Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Tapaturmat

Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) mukaan tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma työssä. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, työmatkalla tai työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana (tyosuojelu.fi).

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tarkoi­tuksena on korvata menetykset ja vahingot, joita työntekijöille aiheutuu työssä sattuneis­ta tapaturmista ja ammattitaudeista.

Tapaturmavakuutuskeskus ylläpitää TIKKU -ohjelmaa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), josta voi seurata oman alan työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyyttä.

Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus, kaikki korvatut työtapaturmat (miljoonaa työtuntia kohden)

Terveydenhuoltoalalla yleisimmin tapahtuvia tapaturmia

Kun työpaikalla on sattunut työtapaturma työntekijälle, tutkitaan se esihenkilön johdolla. Tapaturman tutkinnassa etsitään juurisyitä, ei syyllisiä. Juurisyyn löytäminen mahdollistaa ja helpottaa ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden tekoa. Työpaikalla on tärkeää olla tapaturmatutkinnan toimintamalli jotta työpaikalla tiedetään, kuka käynnistää työtapaturmatutkinnan ja ketkä osallistuvat tutkintaan.

Jos työtapaturman seurauksena on vaikealaatuinen vamma tai kuolema, työnantajan on ilmoitettava siitä viipymättä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, poliisille ja vakuutusyhtiölle. AVI tutkii vakavat työtapaturmat

Tapaturman sattuessa työntekijän pitää tarkistaa oman työpaikan toimintaohjeet. Mikäli työpaikalla ei näitä ole, voi noudattaa tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeita:

  1. Työntekijä ilmoittaa asiasta työnantajalle työpaikalla sovittujen käytäntöjen mukaisesti heti, kun olosuhteet huomioiden se on mahdollista.
  2. Työnantaja ilmoittaa sattuneesta työtapaturmasta omalle vakuutusyhtiölleen viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa tiedon saatuaan. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti oman työpaikan ohjeiden mukaisesti, mutta jos työpaikalla ei ole siitä sovittu, se tehdään  Ilmoitus työtapaturmasta -lomakkeella (Tapaturmavakuutuskeskus).
  3. Työntekijä hakeutuu lääkäriin heti tai mahdollisimman pian tapaturman sattumisen jälkeen. Usein riittää myös soitto ns. etälääkäripalveluun, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoitoon hakeutumisen tarpeen ja kiireellisyyden. Jos työntekijä hakeutuu yksityiselle lääkärille, on hyvä selvittää, korvaako vakuutusyhtiö käynnin.
  4. Työntekijä varmistaa työnantajan ilmoitus ja lääkärin kirjaus. Tapaturmaa koskevat tiedot on tärkeä kirjata tarkasti siten, että ne vastaavat sattuneen tapaturman kuvausta ja olosuhteita.

Terävien esineiden aiheuttamissa tapaturmissa mahdollinen tapaturmasta aiheutunut sairaus tulee korvattavaksi tapaturmavakuutuslain säädösten perusteella. Näissä tapauksissa korvaaminen edellyttää, että tapaturmasta on aiheutunut ruumiinvamma, johon sairaus on syy-yhteydessä, kuten neulanpistotapaturmasta seurannut tarttuva tauti.

Ammattitaudit

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) määrittelee ammattitaudit. Työperäiset sairaudet ovat sairauksia, joiden synnyllä on syy-yhteys työhön. Ammattitaudit ovat työperäisiä sairauksia, mutta kaikki työperäiset sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja. Työperäisellä sairaudella tarkoitetaan sairautta, jonka syntyyn on vaikuttanut työolosuhteet. Jos sairauden todennäköinen pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä, on kyse ammattitaudista. Psyykkisen tekijän aiheuttamat sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja.

Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy vaatii altistavien tekijöiden tunnistamisen.  Kun tietoisuus työn haitoista lisääntyy, voidaan työpaikan työsuojelulliset toimenpiteet kohdistaa haittojen tehokkaaseen ehkäisyyn.

Terveydenhuoltoalalla yleisimpiä ammattitauteja ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat. Terveydenhuollossa eniten ammattitauteja aiheuttavat kemialliset altisteet (mm. solunsalpaajat, kaasumaiset ja inhaloitavat lääkeaineet), mutta myös biologiset (mm. bakteerit, sienet, virukset) ja fysikaaliset (melu, säteily, lämpötila).

Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen jakautuminen eri altisteisiin sosiaali- ja terveysalalla (kaikki ammattitaudit vuodesta 2005 lähtien)

Valtioneuvoston asetuksessa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (769/2015) on ammattitautiluettelo ammattitaudiksi luokitelluista sairauksista ja sairauksien aiheuttajista.

  • Työntekijä ilmoittaa ammattitautiepäilystä esihenkilölle.
  • Esihenkilö ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon ja tekee ammattitauti-ilmoituksen vakuutusyhtiöön.
  • Työterveyshuolto arvioi tilanteen ja aloittaa tarvittaessa ammattitautiselvityksen.

Ammattitaudin toteaminen edellyttää yleen­sä kaksiportaista syy-seuraussuhdetta:

  1. Kyseisen altisteen tiedetään yleisesti voi­van aiheuttaa tällaisen sairauden.
  2. Tutkittavan henkilön sairaus todennäköi­sesti johtuu tästä altisteesta. Uusien altis­teiden kohdalla voidaan poiketa tästä, jos muulla tavalla varmasti osoitetaan altis­teen ja sairauden välinen yhteys.

  • Työterveyshuolto käynnistää ammattitautiepäilyprosessin
  • Työterveyshuolto ilmoittaa kaikista ammattitautiepäilyistä työpaikan työsuojeluhenkilöstölle.
  • Sekä epäilyt että todetut tapaukset tilastoidaan järjestelmällisesti, jotta niitä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.
  • Ammattitautiepäilyn yhteydessä työ­paikan ja työterveyshuollon on syytä yhdessä selvittää, millä tavoin altistumista voidaan vähentää. Tässä yhteydessä tulisi arvioida sekä tutkimuksissa olevan potilaan että hä­nen työtoveriensa altistumista ja miettiä kei­noja sen vähentämiseen.
  • Tiivistä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tarvitaan myös tilanteissa, joissa mietitään ammattitautiin sai­rastuneen työntekijän työnkuvan muutosta tai uudelleensijoitusmahdollisuuksia.
  • Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle