään. On myös opastettava mitä EI saa tehdä (esim. suojusten poisto tai turvalukitusten ohitus).
- Tärkeää on opastaa myös toimimaan häiriö- ja poikkeustilanteissa.
- Jos työväline vaatii säännöllistä tarkastusta, huolehdi, että tarkastukset ja huollot tulevat tehtyä asianmukaisesti ja pätevän henkilön toimesta
- Koneiden ja laitteiden käyttöohjeista löytyy tietoa huoltojen ja määräaikaistarkastusten tarpeesta.
Yksi esimerkki turvalaitteen poistamisesta on kulmahiomakoneen kahvan poistaminen, ohituksia puolestaan saatetaan tehdä erilaisiin koneisiin estääkseen koneen sammuminen istuimelta noustessa. Molemmat lainvastaisia toimia.
Esimerkki mitä turvalaitteen ohittamisesta voi seurata:
Lisätietoa koneiden turvallisuudesta:
Opastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimintaan häiriötilanteissa. Jos konetta joudutaan huoltotoimenpiteen aikana käyttämään niin, että turvalaitteet on kytketty pois, on tällaista tilannetta varten oltava käyttötapa, joka edellytää esim. erillisen avaimen käyttöä.
Erilaiset häiriö -ja/tai huoltotilanteet ovat erityisen riskialttiita. Konee tahaton käynnistyminen tulee estää luotettavalla tavalla henkilökohtaisin lukoin. Kyltti tai sanominen ei riitä!
Lisätietoa työvälineiden turvallisuudesta:
Varmista kulkuteiden ja työtasojen turvallisuus
Suurin osa tapaturmista sattuu työntekijän liikkuessa. Hyvät, pitävät kengät on tärkeät, mutta jos kulkutiet ovat turvattomat, ne eivät pelasta. Korvaa siirrettävät työpukit ja -tasot kiinteillä, jos niitä tarvitaan jossain kohteessa jatkuvasti.
Eläintenhoito
Henkilönsuojaimet
Henkilösuojaimia ovat hengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja- ja työjalkineet, putoamissuojaimet, suojakäsineet ja suojavaatteet. Suojainten käytön opastuksella huolehditaan siitä, että suojaimet puetaan oikein, niitä käytetään koko ajan, kun työskennellään epäpuhtauksia sisältävässä työympäristössä ja käyttäjät huolehtivat suojainten asianmukaisesta huollosta ja kunnossapidosta.
Muita tietolähteitä maa-ja puutarhatalouden altisteiden ja kuormitustekijöiden tunnistamiseksi
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla perustuu siihen, että tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä sekä tunnetaan niiden ominaisuudet ja käyttöön liittyvät vaarat. Lisäksi työpaikalla on selvitettävä, syntyykö työprosesseissa tai materiaaleja työstettäessä kemiallisia altisteita, jotka voivat sisältää terveydelle haitallisia aineita. Altisteet ovat kaasuja, höyryjä tai kiinteitä hiukkasia tai näiden seoksia, kuten hitsaushuuruja, pakokaasuja, pölyjä ja käryjä.
Työpaikalla esiintyviä fysikaalisia tekijöitä ovat melu, tärinä ja lämpöolot sekä säteilyt ja sähkömagneettiset kentät. Terveysvaarojen ennaltaehkäisyssä ensisijaista on vähentää riskiä työympäristöön ja laitteisiin kohdistuvilla teknisillä toimenpiteillä ja viimeisimpänä keinona on henkilönsuojainten käyttö.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi suurimpia sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajista mielenterveyssyiden rinnalla. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen, joten esimerkiksi ikääntyessä voidaan joutua tehdä muokkausta työhön. Työnantajana vastaat työmärään ja kuormittavuuden hallinnasta. Ota käyttöön ergonomiavinkkejä maa-ja puutarhatalouteen tästä podcastista:
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.
Työsuojelu on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, jolla huolehditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä.