Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Lähtökohta

Stressin ja stressiä aiheuttavien tekijöiden on havaittu lisääntyneen työyhteisössä. Vaikka arki muodostuu eri kokonaisuuksista, joista työ on vain yksi osatekijä, voidaan työyhteisössä tehdä kuitenkin paljon mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Yksi mielenterveysasioiden yhteydessä huomioitava tekijä on lähijohtaminen ja esihenkilötyöskentely ja heidän roolinsa työhyvinvoinnin tukemisessa. Samoin henkilöstön oma rooli työhyvinvoinnin ylläpitämisessä: yhtä lailla kuin ihminen huolehtii fyysisestä terveydestään, tulee mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin kiinnittää huomiota.

Toimenpiteet

Soiten yksikössä otetaan vuonna 2023 käyttöön tohtori Harri Gustafsbergin kehittämä URSUS stressi –ja resilienssikoulutus. Tarkoitus on, että 2023 kaikille työntekijöille koulutetaan stressinhallintaa ja siitä selviytymistä. Vuoden 2022 aikana prosessille on koulutettu ja valittu kouluttaja, jonka tehtävänä on jalkauttaa koulutus organisaatioon. Toimintamalli on käytössä esimerkiksi poliisilla. Mallissa pyritään antamaan konkreettisia työkaluja stressinhallintaan ja siihen, että ihminen säilyttää tilannetietoisuuden stressaavissakin tilanteissa. Mallia voidaan soveltaa myös omassa arkielämässä.

Mallissa huomioidaan mielen hyvinvoinnin lisäksi ihminen kokonaisuutena: työhyvinvointi, fyysinen jaksaminen, työnkuvan kehittäminen ja asialliset palautekanavat ovat vain muutamia niitä tekijöitä, joilla voidaan tukea mielen hyvinvointia. Mainitut asiat ovat vain osa niistä tekijöistä, joita pyritään huomioimaan.

Prosessiin on alusta asti pyritty sitouttamaan henkilökuntaa, jotta lopputulos on vaikuttavampi. Työntekijät saavat myös enemmän tietoa mielenterveysasioista ja työssä jaksamisesta. Yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa on tiivistetty, ja pyritty hyödyntämään työterveyshuollon olemassa olevia, toimivia palveluita tehokkaammin.

Esihenkilöitä koulutetaan tunnistamaan työntekijöiden haasteita ja madaltamaan kynnystä asian puheeksi ottamiseen.

Mielenterveysasiat on pyritty tuomaan organisaatiossa avoimeen keskusteluun ja sitä kautta hyväksytyksi. Tärkeää on, ettei kukaan tunne häpeää.

Yhteyshenkilö

Jukka Palokangas, ensihoitopäällikkö, Soite