Lainsäädäntö toimivan työyhteisön tukena
Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa puuttumaan työssä ilmeneviin ristiriitatilanteisiin sekä ennalta ehkäisevästi että korjaavasti. Työnantajan velvoitteet pohjautuvat erityisesti työturvallisuuslakiin, palvelussuhdelakeihin, tasa-arvolakiin (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) ja yhdenvertaisuuslakiin. Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on olla selvillä töiden sujumisesta ja työyhteisön tilanteesta, jotta kuormitus-, haitta- ja vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa ennen niiden kertymistä terveydelle haitallisiksi. Tässä kokonaisuudessa nostetaan esille keskeisiä asioita työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Työyhteisön toimintaa, ml. esihenkilö, käsitellään tarkemmin toisaalla tässä aineistossa.
Työturvallisuuslaki
Työturvallisuuslaki (738/2002) on yleislaki, jota sovelletaan lähes kaikkeen työhön. Sen tarkoituksena on, että työpaikalla kehitetään työympäristöä ja työolosuhteita oma-aloitteisesti, järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Näin voidaan turvata työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä työstä ja työympäristöstä johtuvia terveyshaittoja. Työturvallisuuslaissa tarkoitetaan terveydellä sekä fyysistä että henkistä terveyttä.
Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan velvoitteet voidaan jakaa ennakoiviin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Työssä esiintyvien ristiriitojen ehkäisemiseksi työnantajan tulee muun muassa
- tunnistaa riittävän järjestelmällisesti työn sisältöön, työjärjestelyihin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät sekä muut työssä tai työolosuhteissa olevat tekijät, jotka voivat aiheuttaa epäasiallista kohtelua tai haitallista kuormittuneisuutta työssä
- tehdä tarvittavia toimenpiteitä työpaikalla havaittujen epäkohtien poistamiseksi
- suunnitella ja mitoittaa työt siten, että ottaa huomioon työntekijöiden edellytykset suhteessa työhönsä; työnantajan tulee huomioida, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja
- tarkkailla jatkuvasti työyhteisön tilaa ja myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä
- huolehtia siitä, että turvallisuutta ja terveyttä koskevat toimenpiteet, kuten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen, otetaan huomioon työpaikan kaikilla tasoilla ja kaikissa osissa
- huolehtia, että työsuojelun toimintaohjelma kattaa myös työyhteisön toiminnan kehittämisen
- varmistaa, että esihenkilöt ja työntekijät perehdytetään työpaikan toimintamalleihin ja käytäntöihin ristiriitatilanteiden ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyssä ja käsittelyssä.
Kun työnantajan tietoon tulee, että työntekijä on työssään häirinnän tai muun terveyshaittaa tai -vaaraa aiheuttavan epäasiallisen kohtelun kohteena, työnantajan on ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin tilanteen selvittämiseksi ja epäasiallisen kohtelun poistamiseksi. Tässä voi käyttää tukena Työturvallisuuskeskuksen aineistoja:
Niistä löytyy ohjeita ja vinkkejä myös epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn työpaikalla.
Työntekijän tulee noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä. Hänen on toimittava huolellisesti ja riittävän varovaisesti työssään, ettei kenenkään turvallisuus tai terveys vaarantuisi. Lisäksi hänen on ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan epäkohdista, vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa omalle tai toisen turvallisuudelle tai terveydelle.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää myös välttämään sellaista muihin kohdistuvaa toimintaa tai käyttäytymistä, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työssä tukee toki muutoinkin toimia ammatillisesti.
Ristiriitatilanteissa työntekijän tulee oman osaamisensa puitteissa selvittää tilannetta, jotta häiriö tai ristiriita poistuisi. Mikäli hän ei onnistu tässä omin toimin tai ei jostain syystä uskalla toimia näin, tulee hänen ilmoittaa asiasta esihenkilölle. Ilmoitus on hyvä tehdä myös työsuojeluvaltuutetulle.
Työsopimuslaki
Työsuhdetta sääntelevä keskeisin säädös on työsopimuslaki (55/2001). Siinä määritellään työnantajan ja työntekijän keskeiset velvollisuudet työsuhteessa. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeamista voida perustella työntekijän tehtävillä tai asemalla. Työnantajan tulee myös kaikin puolin edistää suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus määrätä siitä, kuka ohjaa ja valvoo töiden suorittamista. Työnantajan edustajana toimivalla esihenkilöllä on siis oikeus antaa työnjohtokäskyjä, järjestellä töitä ja työmenetelmiä sekä antaa yksityiskohtaisempiakin ohjeita töiden suorittamiseen. Hän voi halutessaan jakaa tätä vastuuta työntekijöille työpaikan käytäntöjen puitteissa. Työnjohto-oikeus, eli direktio-oikeus, on rajoitettua siten, ettei saa antaa lain tai hyvän tavan vastaisia, kohtuuttomia taikka syrjiviä käskyjä.
Myös työsopimuslaki velvoittaa työntekijää tekemään työnsä huolellisesti ja noudattaen määräyksiä, joita työnantaja ja esihenkilö antavat toimivaltansa puitteissa. Työntekijällä on lisäksi lojaliteettivelvoite (uskollisuusvelvoite), joka edellyttää häntä ottamaan toiminnassaan kohtuudella huomioon myös työnantajan edun. Työntekijä ei esimerkiksi saa levittää paikkansapitämättömiä tietoja työnantajastaan tai tämän edustajista. Uskollisuusvelvoite ulottuu myös vapaa-aikaan ja toimintaan sosiaalisessa mediassa. Velvoitteen voidaan katsoa olevan sitä laajempi, mitä korkeammassa tai vastuullisemmassa asemassa työntekijä on työpaikalla.
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Työnantajan tulee kohdella kaikkia työntekijöitään ja työnhakijoitaan yhdenvertaisesti. Eriarvoiseen asemaan asettaminen on pyydettäessä pystyttävä perustelemaan. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikalla siten, että otetaan huomioon yhdenvertaisuuslain (8 §) mukaiset syrjintäperusteet. Syrjintä on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Työnantaja ei saa ryhtyä kielteisiin toimiin sen takia, että työntekijä on valittanut syrjinnästä, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen tai ottanut yhteyttä viranomaisiin asian selvittämiseksi.
Tasa-arvolaki
Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986; tasa-arvolaki) säädetään työnantajan velvollisuudesta edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
Työnantaja ei saa asettaa työntekijää epäedulliseen asemaan sen vuoksi, että tämä on vedonnut tasa-arvolakiin tai osallistunut syrjintäasian selvittämiseen. Työnantajan on myös huolehdittava, ettei työntekijään kohdistu tällaista toimintaa muiden työntekijöiden taholta.
Lisätietoja
