Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Mielenterveyden vahvistaminen työpaikoilla edellyttää arjen keinoja. Tekoja pitää tehdä joka päivä. Myös kertaluontoisilla toimenpiteillä on merkitystä, mutta ne eivät saa olla ainoa keino mielen hyvinvoinnin tukemiseen.  Katseen tulisi kohdistua yksilön sijasta työyhteisöön ja sairauksien hoidosta pitäisi päästä ennakointiin. 

Tämän oppaan tarkoitus on mielenterveysosaamisen lisääminen sekä mielenterveyteen liittyvän keskustelukulttuurin kehittyminen ja kohtaamiskulttuurin paraneminen.  Mielen tukeminen vaatii esihenkilöiltä ja työyhteisöltä osaamista ja uskallusta asioiden käsittelyyn. Keskeisiä asioita ovat ennakointi, perustehtävän kirkastaminen eli työjärjestelyt kuntoon, yhteistyö ja toiminnan jatkuvuus.

Tähän oppaaseen on koottu vinkkejä toimivista käytännön esimerkeistä julkisen alan työpaikoilta – tavoitteena on esimerkkien avulla keskittyä perusasioihin.

Hyvinvoinnin ennakoiva tukeminen ja kehittäminen on vaikuttavampaa kuin reagointi jo ongelmien ilmettyä.

Ennakoivaa, havainnoivaa toimintaa työpaikoilla edistävät:

  • johdon sitoutuminen ja asenne
  • riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit toiminnan kehittämiseen
  • tunnista ja vahvista voimavaroja
  • toiminnan strategisuus, jolloin toiminnasta tulee myös tavoitteellista, seurattavaa ja jatkuvaa
  • arjessa esiin nousevien tarpeiden riittävä havainnointi ja toiminnan kehittäminen tarpeiden pohjalta
  • nykytilanteen ja potentiaalisten riskien kartoittaminen ja ymmärtäminen.

Jos työpaikan toimintamallit ja työn arki sujuvat, työn kuormittavuus vähenee ja mielen hyvinvoinnin tukeminen jo ennen haasteita mahdollistuu.

Kiinnitä huomiota näihin:

  • tehtävien, työnkuvan ja tavoitteiden selkeyttäminen
  • työolot ja työympäristö kuntoon
  • kokonaiskuvan kirkastaminen: selkeät roolit ja vastuut sekä työtehtävissä että mielen hyvinvoinnin tukemisessa, työkykyjohtamisessa ja henkilöstöjohtamisessa
  • toimintamallit tutuksi: hyvätkään mallit eivät muutu käytännön toiminnaksi, jos niitä ei tunneta riittävällä tasolla
  • mahdollista koko työyhteisön käyttöön hyödynnettäväksi käytännön työkaluja ja matalan kynnyksen tukimuotoja riittävästi.

Mielen hyvinvoinnin tukeminen edellyttää monien toimijoiden yhteistyötä. Erityisesti esihenkilöiden sitoutuminen, osaamisen varmistaminen ja henkilöstön osallistuminen omaa työtä ja työyhteisön toimintaa koskeviin päätöksiin on onnistumisen kannalta tärkeää.

Yhteistyö näkyy työpaikoilla muun muassa seuraavasti:

  • vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen omaa työtä koskevaan päätöksentekoon tutkitusti tukevat hyvinvointia ja edistävät yhteistä tekemistä
  • edesauttaa hyvien käytäntöjen syntymistä ja laajentumista
  • edistää avointa keskustelukulttuuria
  • auttaa nostamaan esille arjen tarpeita ja haasteita
  • madaltaa puheeksi ottamisen kynnystä
  • lisää tietoisuutta mielenterveysasioista ja auttaa löytämään yhteisen suunnan tekemiselle.

Arjessa tapahtuva toiminta ja ennen kaikkea toiminnan jatkuvuus edesauttavat vaikuttavaa mielen hyvinvoinnin tukemista työpaikoilla.

Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota tukitoimien ja niiden vaikutusten säännölliseen seuraamiseen ja arviointiin:

  • strategisten tavoitteiden toteutuminen
  • tukipalveluiden vaikuttavuuden, käyttöasteen ja sairauspoissaolojen seuraaminen ja mittaaminen
  • esihenkilöiden ja esimerkiksi työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyshuollon sitouttaminen seurantaan

Käytännön esimerkkejä julkisen alan työpaikoilta


Julkaisija:
Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä
Julkaisuvuosi:
2023
Toimialat:
Kaikille aloille yhteiset aiheet Kunnat ja hyvinvointialueet
Aiheet:
mielenterveys työhyvinvointi työkyky työyhteisö
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
suomi

Liittyvät julkaisut