Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus
Julkaisija:
Työturvallisuuskeskus
Sisältö:
Päi­vi Rauramo, Tui­ja Laukkarinen, Rai­li Var­ti­ai­nen, Han­na Pratsch
Toimialat:
Yksityiset palvelualat
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
Suomi

Työympäristö ja ergonomia

Hyvä työ­ym­pä­ris­tö tu­kee työ­ky­kyä sekä hy­vin­voin­tia ja luo edel­ly­tyk­set työn tu­lok­sel­li­suu­del­le. Työ­ym­pä­ris­tö koos­tuu fyy­si­ses­tä, tek­ni­ses­tä, toi­min­nal­li­ses­ta ja psy­ko­so­si­aa­li­ses­ta osa-alu­ees­ta. Er­go­no­mi­an hal­lin­ta on tär­keä osa jo­kai­sen am­mat­ti­tai­toa. Täs­sä jul­kai­sus­sa on pe­rus­tie­toa ap­tee­kin työ­ym­pä­ris­tö­te­ki­jöis­tä: ääni­ym­pä­ris­tös­tä, va­lais­tuk­ses­ta, läm­pö­olo­suh­teis­ta ja sisä­il­mas­ta.

Jul­kai­sun toi­nen alue liit­tyy er­go­no­mi­aan: työ­a­sen­toi­hin ja -liik­kei­siin sekä pa­lau­tu­mis­ta edis­tä­viin työn vas­ta­liik­kei­siin. Jul­kai­su so­vel­tuu jo­kai­sel­le apteekkilaiselle, ap­teek­kien pe­reh­dyt­tä­jil­le, työn­o­pas­ta­jil­le, alan työ­suo­je­lu- ja työ­ter­veys­hen­ki­löil­le sekä apteekkialan opetukseen ja koulutukseen.

Hyvän työympäristö kriteereitä

Kes­keis­tä työ­ti­lan ja -pis­tei­den mi­toi­tuk­sen kan­nal­ta on, että niis­sä on riit­tä­väs­ti ti­laa su­ju­vaa työs­ken­te­lyä ja liik­ku­mis­ta var­ten. Yk­si­lö­koh­tai­sia työ­pis­tei­tä ap­tee­kis­sa on usein asi­a­kas­pal­ve­lu­pis­teis­sä, re­sep­tien kä­sit­te­lys­sä, lää­ke­val­mis­tuk­ses­sa ja toi­mis­to­ti­lois­sa. Näis­sä­kin työ­pis­teis­sä voi työs­ken­nel­lä vuo­ro­tel­len mon­ta työn­te­ki­jää. So­pi­vil­la, tar­vit­ta­es­sa muun­nel­ta­vil­la ja riit­tä­vän ko­koi­sil­la tila­rat­kai­suil­la edis­te­tään su­ju­vaa työs­ken­te­lyä.

Hy­vää er­go­no­mi­aa hyö­dyn­tä­mäl­lä on mah­dol­lis­ta saa­da työn­teko su­ju­vak­si ja tu­kea työ­ky­kyä. Hy­vän työs­ken­te­lyn puit­teet luo­daan er­go­no­mi­a­sei­kat huo­mi­oon ote­tuil­la tila­rat­kai­suil­la, ka­lus­teil­la ja työ­vä­li­neil­lä. Työ­kier­rol­la ja tauo­tuk­sel­la voi­daan vä­hen­tää mah­dol­lis­ta hai­tal­lis­ta työn kuor­mi­tus­ta. Hy­vään am­mat­ti­tai­toon kuu­luu er­go­no­mi­an hal­lin­ta ku­ten eri työ­teh­tä­viin so­pi­vat työ­a­sen­not ja -liik­keet. Hallintaan kuu­lu­vat myös kuor­mi­tus­ta ta­saa­vat työn vas­ta­liik­keet. Työ­pai­kan työ­suo­je­lu­hen­ki­lös­tö ja työ­ter­veys­huol­to tu­ke­vat er­go­no­mia-asi­oi­den kä­sit­te­lys­sä. Jo­kai­nen on osal­taan vas­tuus­sa omas­ta toi­min­ta­ky­vys­tään, jota voi yllä­pi­tää ja ko­hen­taa va­paa-ai­ka­na.

Lomake työympäristön arviointiin

Työympäristötekijät

Ap­teek­ki­työs­sä ei ole yleen­sä ko­vaa me­lua, mut­ta kuu­le­mis­ta vai­keut­ta­vaa tai ais­te­ja kuor­mit­ta­vaa hä­lyä voi esiin­tyä. Kuu­le­mis­ym­pä­ris­töä voi­daan pa­ran­taa tila­suun­nit­te­lun ja -jär­jes­te­ly­jen li­säk­si akus­ti­sil­la rat­kai­suil­la. Asia­kas­ti­lan­tei­den luot­ta­muk­sel­li­suus on tär­ke­ää ot­taa huo­mi­oon tila­rat­kai­suis­sa ja ääni­ym­pä­ris­tön suun­nit­te­lus­sa.

Ap­tee­kin eri teh­tä­vis­sä va­lon tar­ve vaih­te­lee. Lää­ke­tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­nen edel­lyt­tää hy­vää nä­ke­mis­tä ja riit­tä­vää va­lais­tus­ta. Puut­teet va­lais­tuk­ses­sa voi­vat ra­sit­taa näkö­ais­tia, hi­das­taa työs­ken­te­lyä ja li­sä­tä vir­hei­tä.

Asi­a­kas­pal­ve­lu­pis­teis­sä ja re­sep­tin kä­sit­te­lyn eri vai­heis­sa tar­vi­taan hy­vää yleis­va­lais­tus­ta, jota tar­vit­ta­es­sa täy­den­ne­tään koh­de­va­lai­si­mel­la. Va­lais­tus­voi­mak­kuu­den on täl­löin ol­ta­va ai­na­kin 500 luk­sia. Muu­al­la ap­tee­kis­sa va­lais­tus­voi­mak­kuus voi olla pie­nem­pi.

Nä­ke­mis­tä häi­rit­se­vät kirk­kaat valo­pis­teet näkö­ken­täs­sä, häi­käi­sy, hei­jas­tuk­set ja suu­ret va­lais­tus­vaih­te­lut. Epä­suo­ral­la va­lais­tuk­sel­la voi­daan vä­hen­tää nä­ke­mi­sen hait­ta­te­ki­jöi­tä. Nä­ky­vyy­teen ja näkö­mu­ka­vuu­teen vai­kut­ta­vat li­säk­si si­sus­tuk­sen, sei­nien, ka­ton ja ka­lus­tei­den väri. Tum­ma tila ja si­sus­tus li­sää­vät yleen­sä va­lon mää­rän tar­vet­ta, kun taas vaa­le­at pin­nat ja si­sus­tus hei­jas­ta­vat va­loa ta­kai­sin.

Kos­teus- ja home­vau­ri­ot ovat ter­veys­ris­ke­jä. Tois­tu­va kos­tu­mi­nen voi ai­heut­taa ra­ken­tei­den vau­ri­oi­tu­mi­sen, jol­loin ra­ken­tei­siin voi ke­hit­tyä mik­ro­bi­kas­vus­toa. Kos­teus voi tun­keu­tua ra­ken­tei­siin mm. ka­ton, sei­nien, ik­ku­noi­den tai ala­poh­jan kaut­ta tai vesi­joh­to­jen ja vie­mä­rien vuo­dois­ta. Kos­teus­vau­ri­ot on syy­tä sel­vit­tää, en­nen kuin ra­ken­ne­vau­ri­ot ke­hit­ty­vät.

Home­pöly­sai­rauk­sien oi­reet muis­tut­ta­vat ta­val­lis­ta fluns­saa eli ho­mees­ta kär­si­väl­lä saat­taa olla esi­mer­kik­si ys­kää, pään­sär­kyä tai kuu­met­ta. Ter­veys­hai­tan hoi­ta­mi­ses­sa tar­vi­taan yh­teis­työ­tä työ­ter­veys­huol­lon kans­sa.

Esi­henkilön vas­tuul­la on ryh­tyä toi­men­pi­tei­siin työs­sä ja työ­ym­pä­ris­tös­sä ha­vait­tu­jen vaa­ro­jen ja hait­to­jen osal­ta.

Hy­vän sisä­il­man tun­nus­merk­ke­jä ovat il­man puh­taus ja raik­kaus sekä so­pi­va läm­pö­tila ja il­man kos­teus. Hyvä sisä­ilma edis­tää osal­taan vir­keyt­tä ja työ­ky­kyä. Sisä­il­man on­gel­mat ai­heut­ta­vat vä­sy­mis­tä ja epä­viih­ty­vyyt­tä sekä ter­veys­hait­toi­na oi­rei­ta ja sai­rauk­sia. Huo­no sisä­ilma tun­tuu tunk­kai­suu­te­na, epä­miel­lyt­tä­vi­nä ha­jui­na ja mui­na tun­te­muk­si­na.

Lämpötila

Ap­tee­kin läm­pö­ti­las­sa on huo­mi­oi­ta­va hen­ki­lös­tön li­säk­si asi­ak­kaat ja lääk­kei­den säi­ly­vyys. Sisä­läm­pö­ti­lak­si suo­si­tel­laan ke­vy­es­sä työs­sä 21–25 as­tet­ta. Ta­va­ran vas­taan­ot­ta­mi­ses­sa, pur­ka­mi­ses­sa ja va­ras­toin­nis­sa läm­pö­tila voi olla näi­tä ar­vo­ja ma­ta­lam­pi. Poik­ke­a­van läm­pö­ti­lan mah­dol­li­ses­ti ai­heut­ta­maa työ­kuor­mi­tus­ta voi­daan ke­ven­tää työ­jär­jes­te­lyil­lä tai tauo­tuk­sel­la. Kor­ke­aa läm­pö­ti­laa voi­daan las­kea tulo­il­man mää­rää li­sää­mäl­lä tai tulo­il­maa jääh­dyt­tä­mäl­lä. Lii­an ma­ta­laa läm­pö­ti­laa voi nos­taa tai kyt­keä läm­pö tai il­mas­toin­ti ai­kai­sem­min pääl­le. Kesä­kuu­mal­la voi­daan hank­kia tar­vit­ta­es­sa tuu­let­ti­mia, mi­kä­li läm­pö­ti­laa ei muu­ten saa­da alen­net­tua riit­tä­väs­ti.

Ilman kosteus ja veto

Il­man lii­an voi­ma­kas vir­taus ko­e­taan epä­viih­tyi­sä­nä ve­don tun­tee­na. Ve­toa tun­ne­taan myös suu­rien kyl­mien pin­to­jen, esi­mer­kik­si ik­ku­noi­den lä­hei­syy­des­sä. Ulko-ovien tai il­mas­toin­nin tulo­ilma- ja pois­to­auk­ko­jen lä­hei­syy­des­sä voi­daan niin ikään ko­kea ve­don tun­net­ta. Ve­toa voi­daan vä­hen­tää esi­mer­kik­si yli­pai­neis­ta­mal­la myy­mä­lä- ja va­ras­to­ti­lat ulko­il­maan näh­den, tulo­il­man suun­tauk­sel­la, työ­pis­tei­den si­joit­ta­mi­sel­la, läm­pö­pu­hal­ti­mil­la ja tuu­li­kaa­peil­la.

Il­man lii­al­li­sel­la kos­teu­del­la tai kui­vuu­del­la voi olla vä­lil­li­siä vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen. Ko­vil­la tal­vi­pak­ka­sil­la ilma voi olla niin kui­vaa, että se voi ai­heut­taa joil­la­kin ih­mi­sil­lä sil­mien, ihon ja hen­gi­tys­tei­den lima­kal­vo­jen kui­vu­mis­ta. Työ­pai­kan il­man suh­teel­lis­ta kos­teut­ta pi­de­tään miel­lyt­tä­vä­nä, kun sen ar­vot ovat 25–50 %. Il­man kos­teus on pää­a­si­as­sa si­dok­sis­sa val­lit­se­vaan ulko­il­maan.

Il­man laa­tuun, kos­teu­teen, läm­pö­ti­laan ja ve­toon liit­ty­vis­sä asi­ois­sa hen­ki­lös­tön tun­te­muk­set, oi­rei­lut ja sai­ras­tu­mi­set voi­vat osoit­taa ke­hit­tä­mi­sen tar­peen ja koh­teen. Tar­vit­ta­es­sa tun­te­muk­sia voi­daan tar­ken­taa mit­tauk­sil­la ja asi­an­tun­ti­ja­työl­lä.

Vaatetus

Hen­ki­lö­koh­tai­sel­la pu­keu­tu­mi­sel­la voi­daan vä­hen­tää esi­mer­kik­si lii­an ma­ta­lan läm­pö­ti­lan tai ve­don ai­heut­ta­mia tun­te­muk­sia.

Ker­ros­pu­keu­tu­mi­sella voidaan ylläpitää henkilökohtaista lämpötasapainoa. Kyl­män ja ve­don tun­net­ta voi­daan vä­hen­tää käyt­tä­mäl­lä alus- tai väli­a­sus­sa kor­ke­aa kau­lus­ta ja ihon­myö­täi­siä hi­han ja lah­kei­den sui­ta. Um­pi­nai­set ken­gät täy­den­tä­vät pu­keu­tu­mis­ta tar­vit­ta­es­sa.

Seisten tehtävä työ

Seis­ten työs­ken­te­ly on yleen­sä er­go­no­mi­sem­paa. Säh­köl­lä sää­det­tä­vä kas­sa­pöy­tä tai pal­ve­lu­tis­ki mah­dol­lis­ta­vat eri­pi­tui­sil­le työn­te­ki­jöil­le so­pi­van työs­ken­te­ly­kor­keu­den. Sei­so­ma-asen­non etu­na on hyvä ulot­tu­vai­suus sekä mah­dol­li­suus käyt­tää voi­maa te­hok­kaam­min kuin is­tu­en teh­tä­väs­sä työs­sä. Pa­ras tu­los saa­vu­te­taan, kun työ­hön liit­tyy vaih­te­le­vas­ti is­tu­mis­ta, sei­so­mis­ta ja kä­ve­lyä ja työn­te­ki­jä voi itse sää­del­lä työ­ta­po­jaan ja asen­to­jaan.

Seisten tehtävän työn periaatteita

  • Hyvä työ­päi­vä si­säl­tää vaih­del­len seisomis­ta, liik­ku­mis­ta, is­tu­en teh­tä­vää työ­tä ja tau­ko­ja.
  • Jat­ku­va seis­ten teh­tä­vä työ voi vä­syt­tää ala­raa­jo­ja ja sel­kää.
  • Sei­so­ma­työn ai­heut­ta­maa kuor­mi­tus­ta voi­daan vä­hen­tää vaih­te­le­vil­la työ­teh­tä­vil­lä ku­ten työ­jär­jes­te­lyil­lä ja työ­kier­rol­la.
  • Peh­men­tä­vä kumi­mat­to lat­ti­al­la vä­hen­tää ala­raa­jo­jen ja se­län kuor­mi­tus­ta.
  • Seis­tes­sä pai­non tu­lee ja­kau­tua mo­lem­mil­le ja­loil­le. Seis­ten toi­nen jal­ka hie­man edem­pä­nä on mah­dol­lis­ta yllä­pi­tää ryh­di­käs asen­to.
  • Hai­tal­li­sia ta­po­ja ja tot­tu­muk­sia, ku­ten sei­so­mis­ta pai­no jat­ku­vas­ti vain sa­mal­la ja­lal­la, tu­lee vä­hen­tää tai kar­sia.
  • Sei­so­ma-asen­toa vaih­te­le­mal­la ja pai­non­siir­to­ja teh­den voi ta­sa­ta ala­raa­jo­jen ja se­län hai­tal­lis­ta kuor­mit­tu­mis­ta.
  • Hy­vät jal­ki­neet ovat sei­so­ma­työs­sä vält­tä­mät­tö­mät.
  • Vä­sy­mis­tä voi eh­käis­tä ja hel­pot­taa el­py­mis­liik­keil­lä sekä is­tu­mal­la tauoil­la ja mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan työn lo­mas­sa.

Hyvät työjalkineet

Työ­jal­ki­neet ovat tär­ke­ät eri­tyi­ses­ti seis­ten ja liik­ku­en teh­tä­väs­sä työs­sä. Kun työ­jal­ki­nei­ta on kak­si pa­ria, nii­tä voi vaih­del­la työ­päi­vän ai­ka­na.

Hyvän työjalkineen keskeiset ominaisuudet

Nojaaminen seinään tai pilariin tauolla vähentää selän haitallista kuormitusta.

Seisominen kumimatto jalkojen alla vähentää selän ja alaraajojen kuormittumista.

Taukoliikeitä seisten tehtävään työhön

Tauo­ta työ­tä­si ak­ti­voi­mal­la raa­jo­jen ve­ren­kier­toa.

Nou­se var­pail­le, kier­rä ylä­raa­jo­ja auki ja ojen­na ja kou­kis­ta ran­tei­ta. Näin saat vilkastettua poh­kei­den ja kyy­när­var­sien li­has­ten ve­ren­kier­toa.

Ve­ny­tä poh­kei­ta aset­ta­mal­la jal­ka­terä sei­nää vas­ten ja työn­tä­mäl­lä lan­ti­o­ta eteen­päin.

Venytä reiden takaosaa nostamalla jalka korkealle tasolle ja taivuta vartaloa eteen. Kengät on hyvä riisua välillä pois.

Istuen tehtävä työ

Työ­pis­teen jär­jes­te­lyt ja hyvä, hel­pos­ti sää­det­tä­vä työ­tuo­li ovat tär­kei­tä is­tu­en teh­tä­väs­sä työs­sä. Hy­vin tu­et­tu ja it­sel­le so­pi­vak­si sää­det­ty is­tu­ma-asen­to kuor­mit­taa vä­hem­män. Työ­a­sen­to­jen vä­häi­nen­kin vaih­te­lu on aina hyö­dyl­lis­tä. On hyvä työs­ken­nel­lä ajoit­tain myös seis­ten, mi­kä­li työ­taso on sää­det­tä­vis­sä so­pi­vak­si.

Työ­pis­teen jär­jes­te­lyt ja hyvä, hel­pos­ti sää­det­tä­vä työ­tuo­li ovat tär­kei­tä is­tu­en teh­tä­väs­sä työs­sä. Hy­vin tu­et­tu ja it­sel­le so­pi­vak­si sää­det­ty is­tu­ma-asen­to kuor­mit­taa vä­hem­män. Työ­a­sen­to­jen vä­häi­nen­kin vaih­te­lu on aina hyö­dyl­lis­tä. On hyvä työs­ken­nel­lä ajoit­tain myös seis­ten, mi­kä­li työ­taso on sää­det­tä­vis­sä so­pi­vak­si.

Kyy­när­var­sien on hyvä saa­da tu­kea. Nä­ke­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että va­lais­tus on riit­tä­vä ja se ei ai­heu­ta häi­käi­syä. Työ­tuo­li tu­lee aina sää­tää it­sel­leen so­pi­vak­si. Tär­keim­mät sää­det­tä­vät asi­at ovat is­tuin­kor­keus, tuo­lin sy­vyy­den sää­tö sekä sel­kä­no­jan kor­keus ja kal­lis­tus. Mitä pi­tem­pi työ­jak­so on, sitä tär­ke­äm­pää on sää­tää työ­tuo­li oi­kein it­sel­le so­pi­vak­si.

Työskentely puoliseisovassa asennossa esimerkiksi satulatuolilla tai seisomatuella mahdollistaa työasennon vaihtelun sekä selän ja niskan hyvän asennon.

Yläselän ojennus selkänojaa vasten on hyvä vastaliike eteenpäin suuntautuvalle työasennolle.

Hyvä näyttöpäätetyö

Hyvä näyttöpäätetyöpiste

Va­lais­tus

Työ­taso

Näyt­tö

Työ­tuo­li

Hii­ri ja näp­päi­mis­tö

Jal­ka­tila

Tauotus

Näyttöpäätetyössä jalat ovat tuettuna tukevasti lattiaan ja kädet ovat vaakatasossa, kyynärvarret hyvin tuettuna ja ranteet suorina. Hartiat ovat rentoina ja niska suorana. Päätteen yläreuna jää selvästi silmien vaakatason alapuolelle. Hiiren paikka on näppäimistön vieressä. Hiirikäsi tuetaan pöytään, tuolin käsinojaan tai tukevaan, pöytään kiinnitettävään kyynärvarsitukeen.

Hyllytys ja lääkkeiden ottaminen

Hy­vät työ­vä­li­neet ke­ven­tä­vät työ­tä ja vä­hen­tä­vät hai­tal­lis­ta kuor­mit­tu­mis­ta. Ap­teek­ki­työ­hön on ole­mas­sa mo­nen­lai­sia nos­to-, pinoamis- ja siir­to­vau­nu­ja sekä taso­kär­ry­jä. Pot­ku­pal­lit, veto­a­lus­tat tai tu­ke­vat tik­kaat ovat kor­ke­al­le ulot­tu­mi­sen apu­vä­li­nei­tä.

Robotti toimii reseptilääkkeiden automaattisena varastona ja farmaseuttien apuna noutaen tarvittavat lääkkeet nopeasti. Kone ei korvaa ihmistä, vaan antaa enemmän aikaa ja rauhaa lääkeneuvonnalle.

Käytä apuvälineitä, kun työskentelet kädet hartiatason yläpuolella. Potkupallit, vetoalustat tai tukevat tikkaat ovat korkealle ulottumisen apuvälineitä.

Useimmat työskentelevät luontevasti kyykkyasennossa. Toispolviseisonnassa työskentely on mahdollista, mikäli käytössä on polvisuojat tai pehmuste polven alle. Matalia hyllyjä tai laatikoita täyttäessä voi käyttää apuna myös jakkaraa tai potkupallia.

Nostaminen, kantaminen ja siirtäminen

Kä­sin teh­tä­vä nos­ta­mi­nen ja siir­tä­mi­nen ai­heut­ta­vat hai­tal­lis­ta kuor­mit­tu­mis­ta, joka on yksi tuki- ja lii­kun­ta­elin­sai­rauk­sien, eten­kin sel­kä­vai­vo­jen ris­ki­te­ki­jä. Hyvä etu­kä­teis­suun­nit­te­lu ja apu­vä­li­nei­den käyt­tö ke­ven­tä­vät työ­tä ja vä­hen­tä­vät kuor­mi­tus­ta. Ta­va­roi­den siir­tä­mi­ses­sä eri­lai­set siir­to­vä­li­neet ja taso­kär­ryt ovat suo­si­tel­ta­via. Oi­ke­an nos­to­tek­nii­kan hal­lin­ta on tär­ke­ää. Työn­te­ki­jän on saa­ta­va riit­tä- väs­ti opas­tus­ta oi­ke­aan nos­to­tek­niik­kaan sekä nos­toi­hin liit­ty­viin vaa­roi­hin. Aina ei voi vält­tää nos­ta­mis­ta han­ka­lis­sa työ­a­sen­nois­sa. Sik­si on tär­ke­ää har­joi­tel­la nos­to­tek­niik­kaa myös hal­li­tus­ti kier­ty­neis­sä asen­nois­sa pai­non­siir­toa hyö­dyn­tä­en.

Taak­ko­jen nos­ta­mi­seen ja siir­tä­mi­seen on saa­ta­vis­sa pie­niä nos­to­lait­tei­ta. Pyri vai­kut­ta­maan sii­hen, että rul­la­kot ovat täy­tet­ty si­ten, että ke­vy­et taa­kat ovat yl­hääl­lä ja pai­na­vat al­haal­la.

Ennen nostamista tai siirtämistä harkitse

Pienikokoinen, helposti liikuteltava pinoamisvaunu, joka soveltuu erityisesti ahtaisiin tiloihin.

Ta­va­roi­den pur­ka­mi­ses­sa ja pak­kaa­mi­ses­sa on hyvä hyö­dyn­tää eri­kor­kui­sia ta­so­ja. Pur­ka­es­sa­si laa­tik­koa ase­ta se sel­lai­sel­le kor­keu­del­le, ett­ei har­ti­oi­ta tai kä­siä tar­vit­se pi­tää ko­hol­la. Se­län etukumaraa tai kier­ty­nyt­tä asen­toa tu­lee vält­tää.

Nostamisessa huomioitavia asioita

Painavien taakkojen nostot on syytä tehdä kahdestaan. Käyntiasentonosto on luonteva vaihtoehto silloin, kun noston jälkeen siirretään taakkaa. Käyntiasentonostossa selkä on hyvässä asennossa ja jalkalihaksia voi käyttää noston aikana. Nostaessasi matalalta siirry mahdollisimman lähelle taakkaa, koukista polvet ja lonkat ja taivuta selkää hieman eteenpäin. Ota tukeva ote taakasta. Jännitä vatsalihakset. Myös hengityksen pidättäminen noston aikana lisää tukea selälle. Nosta rauhallisesti. Älä riuhdo!

Nostaessa aktivoi keskivartalo, ota tukeva ote taakasta ja ponnista alaraajoilla. Siirrettäessä hyödynnä painonsiirtoa. Jos joudut kantamaan, laske taakka sopivalle kantokorkeudelle. Yleensä taakka on hyvä tukea lantioon. Vältä selän kiertämistä taakan kanssa. Käänny jaloilla.

Kun taakkaa siirretään, käännytään jaloilla eikä vartaloa kierretä. Kun nostot hartiatason yläpuolelta, laske taakka ensin rinnalle ja jousta polvista. Laske taakka edelleen tasolle tai kärryyn.

Työn tauotus ja elpymisliikkeet

Mikäli työ ei mahdollista riittävää palautumista, tarvitaan taukoja. Pidemmän istumisen jälkeen on hyvä lähteä liikkeelle ja vastaavasti seisomisen jälkeen istahtaa. Myös elpymisliikkeillä voi katkaista staattisesti kuormittavan työvaiheen. Esimerkiksi hartiakipu johtuu usein verenkierron heikkenemisestä. Verenkiertoa voi elvyttää vaikkapa pyörittämällä hartioita.

Raskaan työvaiheen jälkeen tehtäviä elpymisliikkeitä

Rintalihakset kiristyvät, jos teet työtä jatkuvasti eteenpäin kumartuneena. Kireät rintalihakset vetävät hartioita eteenpäin ja heikentävät ryhtiä. Venytä lihaksia siten, että viet käden taakse yläviistoon tukea vasten. Kierrä vartaloa kädestä poispäin, kunnes tunnet venytyksen olkapään ja rintalastan välillä. Tee sama toisella kädellä.

Lonkan koukistajan venytys on tärkeää istumatyössä sekä eteen taipuneessa asennossa työskenneltäessä. Laita toinen jalka eteen ja nosta taaimmaisen jalan kanta irti alustasta. Käännä lantiota taakse ja tunne venytys lonkan edessä. Samalla voit venyttää kylkeä nostamalla vastakkainen käsi ylös ja kurottamalla kohti kattoa.

Selän lihaksia voi elvyttää tekemällä säännöllisesti vartalon kiertoja.

Ota yhteyttä