Ravintolatyön ergonomia ja apuvälineet

Ergonomia on tärkeä osatekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä. Tässä julkaisussa tarkastellaan ravintolatyön keskeisiä työtehtäviä fyysisen ergonomian näkökulmasta. Aineisto soveltuu uuden työntekijän perehdyttämiseen ja kertaukseksi ravintolatyön ammattilaisille, työnopastajille, esihenkilöille, työterveyshuolloille sekä työsuojeluhenkilöstölle.

Ergonomia, mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Ergonomian tarkoituksena on muokata työtä ja työympäristöä vastaamaan ihmisen luontaisia ominaisuuksia ja rajoituksia. Tarkoituksena on ehkäistä työperäisiä vaivoja ja sairauksia sekä edistää työ- ja toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä työergonomia vähentää työn haitallista kuormittavuutta ja tekee työstä sujuvampaa.

Ergonomialla edistetään turvallisia ja terveellisiä työskentelytapoja ja -asentoja, työvälineiden käytön hyvää osaamista ja apuvälineiden hyödyntämistä työn haitallisen kuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työn
kuormitustekijöihin ja saada työ sujuvaksi ja turvalliseksi.

Ergonomia on tärkeää uusien toimipaikkojen suunnittelussa ja remonttien yhteydessä. Työntekijöiden mukaan ottaminen suunnitteluvaiheessa on hyvä käytäntö. Työntekijät pystyvät tuomaan esiin työn tekemisen kannalta oleellisia seikkoja ja he
ovat asiantuntijoita omalla alallaan.

Ravintola työympäristönä

Ravintolassa työskentelee useita eri ammattihenkilöitä kuten kokkeja, tarjoilijoita ja baarimestareita. Ravintolatyössä tarvitaan hyvää työkykyä sekä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Hyvään ammattitaitoon kuuluu myös työn ergonomian hallinta.

Ravintola työympäristönä on hyvin vaihteleva. Henkilökunta työskentelee keittiössä, salissa, baarissa ja varastoissa. Lisäksi esihenkilöillä on toimistotyötä, kuten
tuotteiden tilaukset ja henkilökunnan työvuorosuunnittelu, jota tehdään yleensä tietokoneella.

Työnantajan velvollisuus on tunnistaa työn vaaratekijät ja arvioida niiden aiheuttamat riskit
työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Työympäristön vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on työturvallisuuden perusta ja sen päivittämisestä on huolehdittava. Työnantaja saa työterveyshuollosta asiantuntija-apua tähän tehtävään.

Työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä kartoitetaan työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat terveysriskit. Työterveyshuolto arvioi työn kuormitus-,
haitta- ja vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia työpaikalle. Työpaikkaselvityksen avulla saadaan tietoa työn, työympäristön, työyhteisön ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta. Työterveyshuollon ja työsuojelun
yhteinen tavoite on terveellinen ja turvallinen työpaikka ja näiden asiantuntijoita voi hyödyntää työympäristön kehittämisessä.

Hyvä järjestys ja siisteys työpaikalla ovat tärkeitä työn sujuvuuden kannalta ja tapaturmien ehkäisyssä. Lisäksi ne parantavat viihtyvyyttä. Jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia omalta osaltaan järjestyksestä ja siisteydestä tai ilmoittaa esihenkilölle havaitsemistaan epäkohdista.

Työkuormitus

Sopiva kuormitus on tarpeellista ihmisen hyvinvoinnille. Liian vähäinen tai liiallinen kuormitus voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Työkuormitukseen vaikuttavat työympäristö, työ sekä työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Työn fyysiset kuormitustekijät, kuten toistuvat yksipuoliset työasennot ja -liikkeet sekä voimankäyttö, lisäävät erityisesti työhön liittyviä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Riittävä palautuminen työstä on välttämätöntä hyvinvoinnille.

Ravintolatyö kuormittaa työntekijää kokonaisvaltaisesti, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Fyysisesti työ on monipuolista ja vaihtelevaa, mutta myös vaativaa. Työ sisältää nostamista, kantamista, hankalia työasentoja, yksipuolisia työliikkeitä ja paljon kävelyä
tai seisomista. Jotkut työtehtävät ja -liikkeet toistuvat hyvin usein. Kuormien purkua ja siihen liittyvää nostamista voi olla runsaastikin.

Pakkauskoot ovat yleensä isoja, joten ne myös painavat paljon. Tuotteita
ja raaka-aineita haetaan varastoista, jotka voivat olla kaukana keittiöstä. Ruoan ja annosten valmistelu vaatii sorminäppäryyttä ja taitoa.

Ravintolasalin puolella palvellaan asiakkaita. Työ sisältää jatkuvaa ”jalkojen päällä” oloa, seisomista tai kävelyä. Välimatkat voivat olla pitkiä ja salissa saattaa olla portaita. Samalla kannetaan tuotteita asiakkaille.

Lautaset ja aterimet voivat painaa useita kiloja ja se rasittaa etenkin ranteita. Asiakkaita palvellessa tulee paljon kurottelua. Pöytien sijoittelu ja järjestys vaikuttavat merkittävästi tarjoilijan
työliikkeisiin. Työhön kuuluu myös juomakorien siirtämistä ja nostamista. Rahastus voi kuulua tarjoilijan työtehtäviin. Baarityöskentelyssä tulee usein paljon yläraajojen kohoasentoja esim. hanaoluen laskussa ja vitriinejä täytettäessä.

Ravintolatyön kuormitustekijöitä:

• seisominen ja käveleminen
• nostaminen ja kantaminen
• hankalat työasennot ja yksipuoliset työliikkeet
• vuorotyö ja epätavalliset työajat
• kiire
• haastavat asiakaspalvelutilanteet
• kuumuus, veto ja melu.

Haitallisen kuormittumisen merkkejä voivat olla

• kivut, kolotukset, säryt
• väsymys, unihäiriöt
• saamattomuus, ärtyneisyys.

Fyysinen työympäristö ja kuormittuminen

Kuumuus, veto ja melu ovat merkittäviä kuormitusta lisääviä tekijöitä ravintolassa. Lämpötila voi aika ajoin nousta korkeaksi keittiössä. Miellyttävä lämpötila keskiraskaassa työssä on yleensä 19–23^oC. Kuumuus kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä ja henkistä
suorituskykyä. Vireystila laskee ja virheet lisääntyvät. Kuumuus kuormittaa etenkin sydän- ja verenkiertoelimistöä mm. lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä. Lisäksi se voi aiheuttaa alaraajojen turvotusta ja lihaskramppeja.

Riittävä nesteen juominen (1–2 dl 3–4 kertaa tunnissa) ja tauotus ovat tärkeitä kuumissa työolosuhteissa. Työtehtävien vaihtelu keittiössä helpottaa myös kuumuuden rasituksia. Induktioliedet hehkuvat ympäristöön vähemmän kuumuutta kuin perinteiset liedet. Eristämällä lämmöntuottolähteet voidaan myös vähentää kuumuutta. Hyvä ilmastointi on keittiössä tärkeää. Tarkoituksenmukaisilla työvaatteilla voi myös säädellä elimistön lämpökuormitusta. Hyvä fyysinen kunto ja normaali paino vähentävät kuormitusta kuumissa työoloissa.

Ravintolassa musiikin soittaminen tai tiskikoneesta lähtevä ääni voivat nostaa melutasoa huomattavasti. Henkilökohtaisia kuulonsuojaimia pitää käyttää, jos melutaso ylittää 85 dB. Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja merkittävä ne alueet,
joissa tällaista altistumista voi esiintyä. Mikäli melutaso ylittää 80 dB mutta jää alle 85 dB, on oltava mahdollisuus käyttää kuulonsuojaimia. Mikäli työssä on melualtistusta, on työntekijällä oikeus työterveyshuollon tekemiin kuulotarkastuksiin.

Valaistuksen tulee olla riittävä etenkin tarkkuutta vaativissa työtehtävissä. Iän myötä valon tarve lisääntyy ja tarvitaan kohdevalaisimia esim. kassapisteisiin tai keittiöön.

Psykososiaalinen työympäristö, työaika ja kuormittuminen

Vuorotyö ja epätavalliset työajat ovat ravintolatyön tyypillisiä kuormitustekijöitä. Asiakaspalvelu, tiukat aikataulut ja kiire etenkin sesonkiaikoina saattavat kuormittaa haitallisesti. Ravintolatyössä asiakkaita palvellaan jatkuvasti ja ruuhka-aikaan työn tauotus ja
säätely voi olla hankalaa. Työrytmiä säätelee keskeisesti asiakkaiden määrä. Asiakasta pyritään palvelemaan tehokkaasti ja laadukkaasti sovitulla tavalla. Ruuhkahuiput kuormittavat henkilökuntaa ja niihin on varauduttava riittävällä henkilökuntamäärällä.

Säännöllinen yötyö, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat voivat vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Työterveyshuollon terveystarkastuksissa seurataan näiden seikkojen vaikutusta työntekijän terveyteen.

Ravintoloissa on ajoittain yksintyöskentelyä ja järjestyshäiriöitä. Työntekijöille on annettava opastusta asiakasväkivaltatilanteiden ehkäisemiseen ja hallintaan sekä riittävä jälkihoito. Tarvittaessa käytetään järjestyksenvalvojia. Työpaikalla tulee olla tarvittavat
turvallisuusjärjestelyt tai –laitteet väkivallan torjumiseksi tai rajoittamiseksi sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Uhkaavien tilanteiden varalta pitää olla menettelytapaohjeet ja henkilöstö tulee etukäteen perehdyttää, kuinka tilanteissa toimitaan. Työnantajalla on myös velvollisuus puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun .

Työtapaturmat

Yleisimpiä työtapaturmia ravintoloissa ovat liukastumiset ja kompastumiset sekä viiltohaavat. Lattialle jäänyt kosteus aiheuttaa aina liukastumisriskin. Portaat ja käytävät voivat olla kapeita ja huonosti valaistuja.

Taakkoja kannettaessa voi kompastua, mikäli järjestyksestä ja siisteydestä ei ole huolehdittu riittävästi. Taakkojen käsittelyssä tapaturmat kohdistuvat yleisimmin tuki- ja liikuntaelimiin, tyypillisesti alaselkään.

Palovammoja voi tulla kuumista pinnoista tai ruoasta.

Tiskauksessa ja puhtaanapidossa käytetään pesuaineita, joista osa voi olla hyvin haitallisia iholle tai silmiin joutuessaan.

Tyypillisimmät työtapaturmat keittiö- ja ravintolatyössä:

• liukastuminen, kompastuminen

• viiltohaavat
• palovammat
• taakkojen käsittelystä aiheutuvat selkävammat
• toistuvien huonojen työasentojen ja -liikkeiden
• aiheuttamat rasitusvammat
• putoavien esineiden aiheuttamat vammat
• itsensä satuttaminen kalusteisiin, esineisiin
• ihoärsytykset ja ihottumat.

Työtavat ja apuvälineiden käyttö

Oikeat ja turvalliset työtavat sekä apuvälineiden käyttäminen vähentävät fyysistä kuormittumista, rasitusvammojen syntymistä sekä tapaturmariskiä. Lisäksi ne edistävät työn sujuvuutta ja työntekijän hyvinvointia. Työterveyshuollon työfysioterapeutti on paras asiantuntija opastamaan työntekijöitä terveellisiin työtapoihin ja ergonomian huomioimiseen.

Työntekijää on opastettava terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä käyttämään sopivinta apuvälinettä kussakin tilanteessa. Apuvälineiden on oltava työhön sopivia ja toistotyössä on huolehdittava riittävästä työkierrosta.

Koneiden, laitteiden ja työvälineiden hyvästä kunnosta ja säännöllisestä huollosta huolehtiminen on tärkeää. Työnantajan on varmistettava, että työntekijä saa riittävästi ohjausta ja opastusta erilaisiin nostotilanteisiin ja nostamiseen liittyvistä riskeistä. Taakkojen käsittelyssä työntekijän oman kunnon ja toimintakyvyn merkitys on suuri

Kuormien purku

Kuormien purku on säännöllisesti toistuva fyysistä ponnistelua vaativa työvaihe ravintolassa. Jopa tuhansia kiloja tuotteita käsitellään kuorman purun yhteydessä. Oikeilla työtavoilla sekä apuvälineiden avulla voidaan kuormitusta vähentää. Kuormitus kohdistuu etenkin alaselkään ja ylös nostaessa niska-hartiaseutuun ja olkapäihin.

Oikea nostotekniikka on tärkeä. Käytetään jalkojen voimaa apuna, pidetään selkä mahdollisimman suorana ja vältetään kiertoliikkeitä. Alhaalta nostaessa on tärkeä mennä mahdollisimman lähelle taakkaa – ota tukeva asento – koukista polvia – kallista vartaloa eteenpäin ja ota kunnon ote. Noston pitää olla hallittu ja välttää riuhtaisuja. Myös vartalon kiertoa pitää välttää noston aikana.

Ylhäältä nostaessa tuetaan tuote vartaloon ja lasketaan kädet vaakatasoon mahdollisimman pian. Varastossa painavat tuotteet kannattaa sijoittaa keskihyllyille, jotta niiden nostaminen hyvässä asennossa olisi mahdollista. Kevyet tuotteet voivat olla ylä- tai alahyllyillä.
Varastot sijaitsevat usein kaukana ravintolasta.

Tasokärryjä ja pyöräalustoja kannattaa hyödyntää tavaroiden kuljetuksessa. Niitä käytettäessä kantaminen vähenee, tavaroiden siirtely ja kuljetus kevenevät sekä etenkin yläraajojen ja selän kuormitus vähenee.

Tikkaita, ”norsunjalkoja” tai muita turvallisia apuvälineitä on hyvä olla kaikissa varastoissa, joissa säilytetään tavaraa ylhäällä hyllyillä. Korokkeen avulla ylettyy helpommin korkealle, lisäksi ne ovat kevyitä ja helposti siirrettäviä. Hartiatason yläpuolelta nostaminen kuormittaa olkapäitä ja niska-hartiaseutua. Myös korkeiden kuormien purussa kannattaa hyödyntää
koroketta.

Ovista kulkeminen on hankalaa, jos samalla kantaa taakkaa käsissä. Erilaiset apuvälineet, joilla oven saa pidettyä auki, helpottavat työskentelyä. Myös kynnyksien kohdalle voi tarpeen mukaan laittaa kulkemista helpottavia luiskia.

Tynnyreiden käsittely

Täysinäisten oluttynnyreiden käsin nostamista, varsinkin yksin, tulee välttää. Usein riittää, että siirretään putki tyhjästä tynnyristä täyteen ja nostetaan tyhjä tynnyri pois. Jos täysiä tynnyreitä joutuu nostamaan, on se suositeltavaa tehdä yhdessä työkaverin kanssa. Juomatoimittajan kanssa voi sopia suurimman sallitun pinon korkeuden. Kolme päällekkäistä tynnyriä on riittävä.

Tynnyrit ovat painavia, esim. oluttynnyrit painavat n. 40 kg. Niiden nostamisessa ja siirtämisessä on oltava tarkkana, ettei vaurioita selkää. Rulla-alustat helpottavat tynnyreiden siirtämistä. Nokkakärry on kätevä apuväline painavan tavaran siirtämiseen ja se vie
vähän tilaa. Rasvatynnyri on helppo kuljettaa sillä.

Astiahuolto

Tiskikoneen sivuilla olisi hyvä olla laskutilaa sekä likaisille että puhtaille astiakoreille. Tiskikone tulisi sijoittaa keskivartalon korkeudelle, jotta vältyttäisiin kumartelulta. Puhtaiden astioiden paikka tulee olla lähellä ja astioiden siirtämisen sinne pitää sujua helposti.

Keittiössä tyhjille astiakoreille hyvä säilytyspaikka on työtason alapuolella. Erilaisia kärryjä kannattaa hyödyntää.

Annosten tarjoilu

Alusta alkaen kannattaa opetella työskentelemään ilman turhaa lihasjännitystä, mikä onnistuu välttämällä hartioiden turhaa nostamista ja käyttämällä molempia käsiä tasapuolisesti. Astioiden paino vaikuttaa oleellisesti tarjoilijan työn kuormittavuuteen. Erikoisannokset, esim. parilloilla, voivat painaa 2–3 kg.

Astioiden valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös niiden painoon ja käsiteltävyyteen. Annoksia kantaessa on suositeltavaa työskennellä ranteet suorina ja kyynärpäät lähellä vartaloa. Painavimmat astiat tulee sijoittaa lähemmäs kyynärpäätä ja kevyemmät kauemmas vartalosta. Usein olisi parempi kantaa annokset useammassa erässä kuin yrittää saada vietyä kaikki yhdellä kertaa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa hyödyntää tarjoiluvaunua.

Työskentely baarissa

Kannettaessa tuetaan olkavarret ja kyynärpäät vartaloon, josta saa näin tukea ja hartiaseudun kuormitus vähenee. Myös taakka tuetaan vartaloon. Kunnolliset tarttumakahvat jääpala-astiassamahdollistavat hyvän ja tukevan otteen. Juomia valuttaessa ei lasista tarvitse pitää kiinni, vaan kädet voi laskea rennoksi alas. Näin voi välttää yläraajojen koholla pitämistä.

Keittiö

Keittiön lattian pitäminen puhtaana ja hyvä yleinen järjestys ja siisteys estävät tapaturmia, esimerkiksi liukastumista, selän venähdyksiä ja lisää viihtyvyyttä. Jäteastiat on hyvä
tyhjentää, ennen kuin ne ovat täynnä, jotta kuormat olisivat kevyempiä. Pyörälliset alustat jäteastioiden alla vähentävät kantamista.

Leikkaaminen on toistotyötä ja siitä voi aiheutua rasitusvammoja esimerkiksi ranteen alueelle. Juurekset ja vihannekset voi tilata valmiiksi paloiteltuina tai hankkia tarkoitukseen sopivia apuvälineitä. Työtehtävien vuorottelu keventää pitkäkestoista toistotyötä.
Veitsi on tärkeä kokin työkalu. Käytettävyyteen vaikuttaa mm. kahvan muotoilu, terävyys ja käyttötarkoitukseen sopiva veitsi. Oikea huolto ja säilytystapa pitävät veitset kauan käyttökelpoisina.

Työtason korkeutta voi säädellä eripaksuisilla leikkuulaudoilla. Keittiössä työskennellään pääsääntöisesti seisten. Työtasojen sopiva korkeus on tärkeää selän kuormittumisen kannalta. Säädettävät ja eri korkeudella olevat työtasot mahdollistavat hyvän työskentelyasennon eripituisille työntekijöille.

Kun vetolaatikoista otetaan tuotteita, on ainakin välillä hyvä kyykistyä alas, koska kumara ja pyöristynyt selän asento on haitallisesti kuormittava. Tuotteiden ja astioiden sijoittelu on merkityksellistä työasentojen kannalta. Usein käytettävät tuotteet kannattaa sijoittaa
mahdollisimman hyvälle paikalle.

Työvaatteet ja jalkineet

Vaihteleviin työoloihin voi varautua tarkoituksenmukaisella pukeutumisella. Usein työnantaja hankkii yhtenäisen työasun, jonka tulee olla asianmukainen, hiostamaton ja joustava. Puhtaanapidon tulee olla helppoa. Työvaate ei saa estää tai haitata työn vaatimaa liikkumista. Kylmävaraston läheisyydessä on hyvä olla nopeasti puettava lämmin takki.

Työvaatetus:

• hiostamaton

• joustava

• riittävän peittävä (esim. päähine keittiössä)

• helppo pitää puhtaana.

Hyvillä työjalkineilla voidaan vähentää selän ja jalkojen haitallista kuormittumista sekä tapaturmavaaraa. Jalkineiden tulee olla tukevat, luistamattomat ja hyvät jalassa. Keittiössä niiden tulee kestää myös roiskeita ja suojata jalkateriä mahdollisilta putoavilta työvälineiltä. Hyvät työkengät ovat oikean kokoiset, jalkaa tukevat, joustavat ja myötäilevät eivät hierrä eivätkä hankaa. Niissä on askelvaraa vähintään ½ cm ja korkoa 2-4 cm sekä anatomisesti muotoillut sisäpohjat ja iskua vaimentavat, pitävät kumipohjat. Kantaremmit ja varvassuoja lisäävät turvallisuutta.

Työjalkineet:

• tilavat ja tukevat, kärjestä umpinaiset

• joustava ja pitävä pohja, joka ei ole märälläkään liukas

• hyvät jalassa

• puhtaat ja ehjät.

Työhyvinvointi ja itsestä huolehtiminen

Työkyvyn ylläpito vaatii huolenpitoa omasta kunnosta ja riittävästi lepoa vapaa-ajalla. Työ ravintolassa vaatii työntekijältä hyvää fyysistä kuntoa, sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa että lihaskestävyyttä ja ennen kaikkea hyvää ja joustavaa kehon hallintaa.

Työ itsessään ei kehitä riittävästi kuntoa. Työliikkeet rasittavat kehoa yleensä hyvin yksipuolisesti ja vapaa-ajan liikunnan tulisi olla monipuolisesti kehoa kuormittavaa ja vastapainoa työlle. Tärkeintä on se, että liikunnasta nauttii ja se tuottaa hyvän olon.

Terveelliset ruokailutottumukset, kohtuullisuus alkoholin käytössä ja tupakoimattomuus tukevat työssä jaksamista ja edistävät työstä palautumista. Ruokailu työvuoron aikana varmistaa elimistön riittävän ja tasaisen energian saannin. Pienetkin tauot auttavat
jaksamaan paremmin koko työvuoron. Kun työvuoron aikana huolehditaan energian saannista ja tauotuksesta, jää energiaa myös vapaa-ajalle. Näin koko vapaa-aika ei kulu työstä palautumiseen.

Hyvä ja toimiva työympäristö sekä kunnossa olevat laitteet ja työvälineet mahdollistavat sujuvan ja turvallisen työnteon. Opastus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin ehkäisee tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä työtapaturmia. Työviihtyvyys ja henkinen hyvinvointi edistävät työssä jaksamista. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa palvella asiakkaita iloisesti ja on innostunut työstään.

Taukojumppaa työn lomaan

Ergonomiavinkkejä ravintolatyöhön

Ergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä ohjaavia lakeja ja asetuksia

Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

8 § Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.

10 § Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ellei niitä voida poistaa, tulee arvioida myös niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arviointi toteutetaan yhteystyössä työnantajan, työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön kanssa.

Riskien arvioinnin vaiheet

• työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen
• työn vaara- ja haittatekijöiden poistaminen tai
• työn vaara- ja haittatekijöiden merkityksen arviointi työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle
• korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus
• seuranta.

12 § Työympäristön ja työmenetelmien sekä työvälineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

13 § Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset.

15 § Työnantajan on hankittava annettava työntekijöiden käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.

19 § Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa, työmenetelmissä, koneissa tai muissa työvälineissä havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

21 § Työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita.

24 § Työvälineiden tulee olla ergonomisia, eikä niiden käyttö saa aiheuttaa terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.

• Tarvitaan riittävä tila työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa.
• Työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein.
• Käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, ellei niitä voida välttää tai keventää apuvälinein.
• Toistorasituksen aiheuttama haitta vältetään tai pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Työnantajan velvollisuudet

• tehdä järjestelyt tai annettava työntekijän käyttää apuvälineitä, jotta taakkoja ei tarvitse siirrellä käsin
• arvioida työn turvallisuus- ja terveysolosuhteet
• työpisteiden järjestely siten, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia
• ryhtyä toimiin erityisesti selkävaurioiden välttämiseksi
• varmistaa työntekijöiden opastus ja ohjaus sekä tieto vaaratekijöistä

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

• työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla
• työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset
• toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työkyvyn edistämisestä
• neuvonta, ohjaus ja tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä
• työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen
• työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus
• työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen.

Julkaisija:

Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä

Julkaisuvuosi:

2024

Toimialat:

Yksityiset palvelualat

Aiheet:

ergonomia työhyvinvointi työturvallisuus työympäristö

Julkaisumuodot:

Digijulkaisu

Kielet:

suomi