Puupöly on hallittavissa työpaikoilla
Tyypillisiä työpaikkoja, joissa kovapuupölylle voi altistua, ovat puutuotteiden valmistus, levyteollisuus ja rakennusteollisuus. Puuta työstäviä työntekijöitä ovat esimerkiksi puutyöntekijät, työstökoneiden hoitajat ja rakennuspuusepät sekä sahatyöntekijät. Myös siivoojat voivat altistua suurille pitoisuuksille työtehtävissään.
Tuoreessa valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 1267/2019 asetettiin uusi sitova raja-arvo kovapuupölylle eli lehtipuupölylle. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän altistuminen ei ylitä raja-arvoa. Työnantajan tulee pitää myös luetteloa lehtipuupölylle altistuvista työntekijöistä ja käytettävät työmenetelmät tulee myös dokumentoida. Työntekijät tulee ilmoittaa takautuvasti aina seuraavan kalenterivuoden alussa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020).
Puupölyn raja-arvo kuvataan haitallisena tunnettuna pitoisuutena hengitysilmassa eli HTP-arvona (mg/m3). Kovapuupölyn sitova raja-arvo hengitysilmassa on 2 mg/m3. Pitoisuutta tarkastellaan kahdeksan tunnin keskipitoisuutena. Suomessa puupölyn HTP-arvo on ollut uuden EU-direktiivin tasolla jo vuodesta 2007 alkaen. Jos työpaikalla on noudatettu kansallista raja-arvoa, ei uusi asetus tuo muutoksia työpaikoille. Uusissa ja uudistetuissa tiloissa raja-arvo on 1 mg/m3.
– Työperäisiä syöpäsairauksia on mahdollista vähentää. On tärkeää viestittää aktiivisesti puupölyn terveysvaikutuksista ja sen hallintakeinoista kaikille työpaikoille, joissa voi altistua puupölylle. Haasteita on pienemmissä yrityksissä, kun suojaudutaan usein helpoimmilla ja vaikuttavuudeltaan vähäisimmillä henkilösuojaimilla. Henkilösuojainten päätarkoitus on tasoittaa altistushuippuja. Kokopäiväiseen käyttöön niitä ei ole tarkoitettu fyysisen rasituksen takia. On myös huomioitava, että Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin ilmoitetaan pitoisuuksista, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Markku Tolvanen.
Puupölyä voi hallita monin keinoin
Puupölyn aiheuttamien riskien hallintakeinoja voi arvioida niiden vaikuttavuuden ja toteutuksen helppouden kautta. Riskien arvioinnin perusteella määritellään asianmukaiset toimenpiteet puupölyaltistumisen hallintaan. Puupölyn poistaminen tai korvaaminen kokonaan on harvoin mahdollista, mutta teknisillä ja toiminnallisilla keinoilla on paljon tehtävissä. Myös henkilösuojaimet voivat olla tarpeen.
Puupölypäästöön vaikuttaminen, pölyn leviämisen estäminen ja työntekijään vaikuttaminen ovat keskeisiä keinoja puupölyaltistumisen hallinnassa.
– Työturvallisuushavaintojen tekeminen on keskeisessä roolissa myös puupölyn hallinnassa työpaikoilla. Jokaisella työntekijällä tulee olla aktiivinen rooli työmenetelmien kehittämisessä ja ohjeiden noudattamisessa. Esimerkiksi pölynpoiston kunnon valvonnassa työntekijän aktiivisuuden merkitys korostuu, vetoaa Markku Tolvanen.
Työnantajan on huolehdittava, ettei työntekijä altistu syöpävaaralle. Työnantajan huolehtimisvelvollisuus lähtee vaarojen ja haittatekijöiden tunnistamisesta sekä riskien arvioinnista. Työterveyshuolto on syytä ottaa mukaan keskusteluihin esimerkiksi työpaikkaselvitysten yhteydessä.
Lisätietoa:
- Työturvallisuuskeskus: Puupölyn hallinta puuteollisuudessa -opas (2021)
- Työturvallisuuskeskus: Puuteollisuuden toimialasivut
- Tietokortti: Puupölylle altistuminen (pdf)
- Asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019)
- Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020)
- Työterveyslaitos: Puupöly
Teema-artikkeleita aiheesta: