Työturvallisuuslaki täsmentyi – työnantajan velvoitteet tarkentuivat
Muutokset koskevat työturvallisuuslain 8, 10, 11 ja 14 pykäliä. Niitä esiteltiin Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä tapahtumassa toukokuussa. ”Lakimuutokset eivät koske pelkästään ikääntyviä tai ikääntyneitä työntekijöitä”, muistutti erityisasiantuntija Jenny Rintala (STM, Työ- ja tasa-arvo-osasto) muutoksia esitellessään.
Työtä mukautetaan työntekijän edellytyksiä vastaavaksi
Työntekijöillä on erilaisia edellytyksiä suoriutua työssään, ja nämä edellytykset voivat vaihdella työuran eri vaiheissa esimerkiksi ikääntymisen myötä. Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät siis aina ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi työssä. Työnantajan onkin jatkossa korostetummin otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Tällaisia edellytyksiä voivat olla esimerkiksi ammattitaito, työkokemus, ikä, ikääntyminen, terveydentila, muutokset työkyvyssä, puutteellinen tai kehittyvä kielitaito ja muut vastaavat seikat, joilla on merkitystä työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta.
Käytännössä työnantajan tulee mukauttaa töitä ja työolosuhteita vastaamaan työntekijän edellytyksiä. Jenny Rintala nosti esimerkeiksi muun muassa apuvälineiden hankinnan, rauhallisemman työtilan sekä työtehtävien, työjärjestelyjen ja työajan muutokset. Työnantajan kannattaa käyttää toimenpiteitä määritellessään tukena työterveyshuollon toimenpide-ehdotuksia ja muuta asiantuntemusta.
Työnantajien mahdollisuudet sopeuttaa työtä työntekijän edellytyksiin vaihtelevat. Työnantajan mahdollisuuteen toteuttaa yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä vaikuttavat muun muassa työpaikan toiminnan luonne ja laajuus, henkilöstön määrä sekä toimenpiteiden kustannukset. ”Toimenpiteet eivät saa johtaa muiden työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden vaarantumiseen”, huomautti Jenny Rintala.
Työnantajan tarkkailuvelvollisuus täsmentyi
Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työyhteisön tilan ja turvallisten työtapojen lisäksi työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tarkoituksena on varmistaa, että tarve yksilöllisille työsuojelutoimenpiteille havaitaan riittävän ajoissa. Tarkkailun avulla työnantaja voi myös saada tiedon yksittäisen työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta työssä.
Työturvallisuuslaissa ei säädetä erityisiä menettelytapoja, joilla työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailu järjestetään. Usein menettelytavoista ja vastuista on sovittu työpaikan varhaisen tuen toimintamallissa. Viimeistään nyt onkin hyvä keskustella työsuojelun yhteistoiminnassa, miten omalla työpaikalla asiassa toimitaan ja onko käytäntöjä tarpeen muuttaa. Samalla tulee kiinnittää huomiota henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojaan. Myös erilaiset työn organisointimuodot, kuten etätyö, hybridityö, monipaikkainen työ ja vuorotyö, tulee huomioida.
On tärkeää muistaa, että jatkossakin työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle työolosuhteissaan havaitsemistaan epäkohdista ja puutteellisuuksista, jotka vaikuttavat turvallisuuteen ja terveyteen. Sama koskee oman toimintakyvyn muutoksia ja työkyvyssä esiintyviä ongelmia, sillä työnantajan voi olla vaikeaa havaita niitä säännöllisen tarkkailunkaan kautta.
Ikääntyminen huomioidaan vaarojen arvioinnissa
Työoloissa voi olla tekijöitä, joilla on korostetusti merkitystä työntekijöiden ikääntymisen näkökulmasta. Jatkossa työn vaarojen arviointiin tuleekin sisällyttää yhtenä näkökulmana työntekijöiden ikääntymiseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen. Jenny Rintala totesi puheenvuorossaan, että vanhempien työntekijöiden näkökulmasta suurempi merkitys on esimerkiksi pitkillä työajoilla, vuorotyöllä, puutteellisella valaistuksella ja työn fyysisellä raskaudella sekä digitalisoitumiseen liittyvillä osaamisvaatimuksilla, jotka voivat heijastua työn kuormittavuuteen.
On tärkeää muistaa, että työn vaarojen arvioinnin kohteena edelleen ovat työ ja työolot – ei kenenkään työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Vaikka lakimuutoksessa nousee esille ikääntyminen, työpaikalla tulee varmistaa kattavasti eri-ikäisiin työntekijöihin liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen.
Psykososiaaliset kuormitustekijät konkretisoituivat
Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, monen asian tekeminen samanaikaisesti, työn yksitoikkoisuus, vaikeat tai voimakasta tunnekuormitusta sisältävät asiakastilanteet, liiallinen työmäärä, toistuvat tietoteknisiin työvälineisiin liittyvät häiriöt sekä epäkohdat työyhteisön vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Työsuojelun yhteistoiminnassa kannattaa varmistaa, että kuormitustekijät on tunnistettu riittävän kattavasti. Tämä edellyttää eri tehtävä- ja henkilöstöryhmien töiden erityispiirteiden tunnistamista.
Myös työn voimavaratekijät on tunnistettava
Lakimuutoksen perusteluissa todetaan, että kuormitustekijöiden terveysvaaran arviointi edellyttää käytännössä myös työssä tai työympäristössä olevien voimavaratekijöiden, eli työntekijöiden terveyttä edistävien tekijöiden, selvittämistä. Ne voivat suojata kuormitustekijöiden kielteisiltä vaikutuksilta. Työterveyshuolto auttaa työpaikkaa tunnistamaan voimavaratekijöitä esimerkiksi työpaikkaselvityksen yhteydessä.
Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen lisäksi muutkin henkilökohtaiset edellytykset, kuten nuori ikä, ikääntyminen, oppimiseen liittyvät erityispiirteet, kielitaito ja osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.
Raskaana oleva, äskettäin synnyttänyt tai imettävä työntekijä
Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lakimuutosten perusteluissa todetaan, että työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole työnantajan ainoa keino puuttua vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, vaan työnantajan käytettävissä on myös muita toimenpiteitä vaarojen torjumiseksi.
Tutustu työturvallisuuslain muutoksiin tarkemmin
