Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Ergonomia, mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Ergonomian tarkoituksena on muokata työtä ja työympäristöä vastaamaan ihmisen luontaisia ominaisuuksia ja rajoituksia. Tarkoituksena on ehkäistä työperäisiä vaivoja ja sairauksia sekä edistää työ- ja toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä työergonomia vähentää työn haitallista kuormittavuutta ja tekee työstä sujuvampaa.

Työpaikan ergonomiaa koskevia säännöksiä löytyy työturvallisuuslaista. Ergonomia
perustuu lainsäädännön lisäksi erilaisiin standardeihin, joilla työstä ja työympäristöstä pyritään rakentamaan mahdollisimman turvallinen ja toimiva.

Työnantaja huolehtii, että ergonomiset seikat ja kuormitustekijät otetaan huomioon jo työympäristön ja työmenetelmien suunnitteluvaiheessa ja tarvittavat työ- ja apuvälineet hankitaan. Kuormitustekijät tunnistetaan osana vaarojen arviointia ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Työtä ja työympäristöä parannetaan jatkuvasti yksilölliset edellytykset huomioon ottaen. Työntekijät perehdytetään ergonomisiin työtapoihin.

Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä tukitoimenpiteitä. Erityisen tärkeää on ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisen tuki.

Hyvään ammattitaitoon kuuluu hyvän työergonomian hallinta.

Myymälätyössä esiintyviä tyyplillisiä oireita

Selkärangan rakenne ja toiminta

Ihmisen selkäranka koostuu 24 nikamasta. Nikamat kiinnittyvät toisiinsa nivelsiteillä ja lihaksilla sekä jänteillä. Nikamanylä- ja alapuolella on välilevy. Välilevyt vaimentavat ja mukailevat selkärangan liikkeitä. Välilevyssä ei ole omaa verenkiertoa, vaan se saa tarvitsemansa ravinteet ympäröivistä kudoksista. Paino ja kuormitus jakautuvat selän
eri osille lannerangan alaosan kuormittuessa kuitenkin eniten, koska se kantaa kehon painon ja liikkuu eniten.

Selkärangan S-muotoinen ryhti sallii selän hyvän liikkumisen, joustavuuden ja suojaa nikamia, välilevyjä ja muita kudoksia vaurioitumiselta. Selkäranka muodostaa myös vahvan suojarakenteen sen sisällä kulkevalle selkäytimelle ja siitä lähteville hermoille. Vahvat ja joustavat lihakset auttavat säilyttämään selän normaalin ryhdin ja tukevat rankaa. Näitä lihaksia ovat syvät ja pinnalliset vatsalihakset, suuret ja pienet selkälihakset sekä nivelsiteet.

Pukeutuminen ja työjalkineet

Työvaatteet

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Kehon jäähtyminen muuttaa lihasten koordinaatiota. Kylmän vaikutukset riippuvat siitä, mitkä kehon osat jäähtyvät ja kuinka paljon. Työtilanteissa tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Sormien jäähtyminen heikentää hienomotoriikkaa. Jäähtymisestä on haittaa töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. 

Vaihteleviin työoloihin voi varautua tarkoituksenmukaisella pukeutumisella. Viileässä ja vetoisessa työkohteessa alus- tai väliasussa on hyvä olla korkea kaulus tai erillinen kauluri ja vetoa estävät hihan- ja lahkeidensuut. Lämmin takki, käsineet, päähine, lämpimät varrelliset sukat ja umpinaiset työjalkineet ovat tarpeen viileässä tai kylmässä pidempään työskennellessä.

Työkäsineet

Kevyet työkäsineet suojaavat käsiä kolhuilta, lialta, kosteudelta ja haavoilta. Käsineiden tulee olla hyvin käteen istuvat ja otetta tukevat. Niitä on hyvä käyttää useissa työtehtävissä.

Työjalkineet

Hyvillä työjalkineilla voidaan vähentää selän ja jalkojen haitallista kuormittumista sekä tapaturmavaaraa. Hyvät työkengät ovat oikean kokoiset, jalkaa tukevat, joustavat ja myötäilevät eivät hierrä eivätkä hankaa. Niissä on askelvaraa vähintään ½ cm ja korkoa 2-4 cm sekä anatomisesti muotoillut sisäpohjat ja iskua vaimentavat, pitävät kumipohjat. Kantaremmit ja varvassuoja lisäävät turvallisuutta. Turvajalkineita on käytettävä, mikäli työsturvallisuusriskien arviointi sitä edellyttää.

Työ-, apu- ja suojavälineet

Kaupan alalla käytetyimpiä työvälineitä ovat:

Apu- ja suojavälineitä tulee käyttää aina kun työtehtävä sitä vaatii. Käytä eri työtehtäviin niihin parhaiten soveltuvia apuvälineitä. Kaupan alalla yleisimmät apuvälineet ovat

Turvalliset ja ergonomiset työtavat

Tuotteen turvallinen nosto ja siirto

Nostaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota selän hyvään asentoon. Selkä on luonnollisessa asennossa, eikä kierry turhaan. Nostot tulee tehdä käyttäen koko vartaloa, ponnistamalla jalka- ja pakaralihasten avulla alhaalta ylös. Painoa voi myös siirtää jalalta toiselle raskaita taakkoja käsitellessä. Myymälässä on usein painavia tuotteita, joiden esillepano sekä siirtäminen on parasta tehdä pareittain.

Tavaroiden nostot ja siirrot pitää aina voida tehdä turvallisesti. Mikäli koet nostotilanteet liian vaativiksi toimintakykyysi nähden, ota asia puheeksi esihenkilösi kanssa.

Turvalliseen nostamiseen vaikuttavia tekijöitä

Työntekijä

Taakka

Nostojen määrä

Ympäristö ja nostopaikka

Turvallinen nostaminen

  1. Käänny kokonaan taakkaa kohti, vältä selän kiertoliikettä.
  2. Alhaalta nostaessasi koukista lonkkia ja polvia, Kallista vartaloa eteenpäin säilyttäen selän hyvä asento.
  3. Valmistaudu nostoon ja tunnustele taakan painoa ja painopistettä ennen sen nostamista.
  4. Vedä tai hivuta taakka lähelle vartaloa.
  5. Ota kerralla pitävä ote.
  6. Nouse ylös tasaisin liikkein ja pidä taakkaa vartaloasi vasten.
  7. Käänny kokonaan taakan laskupaikkaan päin.
  8. Noudata taakan laskussa samoja periaatteita kuin taakan nostossakin.

Turvallisia toimintatapoja

Rullakon käsittely

Hyllytys

Kenkien ja vaatteiden esillepano

Työskentely kassalla ja asiakaspalvelupisteellä

Työskentely kassalla kuormittaa niskaa, hartioita, selkää ja yläraajoja. Linjakassalla työhön liittyy raskaiden taakkojen käsittelyä, kuten perunasäkkien tai virvoitusjuomapakkausten nostelua ja siirtelyä. Työ on luonteeltaan toistotyötä, jossa kuormitus ja rentous vuorottelevat. Linjakassalla tuotteiden skannaaminen vie yli puolet työajasta ja on huomattava kuormitustekijä. Tavaratalokassalla kuormittavia työvaiheita ovat tavaroiden nostelu pois ostoskorista ja käsiskannerin käyttö. Korttien vetäminen lukijalaitteessa kuormittaa ranteita ja sormia.

Kassatyössä voi altistua kylmälle ja vedolle, koska työpisteet sijaitsevat usein ulko-ovien läheisyydessä. On suositeltavaa päivittäin vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kassapistettä toisen kätisyyden kassaan.

Asiakaspalvelupisteessä ja itsepalvelukassoilla työ on pääsääntöisesti seisomatyötä, jolloin hyvien työjalkineiden merkitys korostuu. Haitallista kuormitusta voi vähentää esimerkiksi työkierrolla tai istahtamisjakkaroilla. Vaihtoehdoista voi keskustella esihenkilön kanssa.

Työtuolin säätö

  • Istuimen korkeus – yläasentoon siten, että reidet mahtuvat hyvin pöydän alle ja kyynärpäät ovat hihnan yläpuolella.
  • Selkätuen korkeus – alaselän notkon kohdalle.
  • Selkätuen etäisyys – tiiviisti selkää vasten.
  • Jalkatukirengas – Jalat ulottuvat renkaalle hyvin, eikä tuolin etureuna paina reisiä.
  • Istuimen kallistus – vaihtele asentoa, suositus hieman etualaviistoon.
  • Jalkatuki – polvet n. 90 asteen kulmassa, jalkojen paino tuella.

Työn tauotus ja vastaliikkeet

Tauotus kuuluu työpäivään. Tauotuksella ehkäistään fyysinen ja henkinen
väsymys ja työvire pysyy hyvänä koko vuoron ajan. Mahdollinen työkiertotuo vaihtelua päivään ja muutosta yksipuoliseen kuormitukseen. Elvyttävät vastaliikkeet piristävät ja palauttavat rasituksesta. Elvyttäviä vastaliikkeitä voi tehdä asiakkaiden väleissä mikrorauoilla sekä muilla tauoilla ja työpäivän jälkeen. Seuraavissa kuvissa esitetään hyviä malliliikkeitä.

Taukojumppaa työn lomaan

Hyvinvointi

On tärkeää, että työntekijä huolehtii hyvinvoinnistaan. Tällöin jaksaa työskennellä paremmin, olla hyvällä mielellä ja voimia jää myös vapaa-ajalle. Hyvinvointia voi edistää tauottamalla työtä sopivilla työn vastaliikkeillä, ruokailemalla säännöllisesti ja monipuolisesti, liikkumalla riittävästi, kuuntelemalla kehon tuntemuksia ja puuttumalla oireisiin ajoissa sekä ottamalla esihenkilön kanssa puheeksi mahdollisia työhön liittyviä epäkohtia ja haitallisen kuormittumisen tuntemuksia.

Myymälätyön ergonomia-asioiden muistilista

Muistilistan tarkoituksena on varmistaa, että perehdytyksen ja työnopastuksen yhteydessä käsitellään kattavasti myös ergonomia-asiat. Työpaikalla esihenkilö vastaa ja huolehtii perehdyttämisen toteuttamisesta. Asiantuntijoina voidaan käyttää työsuojelun ja työterveyden ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita.

Kassatyö:

  • Kassatyöpisteen säätäminen: työtuoli, hihnan nopeus, äänimerkin voimakkuus
  • Työasennot ja niiden vaihtelu: istuen ja seisten työskentely
  • Työliikkeet: hintakoodin lukeminen, raskaiden tavaroiden käsittely, maksutapahtuma
  • Tauotus ja taukoliikkeet.

Tuotteiden siirto ja käsittely:

  • Työskentely rullakon, kärryjen ja kuormalavojen kanssa
  • Apuvälineiden käyttö: siirto-, pinoamis- ja nostovaunut, tikkaat, jakkarat, suojakäsineet
  • Käsin tehtävät nostot eri korkeuksilta
  • Hyllytys
  • Taukoliikkeet

Muuta huomioitavaa:

  • Siisteyden ja järjestyksen ylläpito

Ergonomiavinkkejä myymälätyöhön

Ergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä ohjaavia lakeja ja asetuksia

Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

10 § Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ellei niitä voida poistaa, tulee arvioida myös niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arviointi toteutetaan yhteystyössä työnantajan, työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön kanssa ja siinä on totettava huomioon myös yksilölliset ja erityisesti kääntymiseen liittyvät tekijät.

Riskien arvioinnin vaiheet

12 § Työympäristön ja työmenetelmien sekä työvälineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

13 § Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset.

15 § Työnantajan on hankittava annettava työntekijöiden käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.

18 § Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita, työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta sekä mahdollisuuksien mukaan käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

19 § Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa, työmenetelmissä, koneissa tai muissa työvälineissä havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

21 § Työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita.

24 § Työvälineiden tulee olla ergonomisia, eikä niiden käyttö saa aiheuttaa terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)(siirryt toiseen palveluun)

Työnantajan velvollisuudet

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus
Erika Kähärä, Palvelualojen ammattiliitto PAM
Kristian Turklin, KESKO Anniina Ulvila, Kaupan liitto

Valokuvat: Mikko Käkelä, Laatukuva

Julkaisija:
Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä
Sisältö:
Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskus, Kristian Turklin Kesko Oyj
Julkaisuvuosi:
2024
Toimialat:
Yksityiset palvelualat
Aiheet:
ergonomia työhyvinvointi työturvallisuus työympäristö
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
suomi