Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus
Julkaisija:
Työturvallisuuskeskus
Toimialat:
Kaikille aloille yhteiset aiheet
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
Suomi

Työsuojelun yhteistoiminta

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että työpaikalla työnantaja ja työntekijät toimivat keskenään yhteistyössä. Työnantajan edun mukaista on ottaa huomioon työntekijöiden oman työnsä tuntemus ja työn turvallisuuden ja terveellisyyden parantamista koskevat ehdotukset. Työntekijöiden aktiivisella osallistumisella on keskeinen merkitys työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja työhyvinvoinnin kannalta.

Yhteistoiminta on vuorovaikutusta – toisen osapuolen kuulemista, keskustelua ja neuvottelua – yhteisistä asioista. Yhteistoiminta ei muuta työtehtäviin liittyviä toimivaltuuksia ja vastuusuhteita. Työsuojeluvastuu ja päätösvalta työssä toteutettavista toimenpiteistä ovat työnantajalla. Työsuojelun yhteistoiminta ei tuo päätösvaltaa eikä vastuuta työsuojeluvaltuutetulle.

Työ­suo­je­lun yh­teis­toi­min­ta työ­pai­koil­la pe­rus­tuu muun mu­as­sa
seu­raa­vaan lain­sää­dän­töön:

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään seuraavat asiat ja näiden asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään myös työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Yhteistoiminta-asioiden käsittely

Yksittäistä työntekijää tai työntekijäryhmää koskeva asia käsitellään kyseisen työntekijän ja hänen esihenkilönsä kesken. Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua asian käsittelyyn jos työntekijä pyytää häntä olemaan mukana jos työnantaja ja kyseinen esihenkilö pyytää osallistumaan omasta aloitteestaan, edellyttäen että työntekijä hyväksyy läsnäolon, ja työsuojeluvaltuutettu perustellusti katsoo sen tarpeelliseksi.

Laajempaa työntekijäryhmää ja työpaikkaa yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa sekä työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintaelimessä. Työsuojeluvaltuutettu kuuluu aina työsuojelutoimikuntaan. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä siitä, mitä asioita työsuojelutoimikunnassa käsitellään.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä työsuojelun yhteistoimintaan kuuluvia asioita työnantajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä myös asioitaessa työsuojeluviranomaisen kanssa.

  • oma-aloitteisesti perehtyä työpaikalla työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin työympäristöä ja työyhteisön tilaa koskeviin asioihin
  • kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuuteen ja työntekijöiden terveysteen vaikuttaviin seikkoihin.

  • työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun
  • työpaikalla tehtäviin tarkastuksiin ja tarvittaessa
  • työpaikalla tehtäviin tutkimuksiin terveyden, työturvallisuuden, työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä työhyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun ja seurantaan.

  • vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin tiedot
  • työaikakirjanpito
  • sopimus työterveyshuoltopalveluista.

Työsuojeluvaltuutetun tulee tämän luottamustehtävänsä ohella hoitaa varsinainen työtehtävänsä. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vapautusta työtehtävistään valtuutetun tehtävien hoitamista varten. Tarvittaessa valtuutetun varsinaisia työtehtäviä tulee järjestellä siten, että hän pystyy hoitamaan myös valtuutetun tehtävänsä.

Työsuojeluvaltuutetun toimikausi

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen toimikausi on lain mukaan kaksi kalenterivuotta. Kahta vuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia työantaja- ja työntekijäjärjestöjen sopimuksissa. Esimerkiksi kunta-alalla, kirkon alalla ja valtion työpaikoilla työsuojeluvaltuutettujen toimikauden pituus on neljä kalenterivuotta.

Toimikauden pituus voidaan myös paikallisesti sopia perustellusta syystä enintään neljäksi kalenterivuodeksi työpaikan työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä.

Varavaltuutetun sijaantulo

Työsuojeluvaalissa työsuojeluvaltuutetulle valitaan myös kaksi varavaltuutettua. Heidän tehtävänsä on tarvittaessa astua valintajärjestyksessä varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tilalle tehtävän hoitajaksi tämän ollessa tilapäisesti tai pysyvästi estynyt sen hoidosta. Tilapäinen este voi tarkoittaa esimerkiksi vuosilomaa, pidempää sairauslomaa tai työmatkaa.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä otetaan huomioon

Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu tulee vapauttaa työpaikalla säännöllisistä työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi neljän perättäisin kalenteriviikon aikana.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ja sen laskennasta on sovittu myös työmarkkinajärjestöjen välisissä sopimuksissa.

Työsuojeluvaltuutetun oikeus koulutukseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada koulutusta yhteistoimintatehtävien hoitamista varten. Koulutusoikeudesta säädetään valvontalaissa. Koulutuksen sisältö ja tarve riippuvat valituiksi tulleiden aiemmista koulutuksista ja työsuojelukokemuksesta.

Koulutuksen tulee kattaa työsuojelua koskevat säännökset ja ohjeet sekä tietoa ennaltaehkäisevistä työsuojelutoimenpiteistä ja työolojen arviointiin perustuvasta työturvallisuuden hallinnasta.

Koulutusoikeus koskee myös varavaltuutettuja. Varavaltuutetun koulutustarpeeseen vaikuttaa se, miten laajasti hän hoitaa tehtävää varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen aikana.

Koulutuksen tarve on käsiteltävä yhdessä työantajan kanssa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutukseen osallistumisesta ei saa aiheutua kustannuksia tai ansionmenetyksiä siihen osallistuvalle henkilöille.

Työsuojeluvaltuutetun ansion korvaus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta työaikana ei pääsääntöisesti tule aiheutua ko. henkilölle ansionmenetystä. Henkilön tulee tällöin ansaita se sama korvaus, jonka hän ansaitsisi hoitaessaan varsinaista työtehtävää.

Työsuojeluvaltuutetulle voidaan alakohtaisen sopimuksen perusteella maksaa erillistä työsuojeluvaltuutetun korvausta. Työajan ulkopuolella työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta suoritetaan kohtuullinen korvaus. Korvaus edellyttää, että tehtävän hoitaminen on ollut välttämätöntä, ja että valtuutettu on ilmoittanut tehtävän hoitamisesta työnantajalle.

Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen työsopimuslain mukainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla.

Työsuojeluvaltuutetun muistilista

  • Toimi saamasi luottamuksen mukaisesti.
  • Muista, että toimit koko edustamasi henkilöstön työsuojeluvaltuutettuna.
  • Selvitä työnantajaltasi, millaista sopimusta työpaikallasi noudatetaan työsuojelun yhteistoiminnasta.
  • Sovi työnantajasi ja esihenkilösi kanssa ajankäytöstä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.
  • Sovi etukäteen ansionkorvauksen maksusta sekä käytännön menettelyistä työajan ulkopuolella suoritettavien työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseksi ja siitä korvaamisesta.
  • Hakeudu koulutukseen. Muista, että koulutus tukee työyhteisösi yhteistoimintaa. Esittele koulutuksen jälkeen koulutuksen anti työpaikkasi henkilöstölle.
  • Ole aktiivisesti vuorovaikutuksessa edustamiesi työntekijöiden ja työsuojelupäällikön kanssa.
  • Kuuntele, keskustele ja kerro yhteistoiminnassa käsitellyistä asioista ja informoi päätöksistä.
  • Selvitä työpaikkasi lakisääteisten työsuojeluasiakirjojen ajantasaisuus: työsuojelun toimintaohjelma, vaarojen tunnistus ja riskien arviointi, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Sovi niiden saamisesta käyttöösi.
  • Varmista, että työantajasi edustajana työsuojelupäällikkö on huolehtinut velvollisuudestaan ilmoittaa työsuojelun yhteistoimintahenkilöt Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin.
  • Pidä kirjaa toiminnastasi, tehtävistäsi koko toimikauden ajan. Näin voit pitää monenlaiset tehtävät hallinnassa. Tämän avulla voit raportoida toiminnasta edustamallesi henkilöstölle sekä omalle esihenkilöllesi. Samalla varmistat myös tiedon välityksen omille varavaltuutetuille ja seuraaville toimikausille.
  • Varaudu ja valmistaudu kohtaamaan myös vaikeita tilanteita.
  • Huolehdi omasta jaksamisestasi.