Hälytysajo ja työskentely tiealueella
Hälytysajon tavoitteena on viedä apu turvallisesti, varmasti ja aikaa säästäen kohteeseen tai potilas hoitopaikkaan. Hälytysajo on keino työtehtävän hoitamiseksi, ei varsinainen tehtävä. Kiire ei oikeuta aiheuttamaan vaaratilanteita ja lisäonnettomuuksia.
Ennakoiva kuljettaja tunnistaa riskitekijöitä niin omassa kuin muidenkin kuljettajien toiminnassa. Havainnoimalla, ennakoimalla ja tarvittaessa omaa toimintaa muuttamalla on mahdollista välttää vaaratilanteita.
Hälytysajoneuvolla ajaminen poikkeaa vaatimustasoltaan niin sanotusta siviiliajosta, ja kuljettajalta edellytetään keskivertokuljettajaa parempaa osaamista kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Turvallisuuspalveluiden tuottaminen ei saa aiheuttaa turvattomuutta.
Muiden tienkäyttäjien toiminnan heikko ennustettavuus tekee hälytysajon haasteelliseksi. Hälytysajoneuvon kuljettajan täytyy antaa muille liikenteenkäyttäjille mahdollisuus havaita sekä ajoneuvo että omat aikomukset hälytyslaitteita käyttämällä sekä aikaa ja tilaa antamalla. Ajonopeus ja etäisyys muihin liikenteenkäyttäjiin on sovitettava olosuhteisiin sopivaksi.
- asenne & motivaatio
- vireystila & väsymys
- miehistöyhteistyö
- ajokokemus
- hälytysajon koulutus ja harjoittelu
- stressi
- nopeus
- kuljettajan henkilökohtaiset ominaisuudet
- olosuhteet.
Nopeuden muutos – Aikaero
60km/h -> 80km/h – 2 min 30 sek
80km/h -> 100km/h – 1min 30 sek
100km/h -> 120km/h – 1 min
Massan ja nopeuden vaikutukset liike-energiaan ja pysähtymiseen:
- Massan kaksinkertaistaminen -> liike-energia kaksinkertaistuu
- Nopeuden kaksinkertaistaminen -> liike-energia ja jarrutusmatka nelinkertaistuvat
- Nopeuden vähentäminen neljänneksellä -> jarrutusmatka lähes puolittuu
(Lähde: Kivari, 2020)
Pelastusopiston julkaisuja
Työskentely liikenteen seassa
Eri organisaatioilla saattaa olla erilaisia sijoittumiseen liittyviä toimintamalleja. Työntekijöiden on tunnettava oman organisaationsa toimintamallit. Lisäksi liikenteen seassa työskennellessä on käytettävä oman organisaation määrittelemiä suojavarusteita ja tunnisteliivejä.
Sähköauton ollessa onnettomuudessa mukana on henkilökunnan huomioitava myrkylliset kaasut, joita palotapahtumassa vapautuu. Esimerkiksi akroleiini on tällainen myrkyllinen, syöpävaarallinen yhdiste, jota on mitattu palotapahtumissa. Sähköauton palossa välitön vaara-alue on 25–50 metriä, ilman suojaimia toimiville puolestaan 50–100 metriä.
Mikäli onnettomuuspaikkaa suojaavaan ensihoitoyksikköön törmää suurella tilannenopeudella henkilöauto, liikkuu yksikkö 0-25 metriä kuivalla ja 25-50 metriä liukkaalla kelillä.
Mikäli onnettomuuspaikkaa suojaavaan ensihoitoyksikköön törmää suurella tilannenopeudella raskasajoneuvo, liikkuu yksikkö 25-50 metriä kuivalla ja 50-100 metriä liukkaalla kelillä.
Muista jättää suojaavan ajoneuvon ja onnettomuusauton väliin riittävä turvaväli!
Onnettomuuspaikalla huomioidaan oma työturvallisuus sijoittamalla ensimmäinen yksikkö suojaamaan onnettomuuskohdetta pahimman uhkan puolelle. Ensihoito tiedustelee kohteen ja antaa tilanneilmoituksen muille viranomaisille. Toinen ajokaista pyritään pitämään vapaana poliisin/pelastustoimen järjestämää liikenteenohjausta varten.
Vakavassa liikenneonnettomuudessa tie katkaistaan pelastustöiden ajaksi. Raskaat pelastusyksiköt sijoittuvat onnettomuuskohteen molemmille puolille kohteen suojaamiseksi.
Lähteet:
Kivari (2020)
Jauhanen, Pätilä & van Riel (2016)
Jakonen, Koski & Sumanen (2019)
Oksman, Oramaa & Siiskonen (2017)
Teperi (2015)
Liikenneturva