Perehdyttäminen ja työnopastus – Ennakoivaa työsuojelua
Sivun sisällysluettelo
Käsitteet ja perehdyttämisen vaiheet
Käsitteet
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset.
Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat
esimerkiksi työkokonaisuus sekä se, mistä osista ja vaiheista työ koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää.
Perehdyttämisen viisi askelta
Valmistautuminen
- Motivoi
- Arvioi tietojen ja taitojen taso
- Kuvaa tehtävä ja/tai tehtäväkokonaisuus
- Aseta tavoite ja välitavoitteet
- Kerro opastuksen toimintamalli
Opetus
- Pyydä havainnoimaan tehtävä
- Näytä työ
- Selosta ja perustele, miksi
- Anna toimintasäännöt
Mielikuvaharjoittelu
- Pyydä selostamaan työ
- Ohjaa palautteella
- Anna pelkistetyt säännöt
- Pyydä toistamaan ajatuksissa
Taidon kokeilu ja harjoittelu
- Anna kokeilla
- Ohjaa palautteella
- Anna kokeilla uudestaan
- Anna harjoitella
Opitun varmistaminen
- Arvioi taitotaso
- Ohjaa palautteella
- Rohkaise kysymään
- Anna työskennellä yksin
- Arvioi osaamista
- Sovi seurannasta ja päätä opastus
Vastuu perehdyttämisestä
Työsuojelulainsäädännössä on useita työnantajaa velvoittavia määräyksiä työhön
perehdyttämisen järjestämiseksi. Käytännössä lähin esihenkilö vastaa perehdyttämisen ja opastuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta. Hän voi delegoida erilaisia
perehdyttämiseen ja opastukseen liittyviä tehtäviä koulutetulle työnopastajalle, mutta vastuu säilyy aina linjajohdolla ja esihenkilöllä.
Vastuu työpaikalla työskentelevien ulkopuolisten työntekijöiden perehdyttämisestä on sekä lähettävällä että vastaanottavalla työnantajalla. Työnantajien edustajien tulee sopia
keskenään perehdyttämisen käytännön toteutuksesta. Jos työpaikalla työskentelee itsenäisiä yrittäjiä tai työnsuorittajia, myös heidän tulee huolehtia vaara- tai haittatekijöiden
ilmoittamisesta muille samalla työpaikalla työskenteleville esihenkilöille ja vastuuhenkilöille.
Mitä työturvallisuuslaki sanoo perehdyttämisestä
Työturvallisuuslaki 2002/738(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun):
14 § Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
14 § 1 mom. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:
- työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan
työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin
työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista; - työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja
vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi; - työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden
varalta; ja 4) työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta
täydennetään tarvittaessa.
Kenelle tulee antaa perehdytystä
Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta.
Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin tulee kuulua kaikki
henkilöstöryhmät, unohtamatta esihenkilöitä ja vuokratyöntekijöitä.
Perehdyttämisen ja opastuksen tulee kattaa myös asiakkaan luona tehtävät työt sekä
työpaikalla työskentelevät ulkopuolisen työnantajan työntekijät, myös ulkomaalaiset sekä vieraskieliset. Vaikka he olisivat suorittaneet työturvallisuuskortin tai vastaavan, heidät tulee perehdyttää erikseen työpaikkakohtaisiin asioihin.
Ulkomaankomennukselle lähtevät tarvitsevat ennen lähtöään perehdytystä mm. kohdemaan kulttuuriin, lainsäädäntöön ja verotukseen. Lisäksi tulee huolehtia kohdemaassa tapahtuvasta perehdytyksestä, kuten asumiseen ja liikkumiseen, työolosuhteisiin sekä työterveyshuoltoon liittyvistä asioista.
Perehdytys koskee myös vanhoja työntekijöitä
Yrityksessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat tehtäviin ja toimintatapoihin. Muutoksessa
ihminen joutuu sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Myönteisetkin muutokset voivat aiheuttaa suurta henkistä kuormittumista. Pitempään työssä olleetkin tarvitsevat opetusta ja tukea
uudessa tilanteessa tai uusiin tehtäviin siirtyessään.
Perehdytys ja opastus helpottavat ja jouduttavat työtä, ja ne ovat tärkeä osa henkilöstön
kehittämistä. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan.
Työnopastusta tarvitaan aina, kun
- työ on tekijälleen uusi
- työtehtävät vaihtuvat
- työmenetelmät muuttuvat
- hankitaan ja otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita ja aineita
- työ toistuu harvoin
- turvallisuusohjeita laiminlyödään
- työpaikalla sattuu työtapaturma tai havaitaan ammattitauti
- annetussa työnopastuksessa havaitaan puutteita
- tilanne poikkeaa tavanomaisesta
- havaitaan virheitä toiminnassa ja puutteita tuotteiden ja palvelujen laadussa
Työsuojeluasiat työnopastuksessa
Työnopastus on tärkeä osa ennakoivaa työsuojelua, ja siksi opastussuunnitelman tulee
perustua työn vaarojen selvittämisestä saatuihin tietoihin. Työssä tai työympäristössä
havaitut vaarat ja vaaratilanteet on poistettava tai vaaroja on vähennettävä jo ennen työn
aloittamista.
Jäljelle jäävistä vaaroista tulee antaa erityistä opastusta siten, että kiinnitetään huomiota
vaarojen tunnistamiseen ja menettelytapoihin vaaratilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.
Erilaisiin häiriötilanteisiin sekä puhdistus- ja huoltotöihin on laadittava kirjalliset ohjeet, joita voidaan käyttää opastuksessa. Poikkeavien tilanteiden ohjeistuksessa on hyvä käyttää
havainnollistavia valokuvia.
Työnopastaja tarvitsee tietoa työsuojeluun liittyvästä lainsäädännöstä ja määräyksistä sekä erityisesti omaan alaan tai työhön liittyvistä valtioneuvoston asetuksista, joissa on selkeitä määräyksiä työtekijöiden opetuksesta ja ohjauksesta.
Hyvään työnopastukseen kuuluu turvallisten työtapojen korostaminen ja työssä
mahdollisesti esiintyvien vaaratekijöiden esille tuominen. Työnopastajan on hallittava hyvin
opettamansa työt turvallisuuteen liittyvien käytännön asioiden osalta.
Työnopastusvaihe on tärkeä rasitusvammojen ennalta ehkäisemiseksi. Havaittujen vaarojen poistamisen ja ergonomisten parannusten lisäksi tulee antaa tietoa ergonomisesti oikeista työmenetelmistä, -liikkeistä ja -asennoista.
Työnopastukseen kuuluu myös sopimattoman henkisen kuormittumisen torjunta sekä
työpaikan pelisäännöistä keskustelu, esimerkiksi häirinnän torjumiseksi tai väkivallan uhkan
vähentämiseksi. Työpaikan oman työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen on tärkeää, jotta työsuojeluasiat liittyisivät luontevasti osaksi työnopastusta.
Hyödynnä tukimateriaalia
Yrityksellä on usein valmiina opastuksessa hyödynnettävää tukimateriaalia.
Tällaisia ovat mm.
- käsikirjat, manuaalit
- kaaviot, pohjapiirustukset
- työturvallisuusohjeet
- opastusohjeet
- käyttöohjeet
- läheltä piti -raportit
- prosessikuvaukset
- esitteet, tuoteselosteet
- riskien arvioinnit
- valokuvat, videot.
Kirjallinen suunnitelma säästää aikaa
Perehdytyksen ja opastuksen tueksi tulee aina tehdä kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan opastuksen etenemistä. Suunnittelu säästää aikaa itse opastustilanteelle ja toimii samalla muistin tukena.
Suunnitelmassa tulee olla myös perehdytyksen seuranta ja arviointi, sillä niillä varmistetaan määriteltyihin tavoitteisiin pääseminen. Dokumentit allekirjoitetaan perehdytyksen tai
opastuksen päätteeksi. Dokumentit on oltava esihenkilön hallussa.
Yleisen perehdyttämissuunnitelman lisäksi jokaisen opastajan tulee tehdä oma
suunnitelmansa varsinaisen työopastuksen käytännön toteutuksesta. Sen hän aloittaa
selvittämällä itselleen, ketä, miksi, mitä ja miten hän perehdyttää ja opastaa.
Suunnittelun kokonaisrunko
Mitä tavoitteita perehdytykselle asetetaan?
Mitä ovat työn avaintavoitteet, tehtävät ja työvaiheet.
Mitä asioita opastukseen sisällytetään?
Mikä on keskeinen sisältö.
Mitkä asiat käydään pinnallisesti, mitkä perusteellisemmin läpi?
Mitä opastettavan tulee tietää, ymmärtää ja miten osattava toimia.
Miten sisältö jaksotetaan?
Miten asiasisällöt jäsennellään ja jaksotetaan loogiseksi kokonaisuudeksi. Viiden askeleen opastusmalli.
Arviointi, seuranta ja kehittäminen
Perehdyttämisen ja opastuksen tuloksia tulee seurata ja arvioida: saavutettiinko tavoitteet, miten suunnitelma muuten onnistui, mikä meni suunnitelmien mukaisesti, missä oli puutteita ja korjaamisen varaa, mitä tulisi muuttaa, korjata tai tehdä toisin? Perehdytettyjen mielipiteitä ja kokemuksia kannattaa kuunnella ja ottaa ne huomioon suunnitelmaa kehitettäessä. Jatkuva seuranta ja päivittäinen palautteen antaminen työn edetessä ohjaavat oppimista. Etukäteen valmisteltu lyhytkin keskustelu täydentää työn ohessa käytäviä keskusteluja. Keskustelujen avulla opitaan samalla arvioimaan toisten toimintaa.
Perehdyttämisjärjestelmää tulee ylläpitää, vaikka henkilöstön vaihtuvuus olisi vähäistä.
Sijaisten, lomittajien, vuokratyöntekijöiden ja ulkoisten palvelutoimittajien käyttö työpaikoilla lisääntyy jatkuvasti, samoin erilaisten muutosten määrä ja nopeus. Ne aiheuttavat
työpaikkojen perehdyttämis- ja opastusjärjestelmille jatkuvasti uusia vaatimuksia.
Perehdyttämis- ja opastusvastuussa olevat tarvitsevat koulutusta ja valmennusta tehtävään. Konkreettisen työn osaamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä opastustarpeen arvioimiseksi ja töiden analysoimiseksi.
Esihenkilön seurantahaastattelu järjestetään sovitun ajan kuluessa. Anna tarvittaessa lisä-
opastusta ja pidä uusi seurantahaastattelu. Opastuksen jälkeen huolehditaan suunnitelman allekirjoituksesta ja säilytyksestä. Kehitysideat päivitetään toimintamalleihin ja suunnitelmiin.
- Julkaisija:
- Työturvallisuuskeskus
- Sisältö:
- Laura Ahokas, Jukka Mäkeläinen
- Julkaisuvuosi:
- 2013
- Toimialat:
- Kaikille aloille yhteiset aiheet
- Aiheet:
- esihenkilö perehdytys työntekijä työsuojelun yhteistoiminta työturvallisuus
- Julkaisumuodot:
- Digijulkaisu
- Kielet:
- suomi
Liittyvät julkaisut
PDF-julkaisu: Perehdyttämisen tarkistuslista
Perehdyttämisen tarkistuslista sisältää jäsennellyn luettelon perehdyttämisessä esille otettavia asioita suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Perehdyttämisen seurannassa ja oppimisen...
Verkkosivusto: Nuorten perehdyttäminen työpaikalla
Sivustolla käydään läpi nuorten työntekijöiden perehdyttämiseen ja työnopastukseen liittyvää lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä.