Nuorten työhyvinvointi

Jo nuorena on tärkeää oppia työskentelemään terveyttä ja hyvinvointia edistäen. Tälle sivulle olemme koonneet erityisesti 16–34 -nuorille aikuisille ja heidän työnantajilleen hyödyllistä tietoa työhyvinvoinnista.

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Työ tukee elämän kokonaisuutta.

Suomalaisen työelämän laatu nuorten näkökulmasta

Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työelämän laatua.   

Vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna nuorimman ikäryhmän arviot omasta työkyvystä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin ovat muuttuneet negatiivisempaan suuntaan. Barometrin nuorin ikäryhmä, 18–34-vuotiaat, koki hieman muita useammin työnsä henkisesti raskaaksi. Vuonna 2021 alle 35-vuotiaista palkansaajista 85 prosenttia arvioi työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä. Vuonna 2022 osuus painui 78 prosenttiin. 

Työolobarometrissa kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat kokivat työssään työuupumuksen neljää keskeistä oiretta: kroonistunut väsymys, kyynistyminen, keskittymisvaikeudet ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Edellisvuoteen työuupumus on hieman lisääntynyt nuorimmalla ikäryhmällä (18–34-vuotiaat), naisilla, työntekijäammateissa toimivilla sekä kuntien palkansaajilla. 

Työuupumuksen lisäksi työolobarometrissa kysyttiin haitallisen stressin kokemisesta. Se määritellään seuraavasti: ”Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.” Edellisvuoteen verrattuna työuupumus ja stressi lisääntyi nuorimmilla (18–34-vuotiailla), työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä sekä kunnissa työskentelevillä. Nuorimmassa ikäryhmässä, 18–34-vuotiailla, niiden osuus, jotka kokivat työnsä erittäin merkitykselliseksi, putosi edellisvuodesta (34 % -> 26 %). 

Nuorimmat palkansaajat arvioivat esihenkilötyötä myönteisimmin. He ovat selvästi keskimääräistä enemmän täysin samaa mieltä siitä, että työpaikalla työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti (52 %) ja tietoja välitetään avoimesti (41 %). He myös arvioivat muita ikäryhmiä myönteisemmin työpaikan luottamuksellisesta ilmapiiristä sekä sitä, pystytäänkö työpaikalla käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja. 

Kuinka nuoret voivat julkisen alan työssä?

Viimeisimmän julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan nuorten työntekijöiden työhyvinvointi on laskenut. Kunta-alan alle 30-vuotiaista työntekijöistä 45% on kohdannut työssään väkivaltatilanteita ja nuorilla työntekijöillä on eniten mielenterveydellisistä syistä sairauspoissaoloja. Nuorten työntekijöiden työtapaturmissa tulee useimmin vammoja käsiin, jalkoihin, selkään ja silmiin. Nuorten työntekijöiden perehdytys työpaikan työsuojeluohjeisiin ja turvalliseen työskentelyyn on ensi arvoisen tärkeää.

Kunta-alalla työskentelevien 18 – 29 -vuotiaiden työhyvinvointi on joiltain osin notkahtanut viimeisen kahden vuoden aikana (vuosien 2018-2020 välillä). Nuorten työhyvinvoinnissa on havaittavissa huolestuttavia piirteitä myös valtion ja kirkon työpaikoilla.  

Työssä koettua innostusta ja työn iloa, jotka osaltaan vaikuttavat työn imuun, pidetään tärkeinä työhyvinvoinnin indikaattoreina. Innostusta ja iloa kokee nyt aikaisempaa harvempi nuorista julkisen alan työntekijöistä. 

Aikaisempina tutkimusvuosina nuoret työntekijät kuntien, valtion ja kirkon työpaikoilla ovat kokeneet eniten työn iloa verrattuna muihin ikäryhmiin. Vuonna 2020 nuorten kokema työn ilo on kuitenkin laskenut muiden ikäryhmien tasolle, ja kunta-aloilla jopa hieman harvempi nuori sanoo kokevansa innostusta ja iloa työssään, kuin muissa ikäryhmissä. Työn iloa kokee kuitenkin vielä suurin osa nuorista: kunnilla ja valtiolla lähes kolme neljästä ja kirkolla jopa 83% nuorista vastaajista. 

Vaikka noin 90% julkisten alojen nuorista kokee työnsä merkitykselliseksi, on yhä harvempi kunnalla ja valtiolla työskentelevä nuori valmis suosittelemaan työpaikkaansa tuttavalleen. 

Nuorten kokemus henkisestä työkyvystään on aiempina vuosina ollut ikäluokkien parhaimmistoa, mutta vuonna 2020 henkinen työkyky on laskenut muiden ikäryhmien tasolle sekä kunta-alalla että valtiolla. 

Nuorten työntekijöiden mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet 

Mielenterveys on noussut nuorten työntekijöiden keskeiseksi työkykykysymykseksi. Ilmiö näkyy sairauspoissaoloina, hakeutumisena työterveyshuollon vastaanotolle mielenterveyssyistä sekä laajana julkisena huolena.  Kun nuoret työntekijät hakevat erilaisten elämänhaasteiden takia apua työterveyshuollosta, heidän oireensa kehystetään usein masennukseksi tai ahdistukseksi. 

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa mielenterveyden haasteita nostivat esiin esimerkiksi työpaikkojen niukat resurssit ja toisaalta mielenterveyskäsitteen laajentuminen: nuoret sukupolvet katsovat monia asioita mielenterveyden kautta.  

Linkkejä Työturvallisuuskeskuksen aineistoihin nuorten ja heidän työpaikkojensa tueksi

Muita hyödyllisiä linkkejä

Työturvallisuuskeskuksen koulutuksia ja tapahtumia

Ota yhteyttä

Sari Aksberg

Erityisasiantuntija

sari.aksberg@ttk.fi

050 564 0743

Katso profiili

Sivustoa rakennetaan osana kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmän Nuoret työntekijät ja työsuojelun ja -terveyden perusasiat -hanketta

Julkaisija:

Työturvallisuuskeskus

Julkaisuvuosi:

2020

Toimialat:

Kaikille aloille yhteiset aiheet Kunnat ja hyvinvointialueet

Julkaisumuodot:

Digijulkaisu

Kielet:

suomi