Toimialaverkoston puheenjohtajatapaamisessa pohdittiin työn murrosta ja vahvistettiin yhteistyötä
Työturvallisuuskeskuksen toimialaverkoston puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, vastuuasiantuntijat ja Työturvallisuuskeskuksen johtoryhmä osallistuivat 8.9.2023 tapaamiseen, jossa suunniteltiin Työturvallisuuskeskuksen verkostoyhteistyötä. Aamupäivätilaisuudessa kuultiin myös futuristi Ilkka Halavan pitämä alustus työn murroksesta ja verkostoista.
Aamupäivän aikana pohdittiin Työturvallisuuskeskuksen toiminnan kivijalan, toimialaverkoston, kehittämistä. Tapaamisessa jatkettiin aiemmin aloitettua verkostoselvityksen tulosten ja johtopäätösten käsittelyä.
Halava kertoi puheenvuorossaan, että yhteisöjen rooli kasvaa. Mielenterveyden, perheen tukemisen ja liikunnallisen elämän tukemisen merkitys kasvavat työelämässä. Halavan mielestä teknologia ja eliniän kasvaminen muuttavat esimerkiksi myös sen, minkä ikäisiä työyhteisössä on.
Työntekijät haluavat työhön lisää autonomiaa. Seinät eivät ole keskiössä. SAK:n jäsenistä 90 prosenttia haluaa lisää joustavuutta työn tekemisen tapoihin. Autonomia tarkoittaa mm. joustavuutta työtavoissa. Tekoäly polarisoi seuraavien vuosien aikana työelämää.
Yhteiseen, laajaan näkemykseen perustuvat organisaatiot kuten Työturvallisuuskeskus ovat Halavan mukaan tapa uudistaa työmarkkinoita. Halavan mukaan verkostomainen työ lisääntyy kaikilta osin tulevaisuudesa.
Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Rauno Hanhela esitteli tähän saakka verkostoyhteistyön kehittämisessä tapahtunutta. Tähän asti selvitysten perusteella toimialapohjainen työ on edelleen jatkossakin Työturvallisuuskeskuksen toiminnan keskiössä, mutta toimialarajojen menevään toimintaan ollaan myös valmiita panostamaan. Innostuksen lähteitä on merkityksellisyys, lisäarvo, vaikuttaminen, uuden luominen, kohtaamiset, yhdessä tekeminen ja oppiminen.
Yhteisten tilaisuuksien konseptointi on konkreettinen kehittämiskohde. Tilaisuuksiin on toivottu rentoa, matalan kynnyksen ohjelmaa. Lisäksi se kiinnostaa, miten parhaiten hyödyntää hankkeiden tuotoksia ja hyviä käytäntöjä eri toimialoilla.
Tilaisuudessa työstettiin yhteisiä tilaisuuksia kohti konkretiaa ryhmätöinä. Ryhmissä ehdotettiin, että jatkossa järjestettäisiin pääasiassa puolen päivän ja koko päivän tilaisuuksia. Hanhela arvioi, että vuodessa voisi olla esimerkiksi kaksi päivän mittaista yhteistä tilaisuutta, jotka jakautuisvat puolen päivän mittaisiin itsenäisiin kokonaisuuksiin. Jokin päivä voisi olla vain puheenjohtajistolle.
Keskiviikko ja torstai saivat eniten kannatusta viikonpäivistä, jolloin tilaisuuksia kannattaa järjestää. Tilaisuuksia toivotaan järjestettävän hybridinä, jolloin olisi mahdollista osallistua etänä tai paikan päällä.
Tilaisuuksien teeman ja sisällön osalta painopiste olisi selvästi yhteisissä, toimialarajat ylittävissä, laajemmissa, ajankohtaisissa teemoissa. Myös verkostoitumisnäkökulma sai kannatusta.
Yhteinen alusta otettiin ideointiin ja valmisteluun. Vastuuasiantuntijat kokoaisivat alustalle ryhmän aiheet, joita voisi kommentoida alustalla. Puheenjohtajistojen kokous voisi toimia suunnittelussa apuna.
Ryhmätöissä tuli esille toiveita, että yhteisillä kokoontumisilla olisi hyvä olla selkeitä teemoja. Ehdotettiin myös vierailuja eri toimialoille, sillä muilta toimialoilta tulee aina hyviä ideoita. Myös ennakkotehtävää ehdotettiin. Ryhmätöissä tuli esille myös toiveita, että osaamisen kehittäminen ja strategialinjaukset ovat mukana tapaamisissa.