Perehdyttäminen rakennustyömaalla
Sivun sisällysluettelo
Perehdyttäminen
Yhteisellä rakennustyömaalla perehdyttämisen tarkoituksena on antaa työmaalle tulevalle työntekijälle tietoa yleisistä pelisäännöistä ja erityisolosuhteista. Vaikka useilla työmailla on hyvin samanlaisia toimintatapoja, ei mikään työmaa ole aivan identtinen toisen työmaan kanssa. Jokaisella työmaalla on omat erityispiirteensä ja vaaratekijänsä. Perehdyttämisessä on selvitettävä myös aliurakoitsijan töiden vaikutukset työmaan toimintaan ja turvallisuuteen.
Vastuu työpaikalla työskentelevien ulkopuolisten työntekijöiden perehdyttämisestä on sekä lähettävällä että vastaanottavalla työnantajalla. Työnantajien edustajien tulee sopia keskenään perehdyttämisen käytännön toteutuksesta. Jos työpaikalla työskentelee itsenäisiä yrityksiä tai työnsuorittajia tulee heidän huolehtia vaara- ja haittatekijöiden ilmoittamisesta muille samalla työmaalla työskenteleville esihenkilöille ja työsuojeluhenkilöstölle.
Työsuojelulainsäädännössä on useita työnantajaa velvoittavia määräyksiä työhön perehdyttämisen järjestämiseksi
Työturvallisuuslaki 2002/738(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
14 § 1 mom. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:
- työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista;
- työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi;
- työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta; ja
- työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa.
Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Tällaisen työnantajan on varmistettava myös, että ulkopuolinen työnantaja saa tarpeelliset tiedot työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja näihin tehtäviin 47 § mukaan nimetyistä henkilöistä.
Ulkopuolisen työnantajan sekä itsenäisen suorittajan on tiedotettava pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle sekä muille työnantajille niistä haitta- ja vaaratekijöistä, jotka hänen työnsä voi heihin nähden aiheuttaa.
2. mom. Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet.
Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus
Hyvä perehdyttäminen työmaalla edellyttää perehdyttäjiltä riittävää osaamista perehdyttämiseen liittyvistä tavoitteista, sisällöistä, vastuista sekä erilaisista keinoista joilla perehdyttämistä voidaan tehostaa ja elävöittää.
Yritysten tulee tukea perehdyttäjiään
- luomalla yritykselle selkeät perehdyttämisohjeet
- laatimalla riittävät aineistot, jotka tukevat asiasisällön läpikäymistä
- kouluttamalla perehdyttäjät tehtäväänsä ja tarjoamalla perehdyttäjille säännöllisesti uusia ideoita perehdyttämiseen työmaillaan
- keräämällä työmailtansa palautetta ja uusia ideoita perehdytykseen liittyen.
Yrityskohtaiset perehdyttämisohjeet kuvaavat miten työntekijät perehdytetään kyseisen yrityksen työmailla. Ohjeilla varmistetaan perehdytyksen kattavuus ja tehokkuus ja yhtenäisyys eri työmailla. Ohjeissa kuvataan perehdytyksen kulku seikkaperäisesti. Ohjeita ja toimintatapaa tulee kehittää työmailta kerätyn palautteen perusteella.
Työmaahan perehdytyksen kulku
- perehdytettävien pätevyyksien tarkastaminen
- perehdytysaineiston läpikäynti
- työmaakierros
- perehdytyslomakkeen täyttö
- työmaaoppaan tai muun materiaalin jakaminen työntekijöille
- kertaavat kysymykset työntekijöille.
Perehdytysaineistojen tulee sisältää yleisen turvallisuustiedon lisäksi tietoa työmaakohtaisista turvallisuusasioista ja erityispiirteistä. Aineistojen tulee olla päivitettävissä työmaakohtaisesti ja tarpeen vaatiessa myös hankkeen edetessä.
Työmaasta riippuen aineistot voivat olla katsottavissa joko paperilla tai digitaalisessa muodossa. Joillakin työmailla aineistot voidaan jakaa sovellusten kautta työntekijöiden puhelimiin.
Perehdyttäjien koulutuksissa käydään läpi perehdytykseen liittyviä vastuukysymyksiä, asiasisältöä ja käytännöntoteutusta yrityksen erilaisilla työmailla sekä perehdyttämisen kehittämiseen liittyviä ideoita. Perehdyttäjille tulee tarjota myös mahdollisuus kokemusten vaihtoon sekä perehdyttämiseen liittyvien haasteiden läpikäymiseen. Tilaisuuksia, johon myös esihenkilöt osallistuvat tulee järjestää säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa. Palautetilaisuudessa voidaan käydä läpi miten perehdytystapahtumat ovat menneet ja onko esimerkiksi lisäkoulutusmateriaaleille kuten videoille tarvetta.
Tilaisuuksista kannattaa kerätä palautetta perehdyttämiseen liittyvistä haasteita tai hyvistä käytännöistä, joita voidaan edelleen jalostaa osaksi yrityksen vakiintuneita käytäntöjä.
Työmaakierros
Työmaakierros on olennainen osa perehdyttämistapahtumaa. Sen aikana konkretisoidaan asioita, joita työmaatoimistolla tehdyssä perehdytyksessä on käyty läpi. Työmaakierroksen aikana käydään läpi turvallisuuden kannalta kriittiset paikat ja asiat työmaalla, kuten kulkureitit, työmaan siisteys, materiaalien varastointipaikat ja jätteiden siirrot, vakituiset tulityöpaikat, ensiapupisteet, toimiminen hätätilanteessa yms.
Työmaakierroksen aikana on hyvä esitellä työntekijöille myös heidän käytössänsä olevat sosiaali- ja taukotilat sekä tupakointi- ja parkkialueet.
Mikäli työmaalla halutaan kannustaa työntekijöitä turvallisuushavaintojen tekemiseen, perehdyttäjän kannattaa pyytää perehdytettäviä tekemään työmaakierroksen aikana yhden turvallisuushavainnon ja lähettämään sen asianmukaisesti eteenpäin työmaan käytäntöjen mukaisesti työnjohdolle. Näin madalletaan kynnystä havaintojen tekemiseen myös työskentelyn aikana.
Työturvallisuushavainnot toimitetaan työmaan työturvallisuudesta vastaavalle henkilölle, joka on päätoteuttajan nimeämä.
Työsuojeluvaltuutetun tai työryhmän nokkamiehen tulisi mahdollisuuksien mukaan osallistua työmaakierrokselle.
Käytä kysymyksiä – aktivoi perehdytettäviä
Vuorovaikutteisuuden lisääminen perehdyttämistilanteessa opettaa ja aktivoi molempia osapuolia. Parhaimmassa tapauksessa työntekijään saa luotua kontaktin, jonka avulla voi varmistaa, että asiat on käsitelty kunnolla.
Perehdytyksen alussa selvitetään millainen työmaakokemus ja tausta perehdytettävällä on. Mikäli joukossa on henkilöitä, joilla on vähäisempi työmaakokemus, on työmaaturvallisuuteen liittyvät asiat käytävä tarkemmin läpi.
Mikäli perehdytettävillä on pitkä työmaakokemus ja he ovat toimineet useilla yrityksen työmailla, voi perehdytystä tiivistää ja keskittyä enemmän kyseisen työmaan erityispiirteisiin ja ajankohtaisiin turvallisuusasioihin. Tässä tapauksessa perehdyttäjän tulee kuitenkin varmistaa, että perehdytettävät ovat sisäistäneet asiat, joita käsitellään vähemmän. Uusia asioita perehdytettäville voivat olla mm. uudet määräykset henkilökohtaisissa suojaimissa tai kulkulupakortin käyttö työmaalla.
Perehdytyksen aikana perehdytettäviä voi aktivoida esittämällä heille kysymyksiä, joihin heidän tulee osata vastata perehdytyksen tai oman ammattitaidon perusteella. Kysymyksillä perehdytettäviä rohkaistaan aktiivisempaan rooliin perehdytystilanteessa sekä saadaan heidät aktiivisesti miettimään heidän omaa työturvallisuuttaan.
Kysymyksiä kannattaa käyttää eri vaiheissa perehdytystä. Alla olevassa kuvassa on muutamia esimerkkejä kysymyksistä joilla vuorovaikutusta voi lisätä.
Aktivoivia kysymyksiä
Perehdytyksen alussa
- Kuinka pitkä työmaakokemus sinulla on?
- Onko peruskoulutuksesi rakennusalalle?
Perehdytyksen aikana
- Mitä henkilökohtaisia suojaimia sinulla tulee olla?
- Missä ovat lähimmät ensiapuvarusteet?
- Saatko käyttää tällä työmaalla nojatikkaita omassa työssäsi, mihin?
- Miten varmistat, että käyttämäsi telineet ovat kunnossa?
Perehdytyksen jälkeen
- Miten tai kenelle ilmoitat, kun huomaat turvallisuudessa puutteita?
- Mitkä ovat suurimmat työturvallisuusriskit omassa työssäsi? Miten voit välttää ne?
- Miten hälyttäisit apua juuri nyt?
Työmaakierroksen aikana
- Mitä työturvallisuushavaintoja teit?
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia
Työturvallisuuden varmistaminen on koko työmaan henkilöstön tehtävä. Päätoteuttaja vastaa aliurakoitsijoiden työntekijöiden perehdyttämisestä, mutta myös aliurakoitsijoiden työnjohdon tulisi olla mukana perehdytysprosessissa. Tämä on erityisen tärkeää ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, joiden kielitaito ei riitä päätoteuttajan suomenkielisen perehdytyksen sisällön omaksumiseen.
Aliurakoitsijan työnjohto voi olla mukana perehdytyksessä työmaatoimistolla tai hoitaa perehdytykseen kuuluvan työmaakierroksen omien työntekijöidensä kanssa. Mikäli aliurakoitsijan johto hoitaa työmaakierroksen, tulee olla selvästi sovittuna, mitkä turvallisuuden kannalta tärkeät alueet ja asiat työmaakierroksella tulee käydä läpi. Työmaan yleisten työturvallisuusasioiden lisäksi, aliurakoitsijan työnjohtajan tulisi opastaa työntekijää työtehtävään liittyvissä turvallisuusasioissa ja riskeissä.
Perehdyttämisessä annettuja ohjeistuksia on hyvä seurata työmaalla. Työntekijöiltä on hyvä kysyä, miten heidän työskentelynsä on sujunut. Työntelijöiden kanssa voidaan pitää tilaisuuksia, jossa kysytään ovatko he pystyneet työskentelemään niin kuin oli suunniteltu.
Myös työntekijöiden pitää omaksua rooli työmaan turvallisuuden varmistamisessa. Heitä tulee kannustaa aktiivisesti puuttumaan työmaalla havaitsemiinsa epäkohtiin ja tiedottamaan niistä edelleen työnjohdolle. Työturvallisuuden varmistamisen tulee olla jatkuvaa ja jokaisen toimijan, niin työnjohdon kuin työntekijöidenkin tulee osallistua siihen aktiivisesti.
Työturvallisuusaineisto
Yrityksen tulee laatia riittävät aineistot, jotka tukevat perehdytyksen sisällön läpikäymistä. Perehdytysaineisto kannattaa laittaa yleisesti jakoon työmaan yhteisiin työtiloihin kuten ilmoitustauluille, sosiaalitiloihin ja taukotiloihin.
- perehdyttämistilanteessa läpikäytävä perehdytysaineisto
- työntekijöille jaettavat turvallisuus- ja toimintaohjeet
- työntekijöiden sosiaali- tai taukotiloihin jaettavat turvallisuusohjeet
- ilmoitustauluille kiinnitettävät aineistot.
- Päätoteuttajan organisaatio, työmaan valvontaorganisaatio sekä suunnittelijat.
- Rakennuskohteen perustiedot ja rakennuskohteeseen läheisesti liittyvät toiminnot ja rakennukset.
- Rakennuskohteen toteuttaminen ja aikataulu.
- Työmaan yleiset turvallisuusperiaatteet.
- Kulunvalvonta.
- Tarvittavat henkilösuojaimet ja niiden käyttö.
- Paloturvallisuus.
- Järjestys ja siisteys.
- Eri työvaiheiden turvallisuusohjeet.
- Työmaan turvallisuussuunnittelu ja -seuranta.
Työmaiden turvallisuus- ja toimintaohjeista voidaan koota lyhyt opas, joka jaetaan perehdytyksen yhteydessä. Opas täydentää työmaalla tehtyä perehdyttämistä. Perehdytettävän on helppo palata tarkistamaan perehdytyksen asioita oppaasta. Oppaita voi myös olla jaossa sosiaali- ja taukotiloissa.
Työmaille voidaan tehdä myös sosiaali- ja taukotiloihin jaettavia lyhyitä turvallisuusohjeita, joissa esitellään esim. yleiset turvallisuusohjeet, vaarat, tarvittavat suojaimet, toiminta hätätilanteessa sekä työmaan kartta. Turvallisuusohjeita voi jakaa vierailijoille tai niitä voi käyttää perehdyttämisen tukimateriaalina.
Työmaan aluesuunnitelma, johon on merkitty
- sosiaalitilat
- ensiapupiste
- tulityöpiste
- jätehuolto
- kulkureitit
Työsuojeluorganisaation yhteystiedot kuvineen
Työmaalla käytettävät henkilökohtaiset suojaimet
Työmaan hälytysohjeet
Työterveyshuolto ja ensiapuvalmius
- työmaan hälytysohjeet
- ensiapukoulutetut henkilöt
- lähin työterveyshuolto
Työmaan erityiset vaaratekijät.
Poikkeavien tilanteiden ohjeistuksessa on hyvä käyttää apuna havainnollistavia valokuvia tai piirroksia. Seinille laitettava sisältö kannattaa ryhmitellä visuaalisesti selkeiksi kokonaisuuksiksi. Ryhmittelyssä voidaan käyttää apuna esimerkiksi teippiä, paperia tai magneettitaulua. Pakollisten tietojen reunaan voidaan tehdä punainen merkintä.
Kysy ja varmista
Työntekijöiden on hyvä sisäistää mitä heidän kuuluu tietää työmaan turvallisuudesta. Jokaisen toimijan työnjohdosta työntekijöihin asti tulee osallistua aktiivisesti työturvallisuuden varmistamiseen. Työmaan työturvallisuusasioiden tulisi selvitä pääurakoitsijan tai oman työnjohdon järjestämässä perehdytyksessä ja työmaakierroksella. Mikäli asia ei selviä perehdytyksessä, tulee työntekijän kysyä asiasta.
Tavoitteena on turvallinen ja toimiva työympäristö. Mikäli työntekijä havaitsee riskejä tai puutteita työturvallisuudessa kannattaa hänen aina viipymättä ilmoittaa niistä työmaan työnjohdolle.
Työnjohto voi myös seurata työturvallisuutta työmaalla kysymällä välillä työntekijöiltä ovatko he päässeet työskentelemään sovituissa olosuhteissa ja aikataulussa.
Tunnetko nämä asiat perehdytyksen jälkeen?
- Kohteen yleistiedot
- Aikataulu
- Toteutusorganisaatio
- Tilaajan turvallisuusvaatimukset (TA-kirja)
- Ensiapu, paloturvallisuus
- Työmaatilat, varastot, P-paikat
- Työmaa- ja turvallisuussuunnitelmat
- Työmaa (työmaakierros)
- Työmaan turvallisuussäännöt (jaettu)
- Muut turvallisuusohjeet
- Henkilönsuojaimet (käyttö, tarve)
- Henkilökohtaisille työvälineille on tehty vastaanottotarkastus
Ulkomaalaisen työntekijän perehdyttäminen
Jokaisen työntekijän tulee ymmärtää työnsä vaara- ja haittatekijät. Perehdytyksellä pyritään varmistamaan työntekijän osaamisen lisäksi se, että vieraskielinen työntekijä tuntee työmaan yleisiä vaara-alueita, työmaan säännöt, organisaation sekä työssä käytettävien suojaimien lisäksi tärkeimmät työhönsä liittyvät työturvallisuusohjeet ja määräykset.
Perehdyttäjän on hyvä tietää etukäteen mikäli perehdytykseen on saapumassa vieraskielisiä työntekijöitä. Tällöin perehdyttäjällä on mahdollisuus varautua perehdytyksen pitämiseen toisella kielellä tai ottaa perehdytykseen mukaan avustavaa materiaalia.
Hyvänä käytäntönä on kääntää perehdytysmateriaali muutamalla yleisemmälle työmaalla käytettävälle kielelle esimerkiksi viroksi, venäjäksi ja englanniksi. Vieraskielisille työntekijöille voi antaa perehdytysaineiston käyttöön ja he voivat tutustua siihen jo ennen työn aloittamista. Perehdytysaineistoon on myös hyvä sisällyttää paljon kuvamateriaalia, jolloin perehdytyksen ymmärtäminen ei jää kielestä kiinni.
Työmaalla voi olla myös käytössä muita avustavia materiaaleja kuten suomen kielen sanakirja, joka on keskittynyt rakennusalan ammattisanastoon.
Mikäli materiaalia ei ole mahdollista esittää työntekijän omalla äidinkielellä eikä perehdyttäjällä ole valmiuksia perehdytyksen pitämiseen muulla kielellä, voi perehdytyksen perille menon varmistaa tulkin avulla. Perehdytys voi esimerkiksi tapahtua vieraskielisten työtekijöiden esihenkilön välityksellä. Perehdyttäjä perehdyttää vieraskielisten työtekijöiden suomea tai englantia puhuva esihenkilön, joka varmistaa, että perehdytyksen asiat välittyvät hänen alaisilleen.
Perehdytysaineistoa sovelletaan
Rakennustyömaalla työtä tehdään hyvin eripituisissa jaksoissa – muutamista tunneista useisiin kuukausiin. Perehdyttämisen sisältö ja ajankäyttö vaihtelee, mutta ”keikan pituus” ei määrää perehdyttämiseen käytettävää aikaa. Olosuhteet, työtehtävä ja perehdytettävä työntekijä monien muiden asioiden kanssa vaikututtavat perehdytyksen toteuttamiseen.
Perehdytyksen suunnittelu on perusta onnistuneelle toteutukselle. Perehdyttäjällä on oltava mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Valmiit ja pakolliset mallit vaativat soveltamista. Mitä vähemmän aikaa perehdyttämiseen on käytettävissä, sen tärkeämpää on sisällön suunnittelu. Jos osa asioista jätetään perehdytettävän itseopiskelun varaan, on varmistettava asioiden ymmärtäminen esimerkiksi kysymyksillä tai tentillä. Itseopiskeluaineisto ei saa olla liian laaja. Kuvat ja tarinat auttavat omaksumista jokaisessa perehdyttämisessä.
Yhteistyössä laaditusta laajasta perehdyttämisaineistosta on helppo suunnitella perehdyttämisen runko eri tilanteisiin. Tärkeää on kuitenkin muokata aineisto aina oman työmaan tiedoilla ja turvallisuusasioilla. Lyhytaikaisissa koneiden tarkastuksissa tai kiinteistötekniikan asennuksissa perehdyttäminen voi sisältää vain keskeiset turvallisuusasiat ja työmaan säännöt.
- Julkaisija:
- Työturvallisuuskeskus
- Sisältö:
- Tarja Mäki, Mittaviiva Oy; Satu Sahlstedt, Mittaviiva Oy; Jukka Mäkeläinen, Työturvallisuuskeskus
- Julkaisuvuosi:
- 2016
- Toimialat:
- Rakennusala
- Aiheet:
- esihenkilö perehdytys työntekijä työturvallisuus yhteinen työpaikka
- Julkaisumuodot:
- Digijulkaisu
- Kielet:
- suomi