Tavoitteena sopiva työkuormitus
Työ kuormittaa tekijäänsä fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Sopiva kuormitus työssä tukee terveyttä, työkykyä, työmotivaatiota ja työstä suoriutumista. Kuormituksen määrää, laatua ja voimakkuutta sekä niiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn tulee tarkkailla riittävän usein. Jos työntekijä kuitenkin kuormittuu työssään terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä terveysvaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.
Tähän julkaisuun on koottu työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä psykososiaalisen työkuormituksen hallinnassa työpaikalla. Julkaisun tarkoituksena on tukea uuden toimijan perehtymistä rooliinsa sekä toimia jatkossa muistilistana. Vaikka tekstissä keskitytään psykososiaalisen työkuormituksen hallintaan, monet kerrotuista asioista ovat sovellettavissa myös muuhun työkuormitukseen.
Sivun sisällysluettelo
Kuormitus- ja voimavaratekijät työssä
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön toiminnan ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka työtä tekee. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta. Osa kuormitustekijöistä on toimialoille yhteisiä ja osa toimialoittain ja työpaikoittain korostuvia. Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat kuormittaa haitallisesti, jos ne on mitoitettu väärin, niitä on hallittu puutteellisesti tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa.
Työsuojeluhallinto on tuottanut työsuojelutarkastajien käyttöön koonnin työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Huomaa, että koonti ei ole täydellinen. Näin ollen se ei kata kaikkia kuormitustekijöitä, esimerkiksi organisaatiomuutosta, josta voi aiheutua kuormitusta, ja työn ulkopuolisia kuormitustekijöitä.
Työn järjestelyihin liittyvät kuormitustekijät koskevat työn ja työtehtävien suunnittelua, jakamista ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimista.
- Epäselvyydet tehtävänkuvissa tai vastuissa
- Epärealistiset tai kohtuuttomat tavoitteet
- Liiallinen työmäärä työaikaan nähden
- Työskentely varsinaisen työajan ulkopuolella
- Epäsäännölliset työajat, vuorotyö tai yötyö
- Työvälineisiin tai -ympäristöön liittyvät epäkohdat, puutteet tai toimintahäiriöt
- Työhön keskittymistä häiritsevät tekijät.
Työn sisältöön liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviä tekijöitä.
- Vaihtelun puute työssä, työn yksitoikkoisuus
- Toimiminen epäselvien ohjeiden tai odotusten pohjalta
- Liiallinen tietomäärä tai hallitsematon tietotulva
- Usean eri asian tekeminen samanaikaisesti
- Työn tekemisen jatkuva keskeytyminen
- Työn suuri vastuullisuus
- Haastavat tai vaikeat työtehtävät
- Haastavat tai vaikeat tilanteet asiakastyössä
- Työhön liittyvä väkivallan uhka.
Työn sosiaalisen toimivuuteen liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työyhteisön yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä.
- Ongelmat työntekijöiden keskinäisissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa
- Liian vähäinen tuki työtovereilta työn tekemiseen
- Ongelmat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa
- Liian vähäinen tuki esihenkilöltä työn tekemiseen
- Työyhteisössä ilmenevä häirintä tai muu toistuva epäasiallinen kohtelu
- Syrjivä kohtelu iän, terveydentilan, alkuperän, mielipiteen tms. henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Työssä on myös myönteisiä tekijöitä eli voimavaroja. Ne auttavat vastaamaan työn vaatimuksiin ja vähentävät työssä koettua kuormitusta. Voimavarat voivat liittyä työpaikkaan yleisesti, työtehtäviin ja työjärjestelyihin sekä työyhteisön ja esihenkilön toimintaan. Työntekijöillä on myös omia henkilökohtaisia voimavaroja.
Työtehtävät: selkeä perustehtävä, työn merkityksellisyys, työn muokkaaminen, onnistumiset työssä
Työjärjestelyt: selkeä työnjako, kohtuulliset tavoitteet, joustavat työajat
Työyhteisö ja esihenkilö: arvostus, psykologinen turvallisuus*, toimivat johtamiskäytännöt, tuen antaminen ja saaminen
Työpaikka: työn varmuus, toimintakulttuuri ja -tavat, työn ja muiden elämänalueiden yhteensovittamista tukevat käytännöt
Henkilökohtaiset voimavarat: sinnikkyys, joustavuus, epävarmuuden sietäminen, elämänhallinnan tunne
Muokattu lähteestä Moilanen, S. & Mäkinen, P. (2021). Työhyvinvointikortti®-koulutuksesta osaamista ja intoa kehittämiseen.
*Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan työntekijän tunnetta siitä, että hän kokee työyhteisössä olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään ja voivansa ottaa esille huolenaiheita, kysymyksiä ja ideoita pelkäämättä työpaikan ihmissuhteisiin tai omaan asemaansa taikka uraansa liittyviä kielteisiä seuraamuksia.
Jatkuvaa toimintaa työpaikalla
Keskustele esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa työkuormitustilanteista, voimavaroista, palautumisesta ja keinoista ehkäistä haitallista työkuormitusta.
Rohkaise ja kannusta esihenkilöitä keskustelemaan vastuualueensa työntekijöiden kanssa työkuormitustilanteista, kuormitustekijöiden vähentämisestä ja voimavarojen vahvistamisesta.
Kannusta työntekijöitä aloitteellisuuteen työolojen kehittämisessä. Muistuta heitä tarvittaessa turvallisuusilmoitusten tekemisestä, ml. epäkohdista ja puutteista ilmoittaminen.
Toteuta työpaikalla säännöllisesti psykososiaalisen työkuormituksen aihepiiriin liittyviä turvallisuustuokioita. Voit käyttää tukena esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen Turvatuokio– ja #KevennäKuormitusta-aineistoja.
Neuvo esihenkilöitä ja työntekijöitä työpaikan käytännöissä, esimerkiksi varhaisen välittämisen tai aktiivisen tuen toimintamalli, haitallisesta kuormittuneisuudesta ilmoittaminen ja toimintamallit häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tilanteissa.
Tuo työpaikalla tarvittaessa esille, että työturvallisuuslain mukaan työntekijöille tulee antaa opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi.
Muistuta tarvittaessa myös siitä, että esihenkilöiden tehtävät, vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, ennalta ehkäisemisessä ja vähentämisessä tulee määritellä riittävän tarkasti ja että esihenkilöt tulee perehdyttää tehtäviinsä. Voit käyttää tukena Työturvallisuuskeskuksen Esihenkilö ja psykososiaalisen työkuormituksen hallinta -tietolehtistä.
Valmistaudu ja osallistu psykososiaalista työkuormitusta koskevaan työsuojelutarkastukseen ja työpaikkaselvitykseen.
Kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistaminen
Periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään, tulee käsitellä yhteistoiminnassa. Tämä koskee myös em. selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleita työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavia seikkoja.
Perehdy työpaikalla käytettäviin toimintatapoihin ja välineisiin kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistamisessa. Näitä ovat työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin lisäksi esimerkiksi
- työyhteisön yhteiset keskustelut työhön liittyvistä asioista
- työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tekemät työpaikkakäynnit
- työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja raportit
- työaika-asiakirjat
- työilmapiirikartoitus ja muut henkilöstökyselyt.
Auta esihenkilöitä ja työntekijöitä tunnistamaan psykososiaalisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä työssä. Auta myös tunnistamaan työn sujumisen häiriöille ja työyhteisöhäiriöille altistavia tekijöitä työoloissa. Voit käyttää tukena Työturvallisuuskeskuksen(siirryt toiseen palveluun) ja työsuojeluhallinnon(siirryt toiseen palveluun) aineistoja. Tiedosta, että työpaikalla voi olla muitakin kuormittavia tekijöitä kuin näissä sanotut. Esimerkiksi työtapaturman vaara, fyysiset kuormitustekijät ja fysikaaliset tekijät voivat olla myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä joko sellaisenaan tai muuta kuormitusta vahvistaen.
Osallistu työturvallisuuslaissa tarkoitetun vaarojen selvittämisen ja arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Henkilöstö kannattaa jakaa arvioinnin aikana tarvittaessa pienempiin ryhmiin, jotta heidän työssään esiintyvät kuormitustekijät tulevat tunnistetuiksi. Kuormitustekijät tulee tunnistaa myös esihenkilöiden osalta.
Tarkistakaa yhdessä, esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa, että työpaikallanne käytetty vaarojen arviointimenetelmä tunnistaa riittävän kattavasti psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Läheltä piti -tilanteiden tarkastelussa ja työtapaturmien tutkinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten työkuormitus on vaikuttanut tilanteeseen tai tapahtuneeseen.
Ehdota tarvittaessa suunnatun työpaikkaselvityksen tekemistä siten, että työterveyshuolto tarkastelee siinä erityisesti esimerkiksi psykososiaalista työkuormitusta, työyhteisön toimintaa tai työajoista aiheutuvaa kuormitusta työssä.
Kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi
Kuormitustekijä ei automaattisesti ole terveydelle haitallinen. Kuormituksen määrää, laatua ja voimakkuutta ja niiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn tulee tarkkailla riittävän usein.
Perehdy työpaikkaselvityksistä tehtyihin raportteihin. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle.
Tutustu myös Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyn menetelmäkuvaukseen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Siinä Työterveyslaitoksen tutkijat kuvaavat monien kuormitustekijöiden vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Tiedosta, että Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä ei tulisi käyttää ainoana menetelmänä arvioitaessa terveydellistä merkitystä. Jos oma osaaminen työpaikalla ei riitä kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointiin, tulee käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, erityisesti työterveyshuoltoa.
Työntekijän kuormittuneisuuden tunnistaminen
Sopiva työkuormitus tukee työhyvinvointia, auttaa keskittymään työssä, ylläpitää työmotivaatiota ja edistää työn tuloksellisuutta. Haitallisen kuormittumisen syntymiseen myötävaikuttavat kuormituksen liiallisuus, yksipuolisuus ja pitkäkestoisuus sekä puutteelliset palautumismahdollisuudet.
Tiedosta, että yksilöt voivat kokea saman työkuormituksen eri tavoin – esimerkiksi työkykynsä, osaamisensa ja muiden voimavarojensa sekä elämäntilanteensa mukaan.
Perehdy työpaikalla käytettäviin toimintatapoihin ja välineisiin työntekijöiden kuormittuneisuuden tunnistamisessa, kuten varhaisen välittämisen tai aktiivisen tuen toimintamalli. Muista myös Työturvallisuuskeskuksen maksuton Kuormitusvaaka(siirryt toiseen palveluun)-sovellus ja työterveyshuollon tarjoamat välineet.
Tiedosta, että työntekijä voi kertoa tilanteestaan epämääräisesti, sillä hän ei välttämättä osaa tai halua nimetä tilannetta haitalliseksi työkuormitukseksi tai esimerkiksi häirinnäksi tai muuksi epäasialliseksi kohteluksi. Perehdy siihen, mikä on häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ja mikä ei niitä ole.
Kartoita työntekijän tilannetta kysymällä ja antamalla tunteille sanoja. Auta tosiasioiden ja tunteiden erottamisessa.
Muista, että työntekijä saattaa sokeutua olosuhteisiin tai omaan tilanteeseensa, jolloin hän ei tunnista tai ymmärrä haitallista kuormittuneisuuttaan tai ei yksin jaksa hakea muutosta tilanteeseen. Auta häntä ratkaisuvaihtoehtojen etsimisessä.
Rohkaise ja kannusta työntekijää ottamaan oma työkuormitustilanne esille esihenkilönsä kanssa. Ohjaa häntä myös ottamaan tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioimiseksi.
Kerro tarvittaessa, että työntekijä voi pyytää tukihenkilön mukaan työterveysneuvotteluun ja muihin työkuormitusta koskeviin keskusteluihin. Työsuojeluvaltuutettuna voit kysyä, toivooko työntekijä sinun toimivan tukihenkilönä.
Työkuormituksen keventäminen
Työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat tulee käsitellä yhteistoiminnassa.
Tee ehdotuksia kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja voimavaratekijöiden vahvistamiseksi.
Osallistu työkuormitusta vähentävien toimenpiteiden priorisointiin. Ensisijaisesti tulee puuttua niihin kuormitustekijöihin, jotka aiheuttavat eniten terveyshaittaa. Käytä hyväksi johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, jotka on sanottu työpaikkaselvitysraporteissa.
Tarkistakaa yhdessä, esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa, että työsuojelun toimintaohjelma sisältää myös psykososiaalisen työympäristön. Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa.
Auta työntekijöitä ja esihenkilöitä jäsentämään työkuormitustilanteita, hahmottamaan yhteyksiä ja selvittämään asioiden ja tapahtumien juurisyitä. Esimerkiksi yhteistyössä ja tiedonkulussa olevat puutteet johtuvat usein epäselvistä tehtävänkuvista ja vastuista.
Kerro työntekijöille ja esihenkilöille siitä, mitä työterveyshuoltopalveluita työpaikallanne on käytössä.
Hahmota, mitä ennakoivia ja korjaavia toimintamalleja työpaikallanne on psykososiaalisen työkuormituksen hallinnassa. Tee ehdotuksia toimintamallien ja käytäntöjen kehittämiseksi joko työsuojelutoimikunnassa tai suoraan työnantajalle.
Seuranta
Seuraa ja arvioi valittujen toimenpiteiden toimivuutta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Ehdota tarvittaessa lisätoimenpiteitä kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja voimavaratekijöiden vahvistamiseksi.
Muista, että työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot tulee käsitellä yhteistoiminnassa.
Muista oma työhyvinvointisi
- Tunnista omaan rooliisi liittyvät kuormitus- ja voimavaratekijät.
- Ylläpidä osaamistasi ja verkostojasi.
- Älä tingi omasta palautumisestasi.
- Tunnista, milloin itse tarvitset apua ja tukea. Pyydä apua ja tukea – mitä varhemmin, sitä parempi.
Lähetä palautetta!
- Julkaisija:
- Työturvallisuuskeskus
- Sisältö:
- Seija Moilanen
- Julkaisuvuosi:
- 2023
- Toimialat:
- Kaikille aloille yhteiset aiheet
- Aiheet:
- psykososiaalinen työkuormitus työkuormitus työkyky työsuojelun yhteistoiminta työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu
- Julkaisumuodot:
- Digijulkaisu
- Kielet:
- suomi