Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus
Nuorten perehdyttäminen

Nuoret tuovat työpaikalle tuoreita näkökulmia työturvallisuuden havainnointiin. Perehdyttäjällä on mahdollisuus jakaa nuorelle työpaikan hiljaista tietoa ja sitä kautta kokea työtään merkitykselliseksi.

Nuoret haluavat kehittyä ja kasvaa työntekijänä. He odottavat palautetta, sparraamista, tukea ja kehityskeskusteluita. Työpaikalta odotetaan turvallisuutta. Hyvä ilmapiiri, kuulluksi tuleminen, etenemismahdollisuudet, joustavuus, työrauha, avoimuus, tasa-arvo, vastuullisuus ja monimuotoisuus ovat nuorille tärkeitä turvallisuutta tuovia asioita.

Perehdyttämistä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin tarvitaan työn alkaessa tai muuttuessa ja myös pitkän poissaolon jälkeen. Yhteistoiminnassa sovittava perehdyttäminen ja työnopastus on turvallisen työn kivijalka.

Jokaisella on oikeus saada perehdytystä ja opastusta työtehtäviinsä. Vastuu perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta on aina esihenkilöllä, vaikka joku muu toteuttaisi sen käytännössä.

Nuoren työntekijän perehdytykseen ja opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varata siihen riittävästi aikaa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vaadi nuoren ikään ja voimiin nähden kohtuutonta ponnistusta tai vastuuta, kuten käsiin tehtävät siirrot ja nostot.

Nuorten, alle 18-vuotiaiden, työntekijöiden työaikoja on rajoitettu ja tietyt vaaralliset työt on kielletty:

  • Yksintyöskentely silloin, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara.
  • Työ, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille.
  • Työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta.

Työn teettämiseen nuorilla liittyvistä rajoituksista työnantaja voi poiketa vain, jos aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue myöntää siihen poikkeusluvan.

Jos työsuhde kestää yli kolme kuukautta, on nuorelle työntekijälle tehtävä terveystarkastus työterveyshuollossa työnantajan kustannuksella. Tarkastus pitää tehdä viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Terveystarkastusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos työ on kevyttä liike-, toimisto- tai muuta niihin verrattavaa kevyttä työtä tai jos nuorella työntekijällä on alle vuoden vanha lääkärintodistus, josta hänen soveltuvuutensa selviää.

Esihenkilön tehtävät perehdytyksessä

Esihenkilö on vastuussa tarkoituksenmukaisesta perehdyttämisestä. Hän on läsnä ensimmäisenä työpäivänä tai mahdollisimman pian sovittuna ajankohtana. Hän varmistaa, että työntekijä ymmärtää perustehtävänsä ja sopii suoriutumisen, oppimisen ja kehittymisen tavoitteista.

Esihenkilö seuraa ja antaa palautetta, huolehtii koeaikakeskusteluista, pitää huolta muun työyhteisön mukaan tulemisesta, huolehtii työntekijän turvallisuudesta ja työnhyvinvoinnista sekä tukee kaikkia perehdyttämis- ja opastustyötä tekeviä.

Perehdytys on syytä dokumentoida huolellisesti. Siinä voi käyttää apuna työpaikan omaa perehdytysmateriaalia ja esimerkiksi perehdyttämisen tarkistuslistaa.

  • Työnantajan antamien ohjeiden ja pelisääntöjen noudattaminen
  • Työpaikan vikojen ja puutteellisuuksien korjaaminen mahdollisuuksien mukaan ja niiden ilmoittaminen työnantajalle
  • Tehtävänmukaisten suojavälineiden, henkilösuojainten ja työhön sopivan vaatetuksen käyttäminen
  • Koneiden ja laitteiden käyttäminen ohjeiden mukaisesti
  • Turvallisuushavainnoista ja mahdollisista tapaturmista ilmoittaminen
  • Poikkeustilanteissa toimiminen, esimerkiksi onnettomuus
  • Keneltä saa apua, jos on epävarma, ei tiedä tai osaa
  • Työohjeet
  • Epäasiallisen käyttäytymisen havaitseminen tai kohtaaminen.

Hyviä käytäntöjä perehdytyksessä

Ennakkotilaisuus kesätyöntekijöille

Järjestäkää kesätyöntekijöille tai harjoittelijoille yhteinen ennakkotilaisuus hyvissä ajoin ennen töiden alkamista. Tilaisuudessa on hyvä antaa yleisperehdytystä työpaikasta, työtehtävistä ja tutustua ennalta tuleviin esihenkilöihin.

Tutustutaan aloituspalaverissa

Aloituspalaverissa tutustutaan ja luodaan positiivinen ja avoin ilmapiiri perehdyttämisen tueksi: muodostetaan yhteinen kuva alkavasta perehdytyksestä ja sen tavoitteista osana turvallista työntekoa. Samalla selvitetään, mitä töitä ja työvälineitä nuori on jo tehnyt tai käyttänyt ja tunnistetaan nuoren tapa oppia asioita.

Työsuojeluhenkilöstö mukaan perehdytykseen ja työnopastukseen

Tutustutaan oman työpaikan työsuojelutoimintaan ja turvallisiin työtapoihin. Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies voi tukea perehdytystä erityisesti turvallisuusasioiden oppimisessa.

Viiden askeleen menetelmä

  1. Opastustilanteen aloittaminen.
  2. Käydään työtehtävä läpi ja kerrotaan, miksi pitää toimia tietyllä tavalla. Työn turvallisuuteen liittyvät asiat selvitetään sekä tehdään mallisuoritus.
  3. Ennen työn kokeilemista annetaan opastettavan kertoa omin sanoin työvaiheet, mitä työssä pitää huomioida ja miksi, jotta voidaan varmistua opitun ymmärtämisestä.
  4. Siirrytään ohjattuun työtehtävän harjoitteluun.
  5. Varmistetaan osaaminen.

Perehdytyksen päätöspalaveri

Päätöspalaverissa käydään läpi perehdytyksessä ja työnopastuksessa opitut asiat sekä dokumentointi. Palaverissa pohditaan yhdessä, mitä kehittämisideoita perehdytyksestä on tullut mieleen. Samalla kannustetaan tekemään edelleen aktiivisesti havaintoja sekä kysymään epäselvistä asioista.

Kaikki mukaan!

Ottakaa harjoittelijat ja kesätyöntekijät mukaan kaikkiin mahdollisiin työtehtäviin ja myös työpaikan yhteisiin tilaisuuksiin.

Kehityskeskustelut ja loppukeskustelut

Mitä työpaikalla voisi tehdä toisin nuoren näkökulmasta? Nuoren kanssa kannattaa käydä tästä jatkuvaa vuoropuhelua kesätyön aikana. Kehityskeskustelut ja loppukeskustelut sopivat hyvin tällaiseen vuoropuheluun.

Alku- ja loppukysely

Kyselyssä huomioidaan työn kuormittavuus ja avoin palaute työnantajalle.

Uuden työntekijän on tärkeä tietää, miten hänen työtehtävänsä liittyy kokonaisuuteen ja miten hänen työnsä liittyy muihin tehtäviin. Vanha sanontakin kuuluu: ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”.

Positiivinen ja myönteinen ilmapiiri ruokkii luovuutta ja edistää oppimista, kun taas epäonnistumisen pelko ja stressi voivat hidastaa oppimista.

• Uusien asioiden käsittelemiseen on varattava riittävästi aikaa.
• Tauotuksesta ja oppimisen rytmittämisestä on huolehdittava.
• Haasteita on tarjottava riittävästi.