Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Pölyt hallintaan työpaikoilla – samalla helpottuu syöpää aiheuttavien kivi- ja puupölyn hallinta

Artikkeli
Pölyn hallinta on helppo ja halpa tapa vähentää samalla myös altistumista syöpävaarallisille aineille, kuten kivi- ja puupölylle. Siitä kannattaa aloittaa, opastavat aluehallintavirastojen työsuojelun tarkastajat.

Kuva: Mikael Ahlfors

Kivipölyllä on merkitystä. Jos sille altistuu pitkäaikaisesti, se aiheuttaa kivipölykeuhkoa ja keuhkosyöpää. Työterveyslaitos arvioi, että noin 50 000 henkilöä Suomessa altistuu työssään kivipölylle.

Suomessa kivipöly on yleensä kvartsia. Mahdollisuudet altistua sille ovat suurimmat rakennustyömailla, betoniteollisuudessa, lasi- ja posliiniteollisuudessa sekä kaivoksissa. Kiveä käsitellään esimerkiksi muuratessa, saneeratessa julkisivuja, poratessa betonia ja kiviseiniä. Kvartsia on mm. betonissa, laastissa ja savessa. 

Avien tarkastajat valvovat nyt kivipölyä tarkemmin

Tänä vuonna aluehallintovirastojen (avien) työsuojelutarkastajat ovat tehneet yhteensä noin 300 kivipölyyn keskittynyttä tarkastusta rakennustyömailla työmaan päätoteuttajille ja aliurakoitsijoille. Pölyntorjunta on ollut ennenkin esillä työmailla, mutta vuoden 2020 alusta voimaan astuneen syöpäasetuksen vuoksi kivipölyä ja pölyntorjuntaa on katsottu aiempaa tarkemmin. 

Asetuksessa kvartsipölylle on määritelty sitova raja-arvo keuhkorakkuloille (0,1 mg/m3), jota ei missään oloissa saa ylittää. Lähtökohtana on, että jos kivipölylle altistumista ei voi työssä välttää, on löydettävä sellainen työtapa, että sitä syntyisi mahdollisimman vähän. 

‒ Esimerkiksi rakennustyömailla pitää piikata ja hioa, joten pölyä syntyy väistämättä. Sitä pitää siis torjua ja ottaa haltuun mahdollisimman tehokkaasti siellä, missä pölyä syntyy. Se voi tarkoittaa suojaseiniä, kohdepoistolaitteita ja alipaineistusta, konkretisoi ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. 

Pölyntorjunnassa riittää vielä työtä

Tarkastuksissa on ilmennyt, että sekä pölyntorjunnassa että pölyntorjuntasuunnitelmissa on työpaikoilla entraamista: joko niitä ei ole tai ne ovat puutteellisia. 

‒ Lähes joka kolmannella tarkastuksella olemme joutuneet ohjeistamaan pölyntorjuntasuunnitelmista. Samaa suuruusluokkaa on puutteellinen pölyntorjunta. On puuttunut esim. suojaseiniä tai kohdepoistoja, Koivisto luettelee. 

‒ Osin ei tiedetä asetuksesta, raja-arvosta ja asetuksen vaatimuksista. Osin on kyse myös välinpitämättömyydestä ja toimintakulttuurista. Ajatellaan, että ainahan rakennustyömailla on pölynnyt, Koivisto kuvaa. 

Pölyntorjunta on koko työmaan pölynhallintaa, eikä se ole tähtitiedettä, Koivisto vakuuttaa. 

‒ Osa työnantajista ja rakennushankkeiden päätoteuttajista on ottanut asian omakseen. Niillä toimintatavat ovat hallussa, ja niiden aliurakoitsijat ovat omaksuneet samat toimintatavat. 

Kun torjut pölyä ylipäätään, torjut samalla kivipölyä 

Jos ei olla varmoja, että kivipölyn määrä on alle sallitun raja-arvon, on tilanne varmistettava mittaamalla. Siinä on omat pulmansa, koska tilanteet työmailla vaihtelevat koko ajan. Jotkin työnantajat ovatkin hakeneet osviittaa mittaamalla eri työmenetelmiä ja työvaiheita.

‒ Painotan kuitenkin, että toimenpiteet on tehtävä aina, sillä mittaaminen ei vähennä pölyä. Oikeilla välineillä ja oikeilla työtavoilla päästää tosi pitkälle ja saadaan pöly hyvään hallintaan. Kun torjutaan pölyä ylipäätään, torjutaan samalla myös kivipölyä, Mikko Koivisto painottaa.

Koivun pölylle on raja-arvo, jota ei saa ylittää 

Kovapuupölyä syntyy, kun käsitellään lehtipuuta, kuten tammea, pyökkiä tai koivua. Koivulle tuli uutena puulajina mukaan kovapuupölyä käsittelevään asetukseen varsin äskettäin. Tämä toi isolle joukolle suomalaisia työpaikkoja raja-arvon, jota on noudatettava. Tätä ei vielä tiedetä kovin hyvin. Havupuulle ei toistaiseksi ole sitovaa raja-arvoa. 

Aluehallintovirastot ovat 2020‒2021 tarkastaneet työpaikkoja, joissa oletetaan käsiteltävän koivua. Koivua käsittelevien työpaikkojen kartoittaminen on ollut haastavaa, koska ei ole tarkkaa tietoa paikoista, joissa koivua työstetään. 

‒ Sahat ja puutuoteteollisuus ovat selkeitä kohteita. Muillakin toimialoilla on kohteita, joissa kovapuupölyä käsitellään, kuten esimerkiksi ammattioppilaitoksissa. Myös niissä voi olla puupölyä, jota on hallittava, sanoo ylitarkastaja Satu Auno Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. 

Puupölyä ei monessa paikassa tunnisteta riskiksi

Joulukuun 2021 alkuun mennessä on tehty yhteensä noin 230 tarkastusta. Myös puupölyn suhteen on vielä paljon epätietoisuutta. Valvonta painottuukin paljolti tiedon lisäämiseen. 

‒ Yli puolessa tarkastuksista on havaittu, että riskienarvioinnissa on puutteita. Joko sitä ei ole lainkaan tehty tai puupölyä ei ole tunnistettu riskiksi. On myös melko paljon työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, joissa puupölyä ei ole huomioitu. 

‒ Työpaikoilla on haastavaa käytännössä tunnistaa, milloin puupöly voi aiheuttaa vaaraa. Toinen keskustelua herättävä asia on se, miten riskin suuruutta osataan arvioida. Siihen tarvitaan usein apua, Auno vetää yhteen tähänastisten tarkastusten kokemuksia. 

Siivous on helppo tapa hallita puupölyä  

Myös Satu Auno painottaa yksinkertaisia asioita: siivousta ja järjestystä. 

‒ Jos pölyä ei kerry pinnoille, se on hyvä merkki siitä, että pölyä ei myöskään synny. Se on yksinkertainen, helppo ja halpa tapa seurata asiaa. Siivous on pölynhallinnassa todella tärkeää. Sitä tulisi tehdä säännöllisesti, mieluusti jokaisen työvuoron päätteeksi. 

Myös tekniset ratkaisut ovat monesti tarpeen. 

‒ Iso merkitys on ilmastoinnilla. Onko työssä käytettävä kone koteloitu ja eristetty? Miten sen kohdepoisto on järjestetty? Ne ovat puupölyn hallinnassa käytännön konkreettisia ratkaisuja. Jos tekniset ratkaisut eivät ole mahdollisia, on arvioitava, onko tarpeen käyttää henkilösuojaimia.

Kehotuksen saaneen korjattava asia määräaikaan mennessä

Avin tarkastaja voi antaa tarkastuksilla toimintaohjeita, kehotuksia tai väliaikaisia käyttökieltoja, jos asioissa on korjaamista. Kun kyse on vähäistä suuremmista puutteista, annetaan kehotus. Kyseinen puute on silloin laitettava kuntoon annettuun määräaikaan mennessä. Tarkastaja valvoo, että kehotusta noudatetaan. 

‒ Aikamäärä riippuu aina tilanteesta. Jos kyse on ilmastoinnista, toteuttaminen ottaa aikaa. Silloin määräaika on pidempi. Jos kyse on helposti toteutettavasta asiasta, määräaika on lyhempi. Pyrimme aina realistiseen määräaikaan. Jos asia aiheuttaa välitöntä vaaraa, tarkastaja antaa väliaikaisen käyttökiellon,  Auno kertoo. 

Tiesitkö?

Kivipölyä koskeva syöpäasetus raja-arvoineen koskee myös yksityisiä pientalon tai kesämökin rakennuttajia. Jos kerran elämässä -rakennuttaja on palkannut rakentajat työhön eikä ole nimennyt päätoteuttajaa, hän kantaa myös päätoteuttajan vastuun. 

Sen sijaan yksittäiseen yrittäjään, vaikkapa hienopuuseppään, joka on yksinyrittäjä, työturvallisuuslakia ja siihen liittyviä asetuksia ei sovelleta. 

Pölyntorjunnan käytännön konsteja:

  1. Pidetään paikat siisteinä ja siivotaan pölyt pois aina työn jälkeen. 
  2. Torjutaan pölyä mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa. 
  3. Käytetään työtapoja, joiden avulla pölyä syntyy mahdollisimman vähän.
  4. Käytetään kohdepoistoa (imureita), suojaseiniä ja alipaineistua. Suojaseinät auttavat alipaineistusta ja estävät pölyä leviämästä.

Mistä apua ja ohjeita?

Puupöly:

Kivipöly: 

Teema-artikkeleita aiheesta:

Teksti: Riitta Gullman