Syöpäaltisteiden raja-arvot haastavat työpaikat

Työperäiset syövät ovat pääasiassa hengityselinten syöpiä

Ammattitauteina korvattavista syövistä on suurin osa edelleen asbestin aiheuttamia. Nämä syövät johtuvat pääasiassa vuosikymmenien takaisesta asbestialtistumisesta. Asbestitöiden turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, vaikka asbestin vaarallisuus on tunnettu pitkään. Asbestipurkutöissä torjuntatoimien kehittäminen ja tiedotuksen lisääminen ovat keskeinen osa riskien hallintaa.

Kvartsipöly aiheuttaa keuhkosyöpää ja näyttö siitä on hyvin selkeä. Kvartsipöly aiheuttaa myös silikoosia eli pölykeuhkosairautta. Kvartsipölyä esiintyy monissa paikoissa ja työtehtävissä ja sitä on haastavaa hallita. Tyypillisiä kvartsipölyä aiheuttavia työtehtäviä ovat rakentaminen, poraaminen, hiominen ja sementin tekeminen.

Myös kovapuupöly on syöpävaarallinen aine. Esimerkiksi koivun pölyä ilmaantuu keittiöiden kiintokalusteiden asennustöissä, levyteollisuudessa, sahoilla ja rakentamisessa. Kovapuupölyn tekniset hallintakeinot ja henkilösuojaimet ovat tärkeitä altistumisen ehkäisyssä ja pölyn hallinnassa.

– Syöpävaaraa aiheuttavissa aineissa dieselpakokaasut aiheuttavata omat ongelmansa, koska toimivan ilmastoinnin järjestäminen on hankalaa varsinkin maanalaisissa töissä. Erilaiset kaivostyöt, tunnelityömaat ja huonosti tuulettuvat tilat ylipäätään ovat dieselpakokaasujen kannalta tärkeitä huomioitavia asioita vaarojen arvioinnissa. Keinoja dieselpakokaasujen riskienhallintaan toki löytyy, kuten eristetyt ajoneuvojen kopit, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski.

Riskien arviointi on tärkeää

Kemikaalien pitoisuudet ja niiden mittaaminen voivat olla vaikeita ymmärtää. Riskien arviointi pitää tehdä yrityksissä perusteellisesti ja on pyydettävä herkästi asiantuntija-apua, jos oma osaaminen ei riitä.

– Kemianteollisuuden yrityksissä on monesti kemistejä töissä, jolloin kemikaalien ja erilaisten seosten osaaminen on korkealla tasolla. Monella muulla toimialalla on tilanne helposti toinen. Syöpävaarallisten aineiden kartoittamiseen ja riskien arviointiin on syytä hankkia herkästi ulkopuolista apua. Kun yrityksessä lähdetään arvioimaan kemikaalien käyttöä kriittisesti, voi lopputuloksena olla kemikaalin vaihtaminen vaarattomampaan aineeseen tai turvallisempi työmenetelmä, rohkaisee Saarikoski.

Torjuntakeinoja on lukuisia

Syöpävaaran torjunta alkaa siitä, että vältetään työtehtäviä, joissa altistumista vaarallisille aineille tapahtuu. Tarkoituksenmukaisiin työmenetelmiin ja teknisiin torjuntatoimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Henkilökohtaisiin suojausmenetelmiin turvaudutaan silloin, jos altistumista ei voida yleisin suojausmenetelmin tai muilla keinoin välttää, korostaa Saarikoski.

Tietoisuuden lisäämistä tarvitaan

Tietämystä syöpävaaran torjunnasta on tullut yhä enemmän. Uusien säädösten myötä työpaikoille tarvitaan kuitenkin lisää tietoisuutta altistumisten raja-arvoista. Altistuminen ei saa ylittää sitä koskevaa sitovaa raja-arvoa.

Työterveyslaitos ylläpitää ASA-rekisteriä, joka on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Työnantajan on pidettävä omaa luetteloa työpaikalla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista, pidettävä luetteloa altistuvista työntekijöistä ja ilmoitettava altistuneet ASA-rekisteriin takautuvasti kalenterivuosittain. Ilmoitusvelvollisuus pohjautuu CLP-asetuksen mukaiseen terveysvaaraluokitukseen. Käytettävät työmenetelmät ilmoitetaan myös ASA-rekisteriin.

Lisätietoa

• Asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019)
• Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020)
• STM: HTP-ARVOT 2020: Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet
• Työsuojelu.fi: Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet
• Työterveyslaitos: ASA-rekisteri
• Työterveyslaitos: Altistuminen työssä

Teema-artikkeleita aiheesta:

Teksti: Mikko Kuivalainen