Apteekkien työturvallisuus ja -hyvinvointi

Lääkeneuvonnasta ja lääkkeiden toimittamisesta huolehtivat farmaseutit ja proviisorit. Heidän ydintietoaan ovat lääkeaineiden kemia, lääkkeiden kulkeutuminen elimistössä sekä niiden vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset. Lääkkeenvalmistus on olennainen osa osaamista, samoin kuin lääkkeiden oikean käytön ohjaus ja neuvonta muu lääkitys huomioiden.

Apteekissa on paljon muitakin tehtäviä. Niitä hoitavat lääketeknikot sekä työpaikkakoulutetut tekniset työntekijät. Apteekeissa työskentelee myös esimerkiksi merkonomeja, kosmetologeja ja siistijöitä. Apteekkien tehtävät monipuolistuvat jatkuvasti. Apteekkia johtaa apteekkari, joka samalla toimii yrittäjänä ja kantaa siten päävastuun yrityksestään. Esihenkilönä voi toimia myös proviisori tai farmaseutti apteekin koon ja tarpeiden mukaan.

Työturvallisuuden erityispiirteet

Apteekkityössä on sekä fyysisiä että psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijät ja niiden aiheuttamat riskit ovat tärkeää tunnistaa ja arvioida työpaikalla. Näin kuormitustekijöiden aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin voidaan varautua ja niitä voidaan ehkäistä ja hallita. Selkeät toimintaohjeet, tehtävänkuvat, suunnitelmallinen perehdyttäminen, säännölliset palaverit ja kehityskeskustelut vahvistavat työyhteisöä ja auttavat kohtaamaan niin ulkoisia kuin sisäisiäkin haasteita ja muutoksia. Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa mahdollistavat myös yhteisen käsityksen työpaikan tilasta niin työolojen, työturvallisuuden, työterveyden kuin työhyvinvoinnin suhteen.

Työkyvyttömyyseläkkeet aiheutuvat pääasiallisesti kahdesta eri syyryhmästä. Noin kolmasosa on psyykkisiä syitä, joista masennus suurimpana. Nämä korostuvat erityisesti nuoremmilla työntekijöillä ja toisaalta korkeammin koulutetuilla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia on yksi neljäsosa, ja nämä ovat tyypillisempiä iäkkäämmillä ja vähemmän koulutetuilla. Loput ovat muita sairauksia.

Työkyvyttömyyden syyt ovat samansuuntaiset kuin valtakunnallisesti. Riittävän varhaisilla kuntouttavilla tukitoimilla on mahdollista viivästyttää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista sekä psyykkisten että fyysisten sairauksien vuoksi. Eläkkeelle apteekkarit jäävät keskimäärin noin 65- vuotiaana ja työntekijät 63-vuotiaana.

Apteekissa tyypillisiä vaaratekijöitä ovat

• fyysiset kuormitustekijät: staattiset asennot, istuminen, seisominen, hankalat työasennot, kierteiset ja kumartavat liikkeet ja näyttöpäätetyö
• psykososiaaliset kuormitustekijät: työn määrä, työajat, työyhteisön vuorovaikutus, väkivalta, asiakastilanteet, eettinen kuormitus, häirintä, yksintyöskentely ja osaamisen ylläpitäminen
• kognitiivinen kuormitus: kiire, jatkuvat keskeytykset ja tietotulva, teknologian kehitys ja uuden oppimisen vaade
• tapaturmat: kiire, puutteet järjestyksessä ja siisteydessä. Yleensä tapaturmat ovat melko lieviä. Niitä sattuu tyypillisimmin henkilön liikkuessa ja esineiden käsittelyssä. Seurauksina on haavoja ja sijoiltaan menoja. Työtapaturmia samoin kuin läheltä piti -tilanteita tulee seurata. Turvallisuushavainnot kirjataan, ja niiden käsittelytavasta tulee sopia. Tilanteista kertovaa tietoa hyödynnetään vaarojen arvioinnissa.

Väkivallan uhka

Väkivallan uhalla työssä tarkoitetaan työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen tai henkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista. Apteekkarin vastuulla on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä myös niin, että väkivallan tai sen uhan haitat ennakoidaan ja estetään mahdollisuuksien mukaan. Väkivallan uhan riskin suuruutta on arvioitava vaarojen arvioinnin yhteydessä.

Väkivalta voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna, pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana. Väkivaltatilanne on aina äkillinen ja arvaamaton. Apteekin asiakaspalvelutyössä uhkaavien tilanteiden syntyminen on mahdollista. Väkivaltatilanteen seuraamukset voivat aiheuttaa fyysisiä tai henkisiä vammoja.

Apteekissa väkivallan uhan todennäköisyyden määrittelyssä voidaan käyttää apuna mm. läheltä piti -tilanteiden kirjauksia työpaikalla. Lisäksi on hyvä selvittää apteekin sijaintiympäristön tilanne esimerkiksi muilta yrittäjiltä tai poliisiviranomaisilta.

Väkivallan uhan mahdollisuus voi aiheuttaa myös pelkotiloja, jotka saattavat johtaa haitalliseen kuormitukseen, vaikka vakavampaa tilannetta ei apteekissa olisi tapahtunutkaan. Työympäristön mittareilla, ilmapiiri- ja kuormituskyselyillä on mahdollista selvittää, miten väkivallan uhka työpaikalla kuormittaa. Haitallisesti kuormittuneiden työntekijöiden tilanteeseen tulee reagoida.

Väkivaltariskin suuruuden perusteella tulee toteuttaa tarpeellisia ennakoivia toimia. Näitä voivat olla esimerkiksi

• rakenteellisen turvallisuuden uudelleen järjestäminen (kohtaamisesteet tiskillä, poistumistiet jne.)
• turvallisuustekniikan hankinta (kameravalvonta, hälytyspainikkeet jne.)
• työn järjestelyt (yksintyöskentelyn välttäminen, vartiointipalvelut).

Väkivaltatilanteiden uhan minimoimiseksi apteekkiin on laadittava toimintaohjeet uhkaavien tilanteiden varalta. Toimintaohjeet ja menettelytavat apteekkiin kohdistuvissa uhkatilanteissa tulee perehdyttää koko henkilöstölle. Toimintaohjeet on muistettava käsitellä aina uutta tai tilapäistä työntekijää perehdytettäessä.

Henkilöstön huolta rauhoittaa ja hyvinvointia lisää huomattavasti tunne, että uhkaan suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella, ja ohjeiden sisäistäminen tuo itsevarmuutta siitä, että tosipaikan tullen osaa toimia oikein. Ohjeisiin on hyvä kirjoittaa, miten uhkaavan tilanteen jälkihoito apteekissa järjestetään. Uhkatilanteet käsitellään työyhteisössä sekä tarpeen vaatiessa työterveyshuollon kautta haetulla avulla.

Yksintyöskentely

Yksintyöskentely on tavallista monissa tehtävissä. Yksin tehtävä työ ei sinänsä ole haitallista tai vaarallista. Yksityöskentelyyn voi kuitenkin liittyä riski uhkatilanteiden syntymiselle. Yksintyöskentelyn vaaraa tai haittaa voidaan vähentää työntekijöiden opetuksella ja ohjauksella. Jos työntekijä työskentelee yksin, apteekkarin on järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työnantajaan ja avun hälyttämiseen.

Fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen, väkivallan uhka ja työolosuhteista tai työvälineistä aiheutuva tapaturmavaara on arvioitava myös yksintyöskentelyn näkökulmasta. Mikäli edellä mainittuja vaaroja arvioinnissa ilmenee, on työnantajan huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen.

Asiakkaan taholta tapahtuva häirintä tai epäasiallinen kohtelu

Asiakaspalvelutilanteet voivat olla haastavia. Apteekissa asioi eri tavoilla käyttäytyviä asiakkaita. Osa heistä voi olla uupuneita tai hätääntyneitä, tai heillä voi olla kipuja, mikä johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Asiakkaiden epäasiallinen käytös voi olla tahallisesti loukkaavaa tai tahatonta. Asiakas voi olla jostakin palvelutapahtumaan liittymättömästä asiasta pahantuulinen tai ahdistunut, ja tämä vaikuttaa käyttäytymiseen asiakaspalvelijaa kohtaan. Joskus huonon käytöksen laukaisee tyytymättömyys palveluun. Tuote voi olla loppu, tai jokin oletus saatavasta palvelusta ei ole realistinen ja asiakas pettyy.

Työnantajan on suojeltava parhaansa mukaan työntekijöitä myös asiakkaiden mahdolliselta häiriökäyttäytymiseltä. Asiakaspalvelussa ei tarvitse sietää kaikkea asiakkailta tulevaa epäasiallista käyttäytymistä. Häirintätilanteisiin on suositeltavaa laatia työpaikalla toimintaohjeet, miten toimintaan, jos asiakas kertaluonteisesti tai vaikkapa toistuvasti käyttäytyy huonosti.  Toimintaohjeiden läpikäynnin tulee olla osa normaalia työhön perehdytystä. 

Vakava häiriötilanne lähenee usein väkivallan uhan tilannetta, ja sen jälkiselvittämiseen on hyvä varata riittävästi aikaa. Yhteisen ohjeistuksen tulisi ohjata työntekijää aina raportoimaankaikista sekä lievistä että sovitun rajan ylittävistä häirintätilanteista. Näin muokkaantuu yhteinen käsityssiitä, missä hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän käytöksen raja kulkee.

Esihenkilön tuki häirintätilanteiden jälkeen on tärkeää. Toisinaan aluksi tilanteeseen rauhallisesti suhtautunut työntekijä voikin kertoa viiveellä, että tilanne edelleen vaivaa mieltä.

Tilanteista keskusteleminen työyhteisössä usein auttaa, mutta joskus järkyttävien tilanteiden jälkeen tarvitaan myös ammattiauttajaa. Toimintaohjeiden läpikäynnin tulee olla osa normaalia työhön perehdytystä. Ohjeiden perehdytystä ja käsittelyä on tarpeen toistaa riittävän usein, etteivät sovitut ja harjoitellut toimintamallit pääse unohtumaan.

Muutoksen johtaminen

Useat samanaikaiset muutokset ovat arkipäivää apteekkialalla. Osa apteekkityössä tapahtuvista muutoksista on ennakoitavissa (esim. Kela-korvaussääntöjen muutokset). Tällaisten asiamuutosten läpivienti on yleensä helppoa, koska niihin on apteekeissa totuttu. Suurempiin muutoksiin, kuten apteekkarin vaihdokseen tai irtisanomistilanteeseen, liittyy usein haasteita, joiden käsittely on raskasta. Apteekkarinvaihdosta helpottaa, jos apteekin perusasiat ovat kunnossa ja toimintakäytännöt on kirjattu ja kaikkien tiedossa.

On tärkeää, että muutosta valmistellaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen, ja henkilökunnalle kerrotaan muutokseen liittyvistä seikoista riittävästi. Muutos on helpompaa toteuttaa ja hyväksyä, kun ymmärtää, miksi muutos tehdään, ja pääsee itse osallistumaan ja vaikuttamaan muutosprosessiin. Epämiellyttävistäkin muutoksista pitäisi pyrkiä etsimään myönteisiä puolia ja tuoda niitä aktiivisesti esiin.

Esihenkilön vastuulla on tukea ja kannustaa työntekijöitä muutosprosessin läpi ja olla läsnä. Keskusteleva ja avoin vuorovaikutus tukee muutostilanteiden läpivientiä. Työntekijöille on annettava mahdollisuus keskustella keskenään sekä myös esihenkilön kanssa kahden kesken muutostilanteesta. Osallistuminen lisää sitoutuneisuutta. Muutoksen tapahduttua on tärkeää, että esihenkilö vielä seuraa sitä, että tilanne vakiintuu, ja ottaa vastaan palautetta tapahtuneesta.

Työsuojelu

Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työsuojelun yhteistoimintavelvoite perustuu työturvallisuuslakiin.

Yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista ja niiden käsittelystä työnantajan ja työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta.

Työpaikan koon mukaan apteekissa tulee nimetä ja valita erilaisia työsuojeluun liittyviä vastuuhenkilöitä.

Työsuojelupäällikkö on työnantajaa edustava työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Apteekkari nimeää työsuojelupäällikön, ellei toimi itse työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikkö huolehtii työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistyön järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä tiedottaa työntekijöille työsuojeluvaltuutetun valinnasta.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä käsiteltäessä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työntekijät valitsevat vaalilla keskuudestaan valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutettu ja varavaltuutetut voidaan valita, jos työntekijät pitävät sitä tarkoituksenmukaisena.

Työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisoikeudesta, ajankäytöstä ja korvauksista on sovittu työsuojelun valvontalaissa ja alan työehtosopimuksissa.

Työsuojelutoimikunta käsittelee säännöllisin määräajoin yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat sekä suunnittelee ja seuraa työsuojelussa tarvittavia toimia. Työsuojelutoimikunta tulee perustaa apteekissa, jossa työskentelee vähintään 15 työntekijää. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Muitakin jäseniä on mahdollisuus nimetä tarpeen mukaan, kuitenkin niin, että työnantajan edustajaa kohden on kolme työntekijää. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä. Työterveyshuolto voidaan kutsua asiantuntijana työsuojelutoimikunnan kokouksiin, jotta yhteistyö ja tieto työpaikasta syvenevät.

Oikeudellisesti työsuojelun toimintavelvoitteet kuuluvat työnantajalle ja tämän sijaiselle eli apteekissa apteekkarille tai mahdolliselle apteekin hoitajalle.

Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmä kehittää apteekkialan työturvallisuutta

Ota yhteyttä!

Päivi Rauramo

Johtava asiantuntija

paivi.rauramo@ttk.fi

040 547 0908

Katso profiili