Siirry sisältöön
Etusivu
Verkkokauppa Ota yhteyttä
Haku Haku
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Turvallisesti työmatkalla ulkomailla

Julkaisun ensimmäinen ja toinen osa on tarkoitettu turvallisuusalan ammattilaisille ja niille esihenkilöille ja johtajille, jotka ovat vastuussa työn vuoksi ulkomaille matkustavasta henkilöstöstä. Kolmas osa koostuu työntekijöille tarkoitetuista tarkistuslistoista. Niissä neuvotaan, mitä pitää tehdä ennen lähtöä ja miten omasta terveydestään ja turvallisuudestaan voi huolehtia perillä. Kaikissa osissa käsitellään erilaisia ulkomaantyön muotoja päivän työmatkasta kuukausia tai vuosia kestävään komennukseen. Lopuksi käsitellään kuormituksen hallintaa matkatyössä.

Sivun sisällysluettelo

Kansainvälistymisen suunnittelu ja toteutus

Maailmantilanteen muutokset ovat tuoneet uusia uhkia, jotka vaikuttavat työturvallisuuteen erityisesti vaarallisille alueille matkustettaessa. Työterveys- ja työturvallisuusnormien soveltaminen ulkomailla sekä kulttuurien ja työympäristöjen erilaisuuden huomioiminen ovat keskeisiä haasteita. Lisäksi valtiolliseen vaikuttamiseen ja tietoturvaan liittyvät näkökohdat ovat tärkeitä ottaa huomioon.

Riskienhallinta mukaan alusta asti

Organisaation kansainvälistyessä turvallisuuden ja riskienhallinnan nivominen mukaan suunnitteluun heti alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. On muistettava, että ”ulkomaat” eivät ole yhteinäinen joukko maita ja tällä on merkittäviä vaikutuksia myös turvallisuuteen. On välttämätöntä selvittää, mitä missäkin maassa ja kohteessa konkreettisesti tullaan tekemään. Tuotannon tai asennustoiminnan tarpeet ovat esimerkiksi hyvin erilaiset kuin tuotekehityksen tai myyntikonttoreiden.

Kohdemaahan on tärkeää tutustua huolella ja paikan päällä

Kohdemaasta on hyvä hankkia tietoa mahdollisimman laajasti lähdekriittisyyttä noudattaen. Näin voidaan muodostaa mahdollisimman todenmukainen kuva. Paikallinen lainsäädäntö määrittää turvallisuuden rakentamisen mahdollisuudet. Se on syytä tuntea ongelmien välttämiseksi.

Tärkeitä näkökohtia ovat esimerkiksi

Riskimaiden tilanne vaatii jo valmisteluvaiheessa säännöllistä seurantaa. Turvallisuustilanne monissa maissa voi muuttua viikossa, joskus jopa päivässä. Paikallistuntemus on turvallisuussuunnittelun perusta. Jos sitä ei omasta takaa löydy, on syytä pohtia sen hankkimista riittävän kattavasti. On eduksi, jos on mahdollisuus satsata palveluntarjoajiin, joilla on globaali palveluverkosto, mutta myös paikallista henkilöstöä, oli kyse sitten vartioinnista tai muista turvallisuus- tai konsultointipalveluista. Näin tarvittaessa tukea saadaan paikan päällä, mutta käytössä ovat samaan aikaan myös globaalit kontaktit.

Organisaation edustajan on suositeltavaa käydä kohdemaassa ja suunnitelluilla toimipaikoilla myös itse. Vasta paikan päällä näkee tilanteen selvästi ja havaitsee myös sellaisia asioita, joista ei välttämättä tietoa voi muualta saada. Viimeistään tässä vaiheessa matkustusturvallisuusohjeistus kannattaa päivittää huomioiden:

Viranomaiskontaktien avaaminen voi olla niin ikään hyödyksi.

Poikkeama- ja kriisitilanteisiin syytä varautua

Turvallisuutta suunnitellessa evakuointisuunnitelmat pelastusturvallisuus mukaan lukien, on tärkeää ottaa huomioon, samoin logistiikkaturvallisuus. Turvallisuus on tärkeää olla mukana kaikissa sopimusjärjestelyissä. Ei kannata luottaa siihen, että termit ja käytännöt ymmärretään tai ovat samanlaisia kuin kotimaassa.

Vakuutusturvan kattavuus on syytä varmistaa toiminnan muuttuessa ja siitä on pidettävä huolta koko ajan. Muutokset kohteeseen asettumisen jälkeen ovat tyypillisesti nopeita ja joskus tämä voi unohtua. Toimintaa poikkeama- ja kriisitilanteissa on myös hyvä harjoitella.

Luotettavat silmät, korvat ja tekevät kädet ovat paikan päällä kohdemaassa aina hyvä asia. Etäältä ei aina ole helppoa auttaa, erityisesti jos jotain ikävää tapahtuu. Lisäksi viranomaiskontaktien syventäminen ja vakiinnuttaminen on tärkeää.

Turvallisuuskulttuuri on kaiken a ja o

Riskienhallinta ja turvallisuuskulttuurin rakentaminen vie aikaa, eikä oikeastaan lopu koskaan. Ulkomaan toimipisteitä ei saisi unohtaa, kun niihin liittyvät suunnitelmat ja toteutus on saatu valmiiksi. Yhdenmukaisen turvallisuuskulttuurin luominen ja vahvistaminen on yhteinen haaste. Miten maksimoidaan yritysturvallisuuden, työturvallisuuden ja riskienhallinnan yhteistyön synergia?

Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Yritysturvallisuus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ulkomaantyön turvallisuusriskit

Kun organisaatiossa suunnitellaan toiminnan laajentamista tai työntekijät matkustavat työnsä vuoksi ulkomaille, työterveyden ja -turvallisuuden varmistamiseen riittävän hyvälle tasolle tarvitaan ainakin seuraavia toimenpiteitä:

Ulkomaan työn toimintaohje

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat standardit ja normit vaihtelevat maittain ja alueittain. Tämä merkitsee haastetta monikansallisille organisaatioille, jotka haluavat noudattaa kaikessa toiminnassaan yhdenmukaisia normeja. Useimmilla työnantajilla on työsuojelun toimintaohjelma ja pelastussuunnitelma, joissa todetaan yleiset ja lakisääteiset velvoitteet, mutta hyvän käytännön mukaista on laatia myös ulkomaille lähetettäviä työntekijöitä varten ulkomaantyön toimintaohje, jossa määritellään työnantajan vastuut.

Toimintaohje (Duty of care) ei ole työnantajalle lain mukaan pakollinen, mutta suositeltava. Mikäli työnantajan toimintaa ja riittävien turvallisuustoimenpiteiden toteuttamista joudutaan jossakin esimerkiksi onnettomuustilanteessa arvioimaan, ohjeesta saattaa olla merkittävää hyötyä.

On tärkeää keskustella organisaatiossa oikeiden henkilöiden kanssa kansainvälisen työ- ja matkustusohjesäännön sisällöstä ennen kuin se vahvistetaan lopullisesti. Erityisesti on syytä kuulla sellaisia henkilöitä, joilla on jo kokemusta kansainvälisestä toiminnasta ja jotka voivat kertoa hyvistä käytännöistä ja kantapään kautta opituista asioista. Toimintaohjeeseen kannattaa sisällyttää kattavasti ohjeet sekä lyhyitä työmatkoja että pitkäaikaisia komennuksia varten.

Toimintaohjeessa voidaan todeta, että organisaation kotimaassa noudattamat normit ja vastuut pätevät myös ulkomailla työntekijän ollessa työmatkalla ja
että organisaatio antaa tietoa, koulutusta, tukea ja laitteita työntekijän terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Riskien hallinnassa on oleellista kattava vaarojen ja haittojen tunnistaminen, johon tarvitaan työntekijöiden osallistumista. Myös turvallisuusilmoituskäytäntö on tärkeä.

Vaarojen ja haittojen tunnistamisen jälkeen, arvioidaan niiden aiheuttaman riskin suuruus eli vakavuus ja todennäköisyys. On otettava huomioon erityisesti ne henkilöt, jotka altistuvat haitoille tai vaaroille, sekä heidän riskiprofiilinsa. Tämän jälkeen tehdään toimintasuunnitelma riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi.

Riskien arvioinnin tulee olla jatkuvaa, koska tilanteet eri maissa muuttuvat nopeasti jopa päivittäin. Muuttuviin tilanteisiin tulee varautua. Työntekijöiden tulee saada ajankohtaista tietoa turvallisuustilanteesta. Heillä tulee olla valmiuksia arvioida tilanne, siihen liittyvä riski ja toimia turvallisesti. Lisäksi tarvitaan paikallisten asiantuntijoiden tukea ja apua.

Liiketoimintaa ulkomailla harjoitettaessa on aina noudatettava kyseisessä maassa voimassa olevia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä lakeja ja standardeja. Vaikka Euroopan unioni (EU) kehittää aktiivisesti jäsenmaidensa yhteistä terveys- ja turvallisuusasioita koskevaa lainsäädäntöä, maiden välillä on edelleen eroja. On aina pyrittävä vähentämään henkilöstöön kohdistuvia riskejä. Organisaatio oikeuttaa toimensa riskienarvioinnin perusteella.

Ennen liiketoiminnan käynnistämistä vieraassa maassa on selvitettävä, mitä riskejä kohdemaassa on olemassa ja mitä niiden suhteen voidaan tehdä. Pitkäaikaisten komennusten osalta ilmeisten terveys- ja turvallisuusriskien lisäksi otetaan huomioon yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät. Ne voivat vaikuttaa työntekijöiden yleiseen sopeutumiseen ulkomailla elämiseen ja sitä kautta heidän hyvinvointiinsa. Myös yksilöön kohdistuvat riskit on tärkeää selvittää.

Huomioitavaa:

  • Riskien arvioinnissa otetaan huomioon työntekijät ja kohdemaat.
  • Rikoksien torjuntaan liittyviä riskejä voidaan välttää, vähentää, siirtää tai sietää.
  • Terveysriskit voidaan parhaiten välttää tai vähentää.
  • Riskit muuttuvat jatkuvasti: tarvitaan ajankohtaista tietoa.

Pohdittavaa:

  • talous, valuuttavaihtelut, kustannusten hallinta ja mahdollinen
  • lahjuskulttuuri
  • uskonnolliset erot ja uskonnolliset lait (esim. pukeutumiskoodia ja alkoholinkäyttöä koskevat lait eräissä islaminuskoisissa maissa)
  • yhteiskuntarakenne, naisten työllistyminen ja lasten asema
  • elintaso, palkanmaksu ja verotus
  • yritys- ja työlainsäädäntö, paloturvallisuus-, työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntö
  • koulut ja oppilaitokset
  • puhelin-, sähköposti- ja postipalveluiden kattavuus ja luotettavuus
  • viranomaistoiminnan ja turvallisuuspalvelujen luotettavuus.

Keinoja riskien hallintaan

Riskin välttäminen: Kohteeseen ei matkusteta

Riskin vähentäminen: Työntekijä koulutetaan ja ohjeistetaan riskien hallintaan. Turvallisuustietoiskut ja perehdyttäminen

Riskin siirtäminen: Asiantuntijaorganisaation käyttäminen partnerina, vakuutukset

Riskin sietäminen/ hyväksyminen: Riskit ovat osa toimintaa, mutta kenenkään henkeä ei saa vaarantaa.

Matkalle valmistautuminen

Ulkomailla matkustavien tai työskentelevien työntekijöiden on oltava tietoisia niistä tärkeistä eroavaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa heidän toimintaansa. Ulkomailla matkustettaessa riskit johtuvat usein kielimuurista, matkailijan heikosta kohteen tuntemuksesta, terveysriskeistä, paikallisen kulttuurin ja tapojen erilaisuudesta, kohdemaan poikkeavasta sisäisestä turvallisuustilanteesta, viranomaistoiminnan luotettavuuden puutteesta tai poliittisesta epävakaudesta sekä haastavasta liikenneinfrastruktuurista.

Moni ensi kertaa työmatkalla oleva ajattelee turistin tavoin eikä välttämättä ymmärrä, että työmatkailu ja siihen liittyvät riskit ovat erilaisia. Vastuullinen työnantaja arvioi aina maakohtaiset riskit ennen työntekijöiden lähettämistä kyseiseen maahan ja varmistaa, että työmatkalle lähtevät saavat tarpeellisen ohjeistuksen ja tukea voidakseen suojautua vaaroilta.

Ulkomaan matkaan valmistautumiseen saa apua esimerkiksi seuraavilta tahoilta:

  • ulkoasiainministeriö
  • suojelupoliisi
  • oman maan konsulaatit
  • muiden maiden konsulaatit ja lähetystöt kotimaassa
  • kauppakamarit
  • yritysmatkatoimistot
  • lento- ja laivayhtiöt, rautatieyhtiöt
  • isot kansainväliset hotelliketjut
  • yksityiset terveys- ja turvallisuusalan yritykset
  • kohdemaassa jo toimivat organisaatiot
  • maailmanlaajuiset satelliittitelevisiokanavat (esim. BBC World, CNN, CNBC)
  • paikalliset sanomalehdet ja yritysjulkaisut
  • omassa organisaatiossa ne henkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta kohdemaasta.

Ennen matkaaa kannattaa aina tarkistaa ulkoministeriön sivulta, ovatko viranomaiset varoittaneet matkustamasta kohdemaahan.

Ulkoministeriön 4 X M:

  • Matkustustiedote
  • Matkustusilmoitus
  • Matkavakuutus
  • Matka-asiakirjat

Riskiprofiili tarkoittaa henkilökohtaista riskiarviota, joka voidaan tehdä ulkomaille työskentelemään lähtevästä työntekijästä. Yleisten matkustamiseen liittyvien tekijöiden lisäksi tarkastellaan yksilön omia lähtökohtia ja seikkoja, jotka voivat vaikuttaa hänen terveydentilaansa tai turvallisuuteensa kohdemaassa. Terveyden osalta työterveyshuollon puitteissa selvitetään esimerkiksi voimassa olevat rokotukset ja kohdemaassa tarvittavat rokotukset sekä toimintakykyrajoitteet, vammat tai aiemmat ja nykyiset sairaudet.

Myös ikä, sukupuoli, raskaus, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta, uskonto, koulutus, kielitaito, käyttäytyminen ja aiemmat kokemukset matkustamisesta ja työskentelystä ulkomailla ovat huomioon otettavia asioita, kun riskiprofiilia määritellään.

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden vakuuttamisesta. Vakuutusten tulee kattaa tavanomaiset matkustamiseen liittyvät riskit kuten lentojen viivästymiset ja muut lentoihin liittyvät ongelmat, matkatavaroiden katoamisen, ylimääräiset kuljetuskustannukset ja terveyteen vaikuttavat hätätilanteet kuten tapaturmat, paikalliset hoitokulut ja kotiuttamisen.

Turvan laajuudesta sovitaan yhdessä työntekijän kanssa henkilöstöpolitiikan mukaisesti ottaen huomioon kansainväliset terveydenhoitoa koskevat sopimukset. Esimerkiksi EU-maiden kansalaiset voivat käyttää eurooppalaista terveysvakuutuskorttia European Health Insurance Card matkustaessaan EU-maissa ja saada hoitoa saman tasoisena kuin kyseisen maan omat kansalaiset saavat. Tämän lisäksi he tarvitsevat matkavakuutuksen.

Jos työntekijät tarvitsevat työmatkallaan erityisiä vaatteita tai varusteita, työnantaja on velvollinen kustantamaan ne. Tietoja siitä, mitä työntekijä saattaa kohdemaassa tarvita, saa matkatoimistoista ja erikoisliikkeistä.

Viranomaisilta saa tietoa kohdemaassa tarvittavista rokotuksista ja esim. malarian estolääkityksestä. Työnantaja on velvollinen maksamaan ne. Rokotuksista on tärkeää ottaa selvää hyvissä ajoin. Osa rokotuksista on otettava viikkoja, jopa kuukausia ennen matkustamista, joitakin ei voi antaa samanaikaisesti toisen rokotuksen kanssa ja rokotuksiin saattaa liittyä hoitoa vaativia haittavaikutuksia. Joissakin maissa vaaditaan maahan saapuvilta voimassa oleva rokotustodistus.

On tärkeää muistuttaa työntekijää huolehtimaan tarvitsemastaan lääkärinhoidosta ja hammashoidosta ennen matkalle lähtöä.

Jos työnantaja antaa matkapuhelimet työntekijöiden käyttöön ulkomailla, on tarkistettava että

  • ne tukevat kansainvälistä verkkovierailua (roaming)
  • itse puhelin toimii kohdemaassa
  • työntekijälle annetaan myös sopiva adapteri laturia varten
  • että puhelimen käyttöraja kattaa ulkomaanpuhelut.

Kannattaa myös harkita erilaisten lisäpalveluiden tilaamista liittymään, esimerkiksi internetyhteys, tekstiviestitiedotteet, PDA ja sähköposti- tai faksimahdollisuus.

Viestintä ja yhteydenpito

On järkevää pohtia ennakkoon, mikä on paras tapa olla yhteydessä ulkomailla oleviin työntekijöihin. Ratkaisu riippuu organisaation toimialasta, mutta vähintäänkin työnantajan pitää voida olla yhteydessä työntekijöihin tiettyinä ajankohtina ja lisäksi työntekijöiden olla yhteydessä omaan toimipaikkaan aina tarvittaessa.

Työntekijän kanssa sovitaan, millaisin väliajoin hänen pitää olla yhteydessä, jotta tiedetään kaiken olevan kunnossa. On syytä varmistaa, että työntekijät ottavat yhteyttä vaikkei mitään erityistä raportoitavaa olisikaan. Yhteydenpito voi ehkäistä myös yksinäisyyttä ja ahdistusta, mikäli yksinolo jatkuu pitkään.

Kaikissa maissa ei syrjäseuduilla ole toiminnallista puhelinverkkoa, mutta toisaalta jo kaikkein vähiten kehittyneissä maissakin on kohtuullisen tasoiset verkot isommissa kaupungeissa ja niiden ympäristössä. Jos työntekijälle annetaan mukaan työmatkapuhelin, on varmistettava, että se myös toimii kohdemaassa. Lisätietoja saa matkatoimistoista ja matkapuhelinoperaattoreilta.

Satelliittipuhelin on vaihtoehto tavanomaiselle matkapuhelimelle. Vaikka ne ovat kalliita, satelliittipuhelimien etuna on, että niiden avulla voidaan henkilö tai ajoneuvo jäljittää ja ne toimivat myös alueilla, missä tavalliset matkapuhelimet eivät toimi.

Asuminen ja hotellit

Osa ulkomaankomennuksista epäonnistuu siten, että ne joudutaan keskeyttämään. Yksi yleinen syy on se, että työntekijä ei sopeudukaan toivotulla tavalla uuteen ympäristöön. Ulkomailla työskentelevien pitäisi voida tutustua etukäteen paikallisiin elinoloihin, esim. asuntoihin, kouluihin, yleisiin palveluihin ja pankkeihin.

On olemassa yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet tukemaan uudelleen sijoittamista, sen suunnittelua ja valmistelua. Lisätietoja esimerkiksi The European Relocation Association -järjestön verkkosivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Työmatkoilla majoitukseen on parasta varata huone aina jostain suositellusta hotellista. Huonetta ei kannata varata katutasosta ryöstöjen välttämiseksi, mutta ei myöskään viidettä kerrosta ylempää. Jälkimmäinen sen takia, että yleensä pelastuslaitosten tikasautot eivät yllä ylemmäs. Mahdollisuuksien mukaan on myös hyvä selvittää tietoja työpaikasta, itse rakennuksesta ja ympäröivästä alueesta, jotta työntekijä tietää jo ennen saapumistaan, mitä on odotettavissa. Myös majapaikasta työkohteeseen matkustaminen on hyvä ottaa tarkasteluun.

Työntekijän terveys

Matkustaminen ulkomaille voi altistaa työntekijät erilaisille terveydellisille vaaroille kuten ruuan tai veden välityksellä tarttuvat, ilmastosta johtuvat tai seudulle tyypilliset ns. kotoperäiset eli endeemiset taudit. Lintuinfluenssan (SARS) ja COVID 19 leviäminen maailmalle osoittivat, että ulkomailla tarttunut tauti voi levitä erittäinkin nopeasti kansainvälisen lentoliikenteen myötä.

On siis elintärkeää ottaa huomioon työntekijöiden terveyteen vaikuttavat tekijät hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista ulkomailla ja viimeistään pari kuukautta ennen kuin työntekijät lähtevät kohdemaahan.

Työntekijöiden henkilökohtaista terveyttä koskevista asioista voi olla tarpeen keskustella terveydenhoidon ammattilaisten kanssa seuraavien seikkojen selvittämiseksi:

Lääkärintarkastus on hyvä tehdä mahdollisten terveysriskien tunnistamiseksi. Työnantajan on tärkeää muistuttaa työntekijöitä käymään lääkärin, hammaslääkärin tai tarpeen mukaan muun terveydenhoidon ammattilaisen luona (mukaan lukien työterveyshuolto).

Työntekijän tulee saada ammattilaisilta sairauksiaan ja lääkitystään koskevat ohjeet sekä tietoja matkustamisen vaikutuksista sairauksiin. Viimeistään puolitoista kuukautta ennen matkalle lähtöä on hankittava myös ohjeet poikkeaviin ilmasto-oloihin varautumisesta asiantuntijalta (esimerkiksi tropiikki tai napaseudut). On suositeltavaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus riittävän laadukkaisiin terveyspalveluihin matkan aikana.

Kohdemaasta riippuen voi olla tarpeen antaa työntekijälle mukaan:

  • ensiapupakkaus
  • isotonisia juomia tai tabletteja
  • tabletteja tai suodattimia veden puhdistukseen
  • auringonsuojavoiteet
  • ripulilääke
  • hyttyskarkote
  • moskiittoverkko
  • malarian estolääkitys
  • antihistamiinitabletit tai -voide.

Jos paikallisten sairaaloiden taso on heikko, voi myös olla tarpeen antaa työntekijälle mukaan steriilejä hoitotarvikkeita sisältävä pakkaus:

  • injektioruiskuja
  • haavataitoksia
  • haavaompeleita
  • veriplasmaa
  • kertakäyttöisiä kuumemittareita.

Kulttuuri

Aina kun työntekijöitä lähetetään ulkomaille esimerkiksi edistämään liiketoimintaa tai markkinoimaan yrityksen tuotteita, yrityksen on otettava huomioon kohdemaan kulttuuri. Kielitaitoon ja käännöksiin, tapoihin, tottumuksiin ja uskomuksiin sekä omaan esiintymiseen liittyy erilaisia sudenkuoppia. Niiden ymmärtäminen vähentää työntekijöihin kohdistuvia vaaratilanteita.

Monissa maissa uskonnolla on huomattava vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan. On perusteltua, että työntekijät tuntevat riittävästi uskontojen välisiä
eroja sekä uskonnollisia tapoja ja lakeja, jotta he eivät tietämättään käyttäydy loukkaavasti tai syyllisty rikoksiin.

Paikallinen liikenne

Kannattaa suunnitella etukäteen, millä tavoin työntekijät liikkuvat kohdemaassa. On maita, joissa autolla ajaminen on erittäin vaarallista esimerkiksi teiden huonon kunnon tai laajan rikollisuuden vuoksi. Tällöin on parasta käyttää paikallista kuljettajaa aina kun mahdollista. Vuokra-auto ja kuljettaja kannattaa mahdollisuuksien mukaan tilata etukäteen.

Työntekijän kuljetus lentokentältä eteenpäin on myös tarpeen järjestää. Ihanteellista on, jos joku yhtiön paikallisista työntekijöistä pääsee henkilökohtaisesti maahan tulijaa vastaan. Ellei se ole mahdollista, on syytä kysyä suositeltavaa taksiyhtiötä paikalliselta yhteyshenkilöltä.

Henkilökohtainen turvallisuus

Ulkomailla työskenteleviin työntekijöihin voi kohdistua monia erilaisia turvallisuusriskejä väkivallan tai kidnappauksen kohteeksi joutumisesta kiristykseen ja katuvarkauksiin. Ensi kertaa matkalle lähtijöille on hyvä järjestää erityistä turvallisuuskoulutusta. Suositukset on sisällytettävä turvallisuusohjeeseen. Tiedotustilaisuuksissa vältetään pelottelua, mutta painotetaan tasapainoisesti ja huolellisesti riskien välttämistä.

Riskien välttämistä koskeva koulutus (esimerkiksi miten vältetään varkauden, ryöstön tai huijauksen kohteeksi joutuminen) kohentaa matkalle lähtijän itseluottamusta, mutta se on myös ehdoton edellytys riskien minimoimiseksi ulkomailla oleskelun aikana.

Henkilökohtaisen turvallisuuskoulutuksen aiheita:

  • valmistautuminen ja pakkaaminen
  • matkaohjelman suunnittelu
  • majoituksen suunnittelu
  • päiväkirja ja yhteydenpito
  • terveydenhoito ja ensiapu
  • lähdön suunnittelu
  • satunnaiseen ja tarkoitukselliseen lahjontaan ja kiristykseen suhtautuminen
  • huumeiden, salakuljetuksen ja seksipalveluiden välttäminen
  • turvallisuus ja turvatoimet kohdemaan lentokentällä
  • sovitun kuljettajan löytäminen
  • julkinen liikenne, suorat hotellikuljetukset ja taksit
  • hotellien ja asuntojen turvallisuus
  • autolla ajaminen, auton kaappauksen ja maantierosvouksen uhka
  • ryöstöt ja varkaudet
  • katukaupustelijoiden ja kerjäläisten aiheuttama kiusa
  • paikallisen lähetystön tai konsulaatin kanssa toimiminen
  • turvallisuustilanne kohdemaassa yleisesti sekä toimipaikan tai liiketoiminta-alueen välittömässä läheisyydessä
  • kulttuuritaustaa (esim. uskonnon vaikutus, paikalliset tavat) ja sosiaaliset käyttäytymisnormit
  • rikollisuus ja poliisitoimi (esim. miten poliisia lähestytään, mitä poliisi ottaa hoitaakseen, millainen poliisin vaikutusvalta tai paikallinen valta on)
  • henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvien asioiden tiedostaminen ja toimintamallit työssä, kotona ja matkustettaessa
  • maassa asuvien käytettävissä olevat turvapalvelut ja -keinot
  • evakuointisuunnittelu ja toteuttaminen.

Kriisinhallinta

Kattavista varautumistoimenpiteistä huolimatta matkoilla voi ilmaantua ylitse pääsemättömiä ongelmia ja kriisejä. Tällaisiin tilanteisiin on hyvä varautua. Jokaisen matkatyötä tekevän tulee tietää, keneen hän ottaa yhteyttä hätätilanteessa ja miten. On myös tärkeää suunnitella ja ohjeistaa työntekijät tilanteeseen, jossa matka keskeytyy.

Liiketoiminta voi keskeytyä jonkin kriisitilanteen kuten luonnonkatastrofin, onnettomuuden, tautiepidemian, poliittisten levottomuuksien, rikoksen tai taloudellisen epävakauden vuoksi.

Tehokas kriisinhallinta edellyttää, että organisaatiolla on laadittuna toimivat strategiat, toimintaohjelmat ja järjestelmät, joiden avulla kriisin vaikutukset voidaan minimoida ja toiminta voi jatkua. Koulutus ja menettelyjen toimivuuden säännöllinen arviointi ovat osa kriisinhallintaa.

Seuraavassa on yksinkertainen toimintamalli kriisinhallintaan:

Laatimalla liiketoiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman organisaatio voi välttää taloudellisia menetyksiä, turvata henkilöstön ja omaisuuden, vastata lakisääteisiin vaatimuksiin sekä välttää markkinaosuuden menetyksen ja julkisuuskuvan heikentymisen.

Jotta organisaatiolla on tehokas ja toimiva kansainvälinen terveys- ja turvallisuusstrategia, sen pitää aika ajoin tarkistaa toimintaohjelmaansa aiemmista ulkomaan matkoista ja komennuksista saatujen kokemusten perusteella. Tämän vuoksi on hyvä keskustella jokaisen ulkomailta palaavan työntekijän kanssa, jotta heidän kokemuksiaan voidaan hyödyntää toimintaohjelman ja koulutuksen kehittämiseksi.

Jokaisella organisaatiolla tulee olla toimintasuunnitelma hätätilanteiden varalle sekä kotimaan että ulkomaantoimintojen osalta. Mikäli työmatkoja tehdään maihin, joissa on poliittista epävakautta ja luonnonkatastrofeja, on tärkeää tehdä kyseisiä maita koskeva suunnitelma. Samaa suositellaan niiden maiden osalta, joissa työskentelee runsaasti yrityksen työntekijöitä.

Suunnitelmaan sisällytetään

  • valmiussuunnitelma: valmius toimia hätätilanteessa
  • pelastautumissuunnitelma: keinot seurausten vakavuuden
    vähentämiseen
  • toimintasuunnitelma: kyky toimia hätätilanteessa
  • toipuminen: keinot, joilla tuetaan työntekijöitä ja yritystoimintaa kriisin jälkeen.

Hätätilanteessa organisaation johto kokoaa yhteen ennalta määritellyn kriisiryhmän. Ryhmän tehtävänä on koordinoida mahdollisissa paikallisissa tai kansainvälisissä hätätilanteissa työntekijöiden ja heidän omaistensa terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä sekä organisaatioon liittyviä asioita.

Ryhmässä tulee olla edustettuna ylintä johtoa, kriisinhallinnan sekä viestinnän ammattilaisia. Ryhmän on tärkeää ymmärtää kulloisenkin tilanteen vakavuus sekä toimimaan nopeasti.

Tarkistuslistat työntekijöille

Ulkomailla toimittaessa joudutaan usein olosuhteisiin, jotka eroavat huomattavasti totutuista kotimaisista olosuhteista. Tarkistuslistoissa neuvotaan, mitä pitää tehdä ennen lähtöä ja miten omasta terveydestä ja turvallisuudesta voi huolehtia perillä kohdemaassa.

Turvallisuusriskejä ulkomailla voivat olla:

Poikkeavat olosuhteet riskeineen saattavat johtaa pahimmassa tapauksessa erilaisiin kriisitilanteisiin, joihin on pyrittävä varautumaan jo ennakolta. Tavoitteena on valmennuksen, valmiussuunnittelun, etukäteisohjeiden ja muiden toimenpiteiden avulla ennakoida tilanne siten, ettei varsinaiseen evakuointiin jouduta.

Varautuminen aloitetaan jo kotimaassa sisällyttämällä valmennus- tai perehdytyskoulutukseen perustiedot valmiussuunnittelusta ja henkilökohtaisesta varautumisesta.

Turvallisuus ennen matkaa

  • Tarkista ulkoministeriön sivulta formin.fi, ovatko viranomaiset varoittaneet matkustamasta kohdemaahan.
  • Jos tiedät jonkun maassa aikaisemmin käyneen, voit kysyä häneltä neuvoja.
  • Osta kunnollinen opaskirja ja perehdy kohdemaan maantietoon, liikenteeseen ja kulttuuriin. Opettele keskeisiä sanontoja paikallisella kielellä.
  • On suositeltavaa, että avain- ja johtohenkilöt matkustavat eri lentovuoroilla tai kulkuvälineillä.
  • Mahdollinen evakuointisuunnitelma kannattaa tehdä yhdessä ulkoministeriön tai muiden paikallisten yritysten kanssa. Usein näissä yhteyksissä tulee harkita monia vaihtoehtoja käytännön toiminnan onnistumiseksi. Suurena tukena ovat Suomen edustustot ja lähetystöt sekä vastaavasti muut yritykset, joiden kanssa ollaan tekemisissä.

  • Varmista, että passisi on voimassa vielä vähintään kuuden kuukauden ajan ja että siinä on ainakin kaksi tyhjää sivua maahantuloleimoja varten.
  • Tarkista vähintään kaksi kuukautta ennen lähtöä, tarvitsetko
    viisumin. Voit selvittää asian matkatoimistosta tai kohdemaan lähetystön verkkosivuilta.
  • Varmista, että työnantajasi on hankkinut sinulle matkavakuutuksen. Tarkista, että vakuutusturva on riittäväottaen huomioon olosuhteet kohdemaassa.
  • Muista ottaa vakuutuskortti mukaan ja merkitse muistiin puhelinnumero, johon voit soittaa hätätilanteessa.
  • Ota passin lisäksi mukaan jokin muu henkilötodistus ja pidä se aina eri paikassa kuin passi. Ota passistasi valokopio (myös viisumisivusta).
  • Jos olet kohdemaassa vain lyhyen aikaa, osta paluulippu jo kotimaassa ennen lähtöäsi.
  • Tarkista, että lipuissa mainitut matka- ja check-in-ajat vastaavat matkaohjelmassasi mainittuja. Varmista lentojen lähtöajat vielä ennen lähtöä.
  • Selvitä, tarvitsetko kansainvälistä ajokorttia, ja tarvittaessa hanki ajokortti hyvissä ajoin.
  • Selvitä, mitä tullimääräyksiä ym. liittyy rajanylityksiin.
  • Hanki matkaliput, joissa on muutosmahdollisuus, kun matkustat vaarallisiin maihin. Vältä liian tiukkoja aikatauluja, mikäli joudut vaihtamaan kulkuvälinettä.

  • Huolehdi siitä, että saat tarvitsemasi lääkärinhoidon ja hammashoidon ennen matkalle lähtöä.
  • Jos sinulla on jokin pitkäaikainen sairaus, kysy hoitavalta lääkäriltä, voiko matkustamisesta olla jotain haittaa. Muista ottaa mukaan riittävä määrä tarvitsemiasi lääkkeitä.
  • Selvitä, mitä rokotuksia tarvitset ja hanki ne hyvissä ajoin. Joitakin rokotuksia ei voi antaa samanaikaisesti toisen rokotuksen kanssa. Jos rokotuksesta tulee haittavaikutuksia, niiden hoitaminen vaatii oman aikansa.
  • Muista hankkia rokotustodistus, jos kohdemaassa vaaditaan sellainen.
  • Ajankohtaisia matkustamiseen ja terveyteen liittyviä tietoja on verkossa esimerkiksi osoitteessa formin.fi ja thl.fi.
  • Pidä aina mukanasi tieto veriryhmästäsi ja muista tärkeistä terveyteen liittyvistä asioista (esimerkiksi allergiat).

  • Hanki tietoa (esimerkiksi työtovereilta tai erikoisliikkeestä) kohdemaahan soveltuvasta vaatetuksesta ja matkatavaroista.
  • Pukeudu matkalle rennosti äläkä pidä kallista kelloa tai kalliita koruja näkyvästi esillä.
  • Lukitse matkalaukkusi, niin että näet selvästi, jos se on avattu tai yritetty avata. On olemassa malleja, joista näkee, onko laukku avattu lentokentän turvatarkastuksessa.
  • Laadi luettelo laukuissa olevista tavaroista.
  • Laita nimi- ja osoitetiedot myös laukun sisäpuolelle, koska ulkopuolelle kiinnitetty tarra tai osoitelappu voi hävitä.
  • Vältä pehmeitä laukkuja, koska varkaiden on helpompi rikkoa ne sisältöön käsiksi pääsemiseksi.
  • Pakkaa varavaatekerta käsimatkatavaroihin siltä varalta, että matkatavarasi häviävät tai niiden perille tulo viivästyy.
  • Varo loukkaamasta selkääsi! Älä täytä laukkuja liian painaviksi ja käytä pyörällisiä matkalaukkuja sekä matkatavarakärryjä lentokentillä.
  • Ota mukaasi matkaturvapakkaus (sisältää esimerkiksi palo- ja murtovaroittimen, taskulampun).

  • Jos et ennestään tunne kohdemaan kolikoita ja seteleitä, tutustu niihin ennen matkalle lähtöä ja opettele koti- ja kohdemaan valuuttojen arvojen vastaavuus.
  • Vältä pitämästä mukanasi suuria käteissummia, mutta pidä mukanasi aina sen verran, että selviät mahdollisista hätätilanteista. Jaa valuutta eri säilytyspaikkoihin, jolloin
    et ole vaarassa menettää kaikkea kerralla.
  • Ota mukaan rahaa ja maksuvälineitä eri muodoissa: käteistä ja maksukortteja.
  • Vältä sellaisia maksutapoja, jotka eivät ole kohdemaassa yleisesti käytössä. Tarkista etukäteen, käytetäänkö kohdemaassa yleisesti luotto- tai pankkikortteja.
  • Merkitse muistiin puhelinnumerot, joihin pitää soittaa kortin tai matkasekin kadotessa. Kuoleta kortit ja matkasekit heti, jos ne varastetaan.
  • Säilytä ylimääräiset rahat, arvoesineet ja passi hotellin tallelokerossa. Varmista, että muistat lokeron koodin.
  • Jos et pysty valvomaan luottokortin leimausta, on suositeltavaa maksaa rahalla. Tarkista aina loppusumma ennen allekirjoitusta.

  • Varmista ennen lähtöä, että matkapuhelimesi toimii kohdemaassa.
  • Jos matkapuhelin ei toimi kohdemaassa, merkitse muistiin lähimmän konsulaatin puhelinnumero ja pidä aina mukana sen verran paikallista rahaa kolikkoina, että voit soittaa useamman puhelun. Puhelinkortti helpottaa usein yleisöpuhelimien käyttöä.
  • Ilmoittaudu säännöllisesti toimipaikkaasi, vaikka vain kertoaksesi, että kaikki on hyvin.
  • Merkitse muistiin oma puhelinnumerosi, matkapuhelimen sarjanumero (IMEI-koodi) sekä palvelunumero, johon sinun pitää soittaa, jos puhelimesi varastetaan.
  • Tee itsellesi lue ttelo tärkeistä puhelinnumeroista ja ohjelmoi ne matkapuhelimeesi.
  • Matkatavaroissa tulee olla nimilappu, josta käy ilmi kotiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Lisäksi lentoyhtiöt kehottavat kiinnittämään matkalaukkuihin nimitarran, josta ilmenee matkakohteesi hotellin nimi, osoite ja puhelinnumero.

Turvallisuus matkan aikana

Sopeutuminen uuteen kulttuuriin vieraassa ympäristössä vaatii nopeaa oppimista. Seuraavassa on annettu joitakin ohjeita, miten voit vähentää sopeutumisen aiheuttamaa stressiä ja välttää joutumasta rikoksen tai väärinymmärryksen uhriksi.

  • Minimoi oleskelusi lentoasemilla ja erityisesti sen yleisötiloissa.
  • Pyri välttämään odotusta lähtöselvityksessä.
  • Vältä oleskelua säilytyslokeroiden, puhelinkoppien, suljettujen myyntikojujen ja isännättömien matkalaukkujen vieressä.
  • Älä kuljeta käsimatkatavaroissa ongelmallisia esineitä.
  • Vartioi omia tavaroitasi.
  • Jos evakuointimääräys annetaan, toimi viivyttelemättä ja pyri pysyttelemään poistuvan väkijoukon keskellä.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan tunnettuja, luotettavia lentoyhtiöitä, vältä ”kriisimaiden” lentoyhtiöitä. Tutustu koneen pelastusohjeisiin.
  • Harjoittele erityisesti pään painamista polviin (kädet niskan takana) mahdollisia pakkolaskutilanteita varten.

On helppo löytää pelastusliivit ja ottaa happilaitteet, mutta pakkolaskuasento ei onnistu useissa ”turistiversioissa” ilman harjoittelua.

  • Hanki tietoa hotellista ja sen ympäristöstä mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Käytä mahdollisuuksien mukaan tunnettuja hotelleja.
  • Huonetta ei kannata varata katutasosta, mutta ei myöskään viidettä kerrosta ylempää.
  • Lukitse aina huoneesi ovi ja käytä turvaketjua ja ikkunalukitusta (jos sellainen on).
  • Ennen kuin avaat oven kenellekään, katso ovisilmästä (jos ovessa on sellainen), kuka oven takana on. Voit myös soittaa hotellin vastaanottoon, jos olet epävarma oven takana olijasta.
  • Pyydä hotellin vastaanottoa ilmoittamaan sinulle tulevista vieraista ja tapaa vieraat mieluummin hotellin yleisissä tiloissa kuin omassa huoneessasi.
  • Selvitä, missä sijaitsee lähin palohälytyslaite ja sammutin sekä hätäuloskäynti. Kulje poistumisreitti ulos asti ja varmista, että pääset tositilanteessa hyvin ulos rakennuksesta.
  • Ota mukaan oma palo- tai murtohälytin, jonka voit asentaa huoneeseesi ja joka hälyttää, jos ovi avataan tai jos ilmassa on savua.
  • Jätä arvoesineet ja tärkeät tavarat säilytykseen hotellin tallelokeroon aina, kun poistut huoneestasi.
  • Älä pidä suuria summia käteistä rahaa huoneessasi.
  • Hälytyksen sattuessa toimi paikallisten turvallisuusohjeiden mukaan.
  • Hälytyksen sattuessa ota passi, maksuvälineet ja huoneesi avain mukaan.
  • Hälytyksen sattuessa älä käytä hissiä!

  • Tutustu opaskirjojen ja verkkosivujen avulla paikallisiin perinteisiin, tapoihin, lainsäädäntöön ja kulttuuriin.
  • Opettele maan kieltä tai ota ainakin mukaan fraasisanakirja.
  • Kunnioita paikallisia tapoja ja noudata pukeutumissääntöjä. Joissakin maissa esimerkiksi alkoholin maahantuonti tai nauttiminen on laitonta. Pukeudu harkitusti niin, ettet erotu joukosta ja olet asianmukaisesti pukeutunut esimerkiksi uskonnollisissa kohteissa liikeneuvotteluissa ja maaseudulla vieraillessasi.
  • Vältä aggressiivista tai pitkitettyä tinkimistä. Useimmissa maissa, joissa tinkiminen on yleistä, siihen suhtaudutaan kuitenkin huumorilla. Muista myös, että vaikka alennus on sinulle vähäinen, se voi olla myyjälle hyvinkin merkittävä.
  • Ole tahdikas ilmaistessasi näkemyksiäsi kulttuurieroista. Varo esittämästä loukkaavia huomautuksia pukeutumiseen, ihmissuhteisiin, alkoholiin ja huumausaineisiin liittyvistä tavoista.
  • Pyydä henkilöiden valokuvaamiseen aina lupa.

  • Jos huomaat, että matkatavaroitasi on vahingoitettu tai jotain on viety, ilmoita asiasta poliisille välittömästi.
  • Älä rupea vastustamaan ryöstäjiä, vaan anna heille suosiolla, mitä he vaativat. Parasta on pitää mukana valelompakko tai -kukkaro, jonka voit antaa ryöstäjille.
  • Jos joudut ryöstetyksi tai onnettomuuteen, ilmoita siitä poliisille. Vaikka he eivät voisikaan tehdä asialle mitään, tarvitset rikosilmoitusnumeron vakuutushakemusta varten.

  • Tilaa taksi hotellin tai luotettavan paikallisen yhteyshenkilön kautta, jos vain mahdollista.
  • Kun teet tilauksen, merkitse muistiin kuljettajan nimi ja arvioitu matkan hinta, ja varmista tiedot kuljettajalta, ennen kuin nouset autoon.
  • Käytä vain laillisia takseja, joissa on taksamittari, ja varmista, että kuljettaja laittaa taksamittarin päälle.
  • Älä koskaan mene taksiin, jossa on jo ennestään tuntemattomia matkustajia.
  • Taksinkuljettajat voivat yrittää hyötyä, jos he huomaavat matkustajan olevan vasta saapunut. Käyttäydy luonnollisesti äläkä tee liikaa kysymyksiä.

  • Pidä mukanasi voimassa oleva ajokortti ja vakuutusasiakirjat.
  • Perehdy paikalliseen liikennekulttuuriin ja ajotapoihin esimerkiksi väistettäessä ja ohitettaessa.
  • Suunnittele kulkureittisi etukäteen. Pidä aina mukanasi kartta. Älä mene ”kielletyille” alueille.
  • Opettele muutama fraasi maan kielellä siltä varalta, että autosi menee rikki tai joudut onnettomuuteen.
  • Kun vuokraat ajoneuvon, käytä tunnettuja vuokraamoita ja pyydä saada tarkastaa ja koeajaa se ensin. Tarkasta renkaat, jarrut (pyydä näyttämään, että jarrut toimivat) sekä öljyn ja jäähdytysnesteen määrä.
  • Varmista, että polttoainetta on riittävästi suunniteltua matkaa varten. Pitkälle matkalle lähtiessäsi selvitä etukäteen, missä matkan varrella on bensiiniasemia.
  • Aja huomaavaisesti ja tarkkaile erityisesti takana tulevaa liikennettä. Kiinnitä huomiota tuttuihin maamerkkeihin.
  • Käytä valaistuja, hyväkuntoisia ja vilkasliikenteisiä pääteitä.
  • Pysäköi auto valaistulle tai valvotulle alueelle.
  • Älä jätä arvoesineitä tai teknisiä laitteita autoon.
  • Lukitse auto aina kun poistut siitä (vaikka vain tankkaamaan). Pidä matkustajien ovet lukittuina ajon aikana. Älä jätä autoon mitään arvokasta.
  • Pidä autossa mukana hätätilanteessa tarvittavat varusteet (esimerkiksi sammutin, ensiapupakkaus, työkalupakkaus, varapolttimot ja varoituskolmio). Tarvikkeet ovat monissa maissa lakisääteisiä.
  • Älä nouse autosta, jos ympäristö saa sinut tuntemaan epävarmuutta tai jos joudut osalliseksi onnettomuuteen, joka vaikuttaa vähimmässäkään määrin tekaistulta.
  • Suhtaudu varauksella paikallisiin, jotka osoittavat autossasi
    olevan jotain ”vikaa”. ”Vian” tarkistamiseksi jatka ajamista seuraavaan julkiseen paikkaan, jossa on paljon ihmisiä.
  • Älä ota kyytiin liftareita.
  • Matkapuhelimen käyttöä ajon aikana on rajoitettu useissa Euroopan maissa. Autossa puhuessasi käytä aina puhelimen hands free -laitteita.
  • Ole selvillä maan liikennesäännöistä. Vasemmanpuoleinen liikenne aiheuttaa omat hankaluutensa.

  • Soita säännöllisesti toimipaikallesi kertoaksesi, missä kulloinkin olet, mihin olet menossa ja milloin oletat olevasi perillä. Varmista, että yhteyshenkilösi on aina tietoinen suunnitelmistasi ja myös viime hetken muutoksista.
  • Pidä mukanasi hätätilanteiden varalta listaa yhteyshenkilöistä ja puhelinnumeroista, esimerkiksi konsulaatin ja luottokorttiyhtiön tiedot.
  • Kun lähdet liikkeelle, selvitä kuljettava reitti ja matkaan oletettavasti kuluva aika etukäteen.
  • Arvioi oma vireystilasi, jos lähdet ajamaan matkalla tai matkalta palatessasi. Väsyneenä teet helposti virhearviointeja ja voit jopa nukahtaa rattiin.
  • Jos olet sopinut tapaamisen toimipaikan ulkopuolelle tai olet muuten poissa toimipaikaltasi, kerro hotellin vastaanottovirkailijalle tai muulle yhteyshenkilölle,
    milloin oletat tulevasi takaisin.
  • Varo ”kiellettyjä” alueita ja pysyttele poissa sellaisilta. Pysyttele valaistuilla kaduilla ja kävele aina määrätietoisesti ja itsevarmasti mieluiten jalkakäytävän ulkolaidalla.
  • Älä käytä erityistä varakkuutta osoittavia esineitä, kuten kallista kelloa tai koruja. Pukeudu yksinkertaisesti ja asiallisesti. Älä pukeudu kuten turistit äläkä kanna kameraa kaulallasi.
  • Älä kanna olkalaukkua vain toisella olalla vaan laita hihna vinosti vartalosi yli.
  • Vältä yksin liikkumista, jos vain mahdollista, ja tarkkaile ympärilläsi olevia.
  • Varo taskuvarkaita erityisesti julkisissa kulkuvälineissä ja ruuhkassa.
  • Ole varuillasi täysin vieraiden ihmisten suhteen. Ole varovainen keskusteluissa äläkä kerro itsestäsi henkilökohtaisia tietoja.
  • Älä milloinkaan kanna kenenkään tuntemattoman henkilön tavaroita maasta poistuessasi äläkä koskaan jätä matkatavaroitasi vartioimatta.
  • Pidä mukanasi kaksi erillistä lompakkoa tai kukkaroa. Toinen on valelompakko, jonka voit antaa suosiolla pois, jos joudut ryöstetyksi. Laita valelompakkoon jonkin verran, muutamia ostokuitteja, vanhentuneita luottokortteja sekä jokunen euromääräinen seteli. Kanna oikeaa lompakkoasi tai kukkaroasi turvallisessa paikassa mahdollisimman lähellä vartaloasi ja pidä siinä vain sen verran rahaa, kuin arvelet päivän mittaan tarvitsevasi.
  • Älä pidä mukanasi mitään aseita.
  • Pidä mukanasi toimiva taskulamppu sähkökatkosten varalta.
  • Laita turvalliseen säilytyspaikkaan kopiot kaikista tärkeistä asiakirjoista ja tiedoista (esimerkiksi passi, vakuutustodistus, hätänumerot ja matkalippujen tiedot).
  • Vältä liikkumista syrjäisillä kaduilla ja etenkin pimeän aikana.
  • Jos juhlit matkalla, muista kohtuus alkoholin käytössä. Älä koskaan jätä juomaasi vartioimatta.

Ulkomailla matkustaminen ja oleskelu merkitsevät terveysriskejä, joihin et välttämättä törmää kotimaassa. Seuraavat tarkistuslistat sisältävät vinkkejä, joiden avulla voit välttää riskit, kun valmistaudut niihin etukäteen, ja osaat toimia ripeästi, jos joudut hankaliin tilanteisiin ulkomailla.

Rokotukset ja sairaudet

Muista varmistaa ajoissa että sinulla on matkalle tarvittavat rokotukset ja estolääkitykset.

Ruoka ja juoma

Monet tarttuvat taudit (esimerkiksi kolera, hepatiitti A-, B- ja E-viruksen aiheuttama maksatulehdus, listerioosi ja lavantauti) leviävät saastuneen ruuan ja veden välityksellä. Paikallisten elintarvikkeiden turvallisuus riippuu niiden valmistus- ja käsittelytavoista.

Noudattamalla seuraavia varotoimia voit pienentää sairastumisen riskiä huomattavasti:

  • Huolehdi käsien puhtaudesta
  • Syö mahdollisuuksien mukaan hyvin kypsennettyjä ruokia.
  • Vältä kypsennettyä ruokaa, joka on ollut huoneenlämmössä useita tunteja.
  • Varo salaatteja ja muita kylmäruokia, erityisesti majoneesipitoisia ruokia.
  • Vältä ostamasta ruokaa katukauppiailta.
  • Vältä raakaa ruokaa, paitsi kuorittavia hedelmiä ja vihanneksia.
  • Keitä juoma- ja hampaidenpesuvesi, jos olet epävarma veden turvallisuudesta. Jos et voi keittää vettä, käytä desinfiointitablettia tai hyväksyttyä ja hyväkuntoista suodatinta tai käytä vain pullotettua vettä.
  • Vältä jääkuutioiden tai -murskan käyttöä, ellet ole varma, että se on tehty puhdistetusta ja klooratusta vedestä.
  • Kylmät pullotetut ja pakatut juomat ovat yleensä turvallisia niin kauan, kun korkkia tai pakkausta ei ole avattu. Kuumat juomat ovat yleensä myös turvallisia.
  • Vältä alkoholi- tai muita juomia, joihin on lisätty jäitä tai vettä.
  • Älä jätä juomaasi pöydälle, jos et pysty sitä valvomaan.
  • Älä jätä tavaroitasi pöydälle tai tuolille hetkeksikään ilman valvontaa.
Sairastuminen ulkomailla
  • Jos sairastut ulkomailla, kerro asiasta jollekulle, vaikkei tauti vaikuttaisikaan vakavalta.
  • Jos tilanteesi yhtäkkiä huononee, et ehkä pystykään hakeutumaan itse hoitoon.
  • Jos hankit paikallisia lääkkeitä, varmista, että käyttö ja annosteluohjeet on käännetty oikein.
Hygieniatarvikkeet, lääkkeet ja hoitovälineet
  • Jos matkasi ei kestä pitkään, ota mukaan hygieniatarvikkeita koko matkan ajaksi.
  • Jos käytät silmälaseja tai piilolinssejä, ota mukaan varalasit ja -linssit (eri paikkaan pakattuna).
  • Jos käytät reseptilääkkeitä, ota niitä mukaan riittävä määrä ja pyydä lääkäriltäsi mukaan lausunto lääkkeiden tarkoituksesta. Työmatkoilla on hyvä olla varalta ylimääräisiä lääkkeitä 1-2 viikoksi, mikäli kotiinpaluu jostain syystä viivästyy. Kohdemaassa ei välttämättä lääkettä saatavana tai sitä ei tunnisteta, jolloin on tärkeää tietää, mitä lääkkeellä hoidetaan.
  • Ota mukaan ensiapupakkaus pieniä haavoja ja ruhjeita varten.
  • Jos kohdemaassa terveydenhuollon taso on huono, voi olla hyvä ottaa mukaan myös pakkaus, jossa on steriilejä hoitovälineitä (ruiskuja, haavaompeleita ja sidontatarvikkeita).
Laskimotukosvaara lennon aikana

Erityisesti pitkillä lennoilla (yli kuusi tuntia) paikoillaan istuminen ja vähäinen liikkuminen voivat lisätä laskimotukoksen riskiä. Jos olet ylipainoinen tai käytät hormonaalista ehkäisyvalmistetta tai hormonikorvaushoitoa, syvän laskimotukoksen vaara saattaa myös olla suurentunut.

Voit pienentää laskimotukoksen vaaraa seuraavasti:

  • Verryttele jalkoja ja nilkkoja säännöllisesti lennon aikana.
  • Käytä tukisukkia.
  • Nouse lennon aikana paikaltasi ja kulje käytävillä, milloin se on turvallisuussyistä luvallista.
  • Juo runsaasti vettä ja vältä alkoholin nauttimista.

Kuormittumisen hallinta

Matkustaminen

Matkustaminen voi kuormittaa työntekijää haitallisesti monesta syystä. Poissaolot aiheuttavat usein sekä työtehtävien että vapaa-ajan tehtävien järjestelyn tarvetta ja siten lisätyötä.

Yleisimpiä matkatyöhön liittyvistä kuormitustekijöistä ovat työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Matkapäivät kuormittavat myös itsessään. Suoritetaan vaativia tehtäviä, kohdataan vieraita toimijoita ja työpäivät voivat venyä pitkiksi. Matkapäivän pituus tarkoittaa sitä kokonaistuntimäärää, joka koostuu matkustamisesta ja työn tekemisestä. Tällä tavoin tarkasteltuna työ, johon kuuluu matkustamista, tarkoittaa usein ajallisesti pidempiä työpäiviä ja suurempia viikkotuntimääriä, vaikka matka-aikaa ei yleensä työehtosopimusten mukaan lasketakaan työaikaan kuuluvaksi.

Matkalle lähtö tai matkalta paluu yöaikaan (kello 23-6) edellyttää hereillä oloa yöaikaan ja siksi rikkoo elimistön vuorokausirytmejä yötyön lailla. Nopea aikavyöhykkeiden ylittäminen vaikuttaa myös elimistön vuorokausirytmeihin ja kuormittaa sen vuoksi elimistöä. Lentomatkustaminen aikavyöhykkeiden yli muuttaa ihmisen vuorokausivaihtelun ajastusta lennon aikana syntyneen aikaeron verran. Lennon jälkeen elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta. Sopeutumisaikaan vaikuttavat ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä ja lennon suunta.

Aikaerorasituksen kesto vuorokausina lasketaan seuraavasti:

  • Kun lennetään länteen: ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä jaetaan luvulla 2-3.
  • Kun lennetään itään: ylitettyjen aikavyöhykkeiden määrä jaetaan luvulla 1,5-2.

Esimerkiksi itään suuntautuneen 10 aikavyöhykettä ylittäneen lennon aikaerorasituksesta toipuminen vie aikaa viisi vuorokautta (10/2=5).

Työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää arvioida mahdollisuus riittävään palautumiseen ja lepoon, kun

Työskentelyn aloittaminen heti matkan jälkeen on kuormitustekijä, jos työntekijä ei ole voinut matkustaessaan levätä normaalisti. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi työkohteeseen suuntautuvan yölennon jälkeen tai vastaavasti matkalta palattaessa.

Toistuvat pitkään kestävät lennot ovat kuormitustekijä lentokoneen olosuhteiden vuoksi: esimerkiksi matkustamon maanpintaa alhaisempi paine, ahtaat matkustustilat ja paikallaanolo.

Palautuminen ja hyvinvointi

Kun työntekijät työskentelevät muina aikoina kuin perinteisen työajan puitteissa tai työ sekä matkustaminen ovat vallanneet huomattavan osan työntekijöiden vapaa-ajasta, on hyvä arvioida mahdollisuus riittävään työstä palautumiseen ja työajan rytmittämiseen. Palautuminen on ihmisen hyvinvointia ylläpitävä prosessi, jonka aikana voimavarat täydentyvät. Tätä prosessia voidaan tarkastella sekä psykologisesta että fysiologisesta näkökulmasta.

Erittäin tärkeää on pystyä irtautumaan psykologisesti työstä, rentoutumaan ja nukkumaan riittävästi. Fysiologisen palautumisen kannalta tärkeintä on riittävä uni ja stressitön vapaa-aika.

Pääsääntönä vuorokausilevossa on, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan lyhentää 9 tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä. Liukuvassa työajassa tai joustotyöaikaa käytettäessä vuorokausilepo voidaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin.

Palautuminen on tärkeää kaikille, myös niille, jotka kokevat nauttivansa työstään. Tehokkaimpia keinoja palauttaa voimavarojaan vapaa-ajalla on irrottautuminen työstä ja rentoutuminen. Vaikka keinot rentoutua ja irrottautua työstä ovat yksilöllisiä, joitakin yleisesti hyväksi koettuja keinoja on olemassa.

Irrottautumista edistävät:

Tärkeä on löytää itselle mieluisat toiminnot ja välttää liikaa aikatauluttamista. Vapaa-ajan aktiviteetin koettu miellyttävyys edistää palautumista.

Jos työntekijälle ei jää riittävästi aikaa lepoon ja palautumiseen, se aiheuttaa kuormittuneisuutta, tyytymättömyyttä ja väsymystä. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen on tunnettu terveysriski.

Työntekijän voi olla vaikea itse tunnistaa ja arvioida, onko oma palautuminen riittävää, ja siksi on tärkeää opetella havaitsemaan palautumisen tarpeen merkkejä.

Riittämättömän palautumisen ensimmäisiä merkkejä ovat

Työssä itsessään on myös palauttavia tekijöitä, joita kutsutaan voimavaratekijöiksi. Niistä tärkein on esihenkilön toiminnan oikeudenmukaisuus ja tuki. Muita ovat vaikutusmahdollisuudet työhön, työyhteisön tuki ja työsuhteen jatkuvuus.

Matkustavan työntekijän hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että hänellä on mahdollisuus säädellä työaikaansa. Työpäivää voi tarvittaessa rytmittää eri tavalla. Palautumisjaksoja voi lisätä työpäivän keskelle siten, että työntekijä huolehtii säännöllisestä kiireettömän lounastauon pitämisestä sekä työn jaksottamisesta esimerkiksi rentoutumis- tai liikuntatauoin.

Näin myöhempään iltaan sijoittuvan, esimerkiksi eri aikavyöhykkeellä olevien yhteistyökumppaneiden kanssa käytävän palaverin vuoksi jatkuva työpäivä voi olla pituudeltaan ja kuormittavuudeltaan sopiva.

Terveys ja työkyky ovat voimavaroja, jota voi ja kannattaa vaalia. Pitkät työpäivät ja epäsäännölliset työajat ja matkustaminen tekevät säännöllisten ja terveellisten elintapojen ylläpitämisen vaikeammaksi. Niihin onkin tällaisissa töissä hyvä kiinnittää huomiota.

Jokainen voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa terveellisten elintapojen avulla.

Terveelliset elämäntavat ovat

  • kohtuullinen, säännöllinen liikunta
  • terveellinen ravinto
  • tupakoimattomuus
  • päihteettömyys
  • riittävä lepo ja uni.

Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen

Ongelmat työn ja muun elämän yhteensovittamisessa kuormittavat matkatyössä. Mitä enemmän matkustetaan, sitä enemmän aiheutuu stressiä. Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan helpottaa esimerkiksi työaikajoustoilla kotimaassa tai vakituisessa toimipaikassa ollessa.

Julkaisija:
Työturvallisuuskeskus
Sisältö:
Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskus, Markku Rajamäki Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tanja Luukkainen Ammattiliitto Pro, Eveliina Tammela ja Lauri Liljavirta / Asianajotoimisto Castrén & Snellman
Julkaisuvuosi:
2024
Toimialat:
Kaikille aloille yhteiset aiheet
Aiheet:
monipaikkainen työ palautuminen riskien arviointi työaika työmatka työturvallisuus työympäristö vaarojen tunnistaminen
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
suomi
Jaa:
Jaa Linkedinissä
Sivun alkuun